Harmaita hiuksia internetissä
Eräänä päivänä eräs Nettinysseläinen tapasi yhden Elävän arkistolaisen. Keskustelusta syttyi kipinä ja kipinästä syntyi kevätretki. Niinpä elävät arkistolaiset kapusivat junaan ja matkasivat Tampereelle katsomaan onnikkaa, jolla on erityinen tehtävä. Pian toimittajat löysivät itsensä rollaattoreiden keskeltä laulamassa Olavi Virtaa.
Netti-Nysse?
Elina Harju esitteli keväällä 2000 Tampereen kaupungin päättäjille idean bussista, joka opastaisi ihmisiä internetin ja tietotekniikan haltuunotossa. Bussi kiertäisi Tampereen alueella ja veisi netin sinne missä ihmiset ovat. Kirkkaankeltaisen Internet-bussin valmistujaisjuhlia vietettiin Tampereen Keskustorilla 6.6.2001 mustamakkaratarjoilujen kera.
Netti-Nysse on Tampereen kaupunginkirjaston Internet-bussi, joka palvelee kaikkia, joille tietokone ja internet eivät ole tuttuja. Suurin asiakaskunta ovat seniori-ikäiset ja etenkin naiset. Bussista löytyy pieni auditorio sekä tietokonepisteitä. Tietokoneet on aseteltu niin, että jokaisen luokse pääsee helposti opastamaan vierestä, toisin kuin isoissa tietokoneluokissa.
Se kerro hälle täysikuu
Eipä arvannut arkistolainen, mitä odotti kun Netti-Nysse kaarsi Pispan palvelutaloon. Istahdimme päiväsaliin ja katsoimme kun se alkoi hiljalleen täyttyä rollaattoreista ja uteliaista katseista. Netti-Nysse järjestää tilaisuuksia myös bussin seinien ulkopuolella ja tänään oli Pispan palvelutalon vuoro.
Paikalle saapuneille senioreille esiteltiin internetiä. Huomata saattoi, että kuka tahansa innostuu netistä, kunhan siellä on itseään kiinnostavia sisältöjä. Yhteistuumin tutkimme Tampereen historiaa, etsimme sodassa kaatuneiden tietoja, tutkimme nimipalvelusta tietoja eri etu- ja sukunimistä Suomessa ja katsoimme Markus-sedän haastattelua Elävästä arkistosta. Kun Elävän arkiston -sivuilta laitettiin soimaan Olavi Virran kappale Täysikuu ja videotykillä heijastettiin sanat seinälle, virisi koskettava yhteislaulu. Vaikuttavaa oli myös, kun katsoimme tietoja sodassa kuolleesta omaisesta. Historia tuli ihan eri tavalla lähelle.
Katsoimme Elävästä arkistosta myös maitomainoksen vuodelta 1959 ja se toi mieliin paljon muistoja, joita ihmiset alkoivat kertoa muille. Oli avartavaa päästä tietokoneen ääreltä ihmisten pariin ja nähdä sisällöt oikeasti käytössä. Videoiden kirvoittamassa yhteisessä muisteluhetkessä mukanaolo tuntui äärimmäisen hienolta.
Älä oleta
Eräs vanhempi nainen totesi kerran Netti-Nyssen opettajalle, että ihan kiva esittelytilaisuus, mutta ei hän välitä noista iskelmistä ja maaseutufilmeistä, sillä hän on aina ollut Stadin tyttöjä ja kuunnellut jazzia koko ikänsä.
Olisi ylimielistä olettaa, että tiedämme millainen jokin ikäryhmä on mieltymyksiltään. Yllättävää kyllä, kaikki iäkkäät ihmiset eivät ole asuneet maalla, eivätkä kaikki halua kuunnella vanhoja iskelmiä. Yksi yllättävä hitti ikäihmisten keskuudessa on ollut Google Earth. Haastava hiirellä navigointikaan ei estä surffailua, kun halutaan löytää se oma kotikatu ja kurkistaa vielä sinne naapurin pihallekin. Skypen käyttö opitaan, sillä halutaan videochattailla kaukana asuvien lastenlasten kanssa. Ja Facebookissa voi pitää yhteyttä kokonaiseen verkostoon tuttuja ja ystäviä. Ja Wikipediasta voi tarkistaa kumpi on oikeassa kun puolison kanssa väitellään taas maailman menosta.
