Ryynäs-Topin poika
Kyseessä ei ole elokuvan jatko-osan nimi, vaikka niin voisikin otsikosta päätellä. Otsikko vain kertoo sen kuka minä olen.
70-luvulla isäni meni armeijan harmaisiin ja törmäsi siellä heppuun nimeltä Jaakko Teppo. Siitä pitäen he ovat olleet kavereita keskenään. Omalaatuisesta yhteisestä sopimuksesta Jaakko Teppo otti isäni nimisen henkilön laulujensa sankariksi tai antisankariksi. Isä sattui olemaan oikea henkilö oikeassa paikassa ja minä siis hänen poikansa.
Jaakko Teppo laulaa Ryynäs-Topista vuonna 1977
Muistan lapsuudestani Jaakon esiintymässä kotikaupungissani Kuhmossa huoltoaseman kahvilassa tai tihkusateessa ala-asteen takapihalla peräkärryn päällä seisten. Glamour ei tuolloin häikäissyt pikkupojan silmiä, mutta kova työntekijä Jaakko oli ja hauskat showt syöpyivät mieleeni.
Myöhemmin illalla isäni ja Jaakko istuivat keittiön pöydän ääressä tupakoimassa ja rupattelemassa (noh, ehkä siellä nautittiin myös hieman alkoholia). Keittiössä leijui sankka sininen savu mikä pisti yskittämään, mutta Jaakon hauskat jutut nestekaasukitarasta ja pikitien päässä (=Helsinki) käymisestä houkuttivat pikkusiskon ja minut kaikesta huolimatta tarinoita kuuntelemaan.
Pikkusiskolleni tipahti postiluukusta säännöllisesti uunituore c-kasetti, jossa oli tuttu lierihattuinen hahmo ja nimikirjoitus. Jaakko Tepon uusin kasetti. Olin luonnollisesti kateellinen siitä, että nimenomaan siskoni sai äänitteet. Mutta yhtä kaikki, istuin tuntikausia siskoni huoneessa kuuntelemassa Ryynäsen Varttia ja muita nevergreenejä.
Jaakko Teppo, Ruikonperän multakurkku
Vuosien kuluessa oli mukava nähdä että kova työ kantoi hedelmää. Jaakko pystyi hankkimaan perheelleen paremman asunnon ja muutenkin elämä hymyili. Oli kamalaa kuulla Jaakon saaneen sairauskohtauksen. Terveyden myötä työn mukanaan tuoma omaisuuskin katosi, mutta ystävyys isäni kanssa säilyi läpi hyvien ja pahojen vuosien.
Nyttemmin olen ilolla seurannut sitä, kuinka Jaakko Tepon tutut sävelmät ovat saaneet uusia muotoja ja uusia faneja nuoremmistakin polvista (etenkin Jaakon omien poikien toimesta). Muutamia viikkoja takaperin Jaakko esiintyi lyhyesti Kuhmossa. Tällä kertaa hän tyytyi vilkuttamaan Kuhmo talon lavalta Onnen kerjäläiset- musikaalin kunniavieraana. Paikka on muuten ihan sen tihkusateisen ala-asteen takapihan vieressä, josta varhaisimmat Jaakon esiintymiset muistan.
4 kommenttia
To 25.03.2010 @ 12:39
A-studion toimittajahan tapasi viikko sitten Jarkon isän ja Jaakko Teponkin. Kohdasta 16:46 etehenpäin:
http://areena.yle.fi/video/828948
Pe 26.03.2010 @ 23:29
Hieno ja lämminhenkinen kirjoitus Jarkko. Muistan, kun ensimmäisen kerran näin Jaakko Tepon 70-luvulla. Kuka tämä on? Ja mitä tämä on?
Ystäväni, toimittaja Hannu Åman - nyt jo edesmennyt - oli suunnaton Jaakko Teppo -fani. Hän osasi joka ainoan riimin ulkoa.
Niitä sitten nuotiolla rallatettiin. Mahtavia muistoja!
Reijo Perälä
La 27.03.2010 @ 07:24
Vau, kaikkea jännää sitä oppiikin työkavereistaan ja siitä, keitä heidän lapsuuden keittiöissään on istunut turinoimassa!