Ilulissatin satamassa näkee, että Grönlanti elää yhä kalasta. Aluetta hallitsee Royal Greenlandin kalatehdas ja laiturit ovat täynnä kuution kokoisia kalankuljetuslaatikoita. Vahva haju todistaa , että heti aamusta monen kalastajan saalis on jo tehtaan uumenissa.
Grönlannissa ei ole kuin yksi maantie eikä metriäkään rautatietä. Siksi kylästä toiseen pääsee vain lentäen tai laivalla, joka vie meidätkin suurten jäiden Ilullissatista Grönlannin pääkylään Nuukiin. Matka kestää runsaat puolitoista vuorokautta. Maisemissa ei ole valittamista. Jäätä ja lumihuippuisia vuoria riittää silmänkantamattomiin.
Sama satamien näky ja haju toistuu kaikissa kylissä, mihin poikkeamme. Grönlannin vientituloista 85 prosenttia tulee yhä tavalla tai toisella kalasta. Siksi Grönlannin kansantalous on yhtä kuin sen suurin yritys, "valtiollinen" Royal Greenland, joka on nyt ajautunut pahaan jamaan. Maailman talouskriisi ei näytä jätttävän koskematta tätä kaukaisinta kolkkaakaan.
Mutta kala- ja katkajätin hankaluudet ovat vain osaksi maailmalta peräisin. Katkarapujen maailmanmarkkinahinta on heitellyt rajusti ja painunut alas, mutta se ei riitä selittämään koko kurjuutta.
Royal Greenland työllistää tuhat henkeä, joista monet kalastajat asuvat tiettömien taivalten päässä pienissä kylissä. Yritys on Grönlannin itsehallinnon täysin omistama, ja se onkin ollut pitkälti poliitikkojen aluepoliittinen käsikassara. Tätä yhteiskuntapolitiikkaa toteutettaessa yritys on pääsyt velkaantumaan niin pahasti, että kansainvälisten lainoittajien kärsivälliyys loppui juuri parin viikon takaisten vaalien alla.
Vaaleissa 30 vuotta jättisaarta hallinneet sosialidemokraatit menettivät vallan. Jymyvoiton vei vasemmistolainen Inuit Ataqatigiit (IA), jonka johtama sateenkaarihallitus joutui ensitöikseen päättämään yli puolen miljardin tanskan kruunun eli lyli 70 miljoonan euron tukipaketista Royal Greenlandille.. Summa on suuri 57 000 asukkaan Grönlannille. Uudella hallituksella ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja. Mikäli Royal Greenland ajautuisi vararikkoon, samalla kanttuvei menisi koko Grönlannin kansantalous.
Mutta kun laiva vuorokauden matkattuaan lipuu Maniitsoqin kylän laituriin, on helppo tajuta että uusi hallitus joutuu lähivuosina tekemään vielä tukimiljooniakin kauaskantoisempia ja moniulotteisempia päätöksiä Tähän 3000 asukkaan kylään suunnitellaan valtaisaa alumiinisulattoa, joka valmistuttuaan työllistäisi yli kolmetuhatta henkeä.
Tehdashanketta on valmisteltu vuosia, mutta päätöksiä kahden virran valjastamisesta ja sulaton rakentamiseta ei ole tehty. Grönlantilaisten suunnittelukumppanina on amerikkalainen Alcoa, joka avasi pari vuotta sitten vastaavanlaisen suursulaton itäiseen Islantiin.
Arvostelijoiden mukaan hanke on suuruudenhullu eikä sulaton vaatimia työntekijämääriä saada kokoon vajaan 60-tuhanneen asukaan Grönlannista. Jo nyt tiedetään, että rakennusvaiheessa kaikki tarvittava työväki olisi tuotava ulkomailta. Yhden jättiläistehtaan pelätään pistävän koko huonostikoulutetun Grönlannin sellaiseen käymistilaan, ettei seurauksista ole mitään takeita.
Hankkeen kannattajien mielestä pelkästä kalastuksesta eläneen Grönlannin on viimein aika teollistua muun maailman tapaan. Lisäksi työ voisi olla hyvää lääkettä 10 prosentin työttömyydestä ja pahoista sosiaalisista ongelmista kärsiville grönlantilaisille.
Eikä alumiinisulatto ole Grönnannin teollistumishankkeista suinkaan ainoa.Kahden kultaesiintymän esitutkimukset on jo tehty ja teollinen kullankaivuu voidaan pian aloittaa. Mutta kysymys johon grölantilaiset joutuvat nyt etsimään vastausta ei ole helppo. Miten teollistua niin, että hyötyä koituisi myös paikallisille eikä vain monikansallisille teollisuusjäteille ?
Grönlantilaiset joutuvat miettimään vaikeita, mutta onneksi luonto antaa ajatusten välillä vaihtua. Niin tälläkin laivamatkalla. Pian tulevan aluumiinikaupungin laiturista lähdön jälkeen valaat aloittavat oman tanssinsa ilta-auringossa .Välillä pinnalla näkyy kolmetkin evät, välillä taas pintaan tullaan yksitelleen. Valaiden ruokaluun kuuluvat hypyt jatkuvat minuutteja ja mykistävät.