Netti-Nyssessä on laadittu myös digitarinoita. Ne koostuvat kuvista kuten tekijän omista valokuvista sekä kertojaäänestä. Jokainen saa laatia oman tarinansa haluamastaan aiheesta. Kun eräs vanhempi rouva ilmoitti tekevänsä tarinan kitkemisestä, oli lopputulos yllätys opettajille. Me arkistolaisetkin saimme Netti-Nyssen auditoriossa nähdä ja kuulla kyseisen digitarinan. Se alkoi siitä kun tekijä oli pienenä tyttönä hoitanut kasvimaata, mutta joutunut hylkäämään sen lähtiessään evakkoon ja päättyi siihen miten hänellä on nyt oma kasvimaa. Ja siihen välille mahtui koko elämä: sota, avioliitto, oma koti, lapsenlapset, vaikea sairaus. Olisi aika mahtavaa saada omasta mummostaan tai vaaristaan ikioma tarina heidän omalla äänellään kerrottuna.
Prosessin alaprosessi
Internetin käytön opettelu vaatii monesti suhteettoman paljon sopeutumista surkeaan suunnitteluun. Miksi verkkopankissa lukee vain pienellä präntillä sivun laidassa uloskirjautuminen, miksi sivustojen käytetyimmät ominaisuudet ovat monien klikkauksien takana, miksei tule ilmoitusta kun jokin toiminto kestää, ettei odottaja klikkaile ihmeissään useita kertoja...
Joskus tuntuu, että sivustoja ei suunnitella, ihmisille vaan ne ovat julkisia esimerkkejä siitä, miten hyvin asioita voi piilottaa ja yksinkertaisia asioita monimutkaistaa. Tulee mieleen entisen oppilaitokseni oppilaille tarkoitettu sivusto, jossa oli saatavilla tärkeää tietoa opiskeluun liittyen. Löytääkseen tiedot, piti sivulla arvata klikata linkkiä ”Prosessit. Ja Prosessi-sivun laidassa oli pikkuruinen linkki ”Selaa alaprosesseja”, josta aukesi ponnahdusikkuna, jossa pystyi selailemaan eri kansioita. Kerrassaan intuitiivinen käyttöliittymä.
Jos taloja suunniteltaisiin samalla sumealla logiikalla kuin monia sivustoja, tippuilisivat lattiat yllättäen kävelijän alta, ikkunan avatessa ponnahtaisi esiin huutava vieteriukko, wc olisi naamioitu näyttämään keittiöltä, ulko-ovi olisi joka aamu eri paikassa ja ellet remontoisi ja rakentaisi lisäosia taloon jatkuvasti, se luhistuisi.
Saippuapala joka näytti hiireltä
Kun Netti-Nysseen valittiin työntekijöitä, käänteinen ikärasismi nosti päätään. Elina Harju ymmärsi, että nuori tietokonenero ei aina ole paras opettaja iäkkäälle, joka ensi kertaa uskaltautuu koneen ääreen. Eräs oppilas kertoi jo kotona harjoitelleensa hiiren käyttöä saippuapalalla, oli kuulemma juuri samanmuotoinen kuin tietokoneen hiiri. Kun tietokoneet ja internet ovat täysin uusia asioita, tarvitaan joku, jolla on kärsivällisyyttä ja ymmärrystä opettaa asiat aivan alkeista asti.
Netti-Nyssessä opetellaan hiiren käyttöä ohjelmalla, jonka aiheet liippaavat suomalaisia läheltä. Opetusohjelmasta tuli niin suosittu, että sitä on levitetty myös ulkomailla. Nyt kesämökin ikkunassa surraavia kärpäsiä lätkitään virtuaalisesti lyttyyn myös maailmalla.
Eräässä uutisjutussa, jossa kerrottiin Netti-Nyssestä, mediakasvatuksen asiantuntija Reijo Kupiainen totesi, että elämme sellaista yhteiskunnallista vaihetta, jossa lapsilla ja nuorilla on hallussaan yhteiskunnan avainteknologia. Nuoret hallitsevat niitä alueita, joilla yhteiskuntaa pyöritetään ja ikääntyneet ihmiset ovat tippuneet kyydistä pois. Toki voimme odotella, että sukupolvet vaihtuvat ja ei ole enää ihmisiä, jotka eivät ole syntyneet netin pariin. Mutta silloin hieno tietoyhteiskuntamme on menettänyt jotain tärkeää. Kun Elävän arkiston uudistuksia suunnitellaan, haluamme pitää Netti-Nysse -vierailun kokemukset mielessämme. Netti-Nyssen viisaat sanat kiteyttävät oleellisen: Ei se tieto yhteiskunnassa ole vaan vanhoissa naisissa!
Pienoistietokoneiden maihinnousu
