Aki Bergin ketjukaverina
En ole koskaan ollut kovin urheilullinen, mutta olen sentään pelannut Aki Bergin kanssa samassa ketjussa junnuturnauksessa.
Isoveljeni olivat lapsena innokkaita jääkiekkoilijoita, joten totta kai perheen pieninkin päätyi jääkentille tai ainakin vaihtopenkille.
Ensimmäisessä pelissäni Impivaaran jäähallissa en tiennyt, että kentältä pitää tulla poiskin. Vaihtoaitiosta ja katsomosta kantavat huudot kaikuivat kuuroihin korviin, ja tulin kentältä pois kun loppusummeri soi. Isän mukaan tiliini kuulutettiin yksi maali, vaikka tekijä olikin ollut toinen.
Kummisetäni muistaa aina, kun Raisiossa oli jääkiekkoturnaus. Valmentaja ohjeisti, että Paavon ei tarvitse ottaa varusteita mukaan ja ystäväni Mikko pääsee kentälle, jos joku kuolee. Paavon ei tarvitse ottaa edes varusteita mukaan.
Hyvistä jääkiekkomuistoista palaa mieleen Mikkeliin tehty jääkiekkoturnausmatka, jossa kokeilumielessä ilmeisesti olin mukana Bergin ketjussa. Aivan ylivoimainen jo tuolloin pelaajana ollut Berg taisteli kiekon aina itselleen ja syötti allekirjoittaneellekin, mutta ei siitä maalia syntynyt. Berg ei heikompiaan haukkunut, vaan oli aina kannustavan rauhallinen tyyppi, vaikka pelasi meitä vuotta vanhempien joukkueessa.
Ei jääkiekko mitenkään erityisemmin ole minua koskaan kiinnostanut, mutta siihen liittyvä sosiaalisuus on todella hienoa. Muistan ainakin 1990-luvun TPS:n Suomen mestaruudet. TPS ja "jäkis" oli ainakin 1980- ja 1990-luvulla todella tärkeä juttu Turun seudulla. Varmaan nykyäänkin.
Katso SM-liigan huippuhetkiä, mm. TPS:n mestaruuksia