Keskustele aiheesta täällä

Pakko myöntää, olen lohihullu. Vuosi sitten keväällä elämäni ensimmäinen merilohi tälläsi kiinni raksiini. Varttitunnin sähläämisen jälkeen veneeni takakannella pötkötti 6,5 kilon merilohi –huusin, nauroin ja lähes itkin. Samalla kaikki kymmenet tyhjää pyydetyt kalareissut pyyhkiytyivät muististani.

Siiman päässä taistelevan lohen väsyttäminen on uskomaton kokemus. Olen päässyt seuraamaan veneeni takakannella kolmen ystäväni ilmeitä, kun myös he ovat saaneet elämänsä ensimmäisen lohen. Yksi istui veneen laidalla suu auki ja vain tuijotti hopeakylkistä kalaa. Toinen rääkyi ja hyppi. Kolmas tarjosi vapisevaa kättään ja kiitti minua tippa silmäkulmassa.

Jokaisen kalastajan pitäisi saada tällainen kokemus. Tulevaisuudessa se on kuitenkin mahdollista yhä harvemmalle, jos todella merkittäviä tekoja lohien puolesta ei tehdä.

Kuvatessani A-studion reportaasia lohesta tajusin, että ilman Tornionjokea lohi häviäisi lähes kokonaan. Kaikkien kalastajien saaliit olisivat istutusten varassa. Rahat valuisivat hukkaan, koska istutetuista lohenpoikasista lähes kaikki kuolevat jo ensimmäisen elinvuotensa aikana.

Tornionjoessa lohi lisääntyy vielä luonnonmukaisesti ja pitää yllä vireää elinkeinoa. Mutta myös Itämerellä lohta pyytävät ammattikalastajat ovat riippuvaisia siitä, että kutu onnistuu Tornionjoen latvoilla.

Kalastajilla ja tutkijoilla on harras toive: voimayhtiöiden on pakko avata väyliä patojensa ohi. Kemijoki, Kymijoki ja Iijoki tuottaisivat huimat määrät lohenpoikasia, jos niihin rakennettaisiin hyvät kalaportaat.

Kumpi on suomalaisille tärkeämpää, sähköyhtiön maksimaalinen tuotto vai lohien elämän jatkuminen?

Keskustele aiheesta täällä

Alla olevat keskustelut on siirretty sellaisenaan kyseisen aiheen keskustelupalstalle.  

                                            - - - - - - - - - - - -

A-studion reportaasi "Tornion lohen kujanjuoksu" nähdään TV1:ssä maanantaina 26.7.2010 kello 21:00, ja uusinta seuraavana päivänä kello 13:30. Sen jälkeen ohjelma on katsottavissa Ylen Areenassa kuukauden päivät.

Valtionyhtiö Patrian lahjus- ja muita talousrikoksia koskeva oikeusprosessi nytkähti tiistaina eteenpäin, kun valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto ilmoitti nostavansa yhtiötä vastaan syytteitä mm. törkeästä lahjuksen antamisesta ja kirjanpitorikoksesta.

Syytteet liittyvät teknologian siirtosopimukseen, jonka Patria teki Egyptin hallituksen edustajien kanssa 11 vuotta sitten. Käytännössä sopimus tarkoitti sitä, että Egypti osti 22 miljoonalla eurolla suomalaisia 155GH52-tykkejä. Syytteeseen joutuu neljä suomalaista ja yksi Egyptin kansalainen. 

Syyttäjän mukaan on todennäköisiä syitä epäillä, että suomalaiset antoivat lahjuksia egyptiläisille virkamiehille voittaakseen tarjouskilpailun. Jutun monimutkaisuutta ja laajuutta kuvastaa se, että rikosten tutkinta kesti yli kolme vuotta ja tekojen epäillään tapahtuneen vuosina 1999-2007.

Yleisradion ajankohtaisohjelmista FST:n Spotlight kertoi tykkikauppojen ongelmista toukokuussa 2007. Ohjelman mukaan Egyptiin viedyissä tykeissä oli vikoja, joiden vuoksi se ei ollut niin tehokas kuin ostajille oli annettu ymmärtää. Spotlight kertoi myös, että kauppojen yhteydessä Patria maksoi kaksi miljoonaa euroa egyptiläiselle konsultille, ja että tämä on tyypillinen tapa lahjusten maksamiseksi kansainvälisessä asekaupassa.

Spotlightin jutun tehnyt toimittaja Magnus Berglund siirtyi seuraavana vuonna Ylen suomenkieliselle puolelle MOT:n toimitukseen ja jatkoi Patrian kauppojen seurantaa. Poliisi oli laajentanut tutkimuksiaan koskemaan myös yhtiön panssariajoneuvokauppoja Sloveniaan.

Keväällä 2008 keskusrikospoliisi takavarikoi valtavan määrän Patrian asiakirjoja ja piti saman vuoden kesällä yhtiön avainhenkilöitä kuukausikaupalla tutkintavankeudessa, epäiltynä lahjusten maksamisesta. Patriasta kiistettiin kaikki epäilyt, joten poikkeuksellisen raskaiden tutkintamenetelmien motiivit jäivät julkisuudessa epäselviksi.

Berglundin omat tutkimukset johtivat syyskuussa 2008 MOT-ohjelmaan 'Totuus Patriasta', jossa kerrottiin miten Patria oli maksanut miljoonien eurojen konsulttipalkkioita Sloveniaan vauhdittaakseen AMV-panssariajoneuvojen kauppoja. Ohjelman mukaan suuri osa palkkioista oli piilotettuja lahjuksia, ja että yksi vastaanottajista oli Slovenian silloinen pääministeri Janez Jansa.

Ohjelma synnytti Sloveniassa kuohuntaa. Samana syksynä pidetyissä parlamenttivaaleissa Jansan puolue hävisi ja joutui oppositioon. Tästä seurasi harvinaisen voimakas vastareaktio Yleisradiota, MOT:tä ja toimittaja Berglundia vastaan: Jansan ja hänen kannattajiensa mielestä Yle oli osallistunut Slovenian vaalikampanjaan loukkaamalla istuvan pääministerin kunniaa.

Keskusrikospoliisin tutkinta Slovenian-kauppoihn mahdollisesti liittyneestä lahjonnasta on MOT:n tietojen mukaan vihdoinkin loppusuoralla. Myös tämän jutun tutkinta on kuitenkin ollut erittäin hidasta - syyttäjän ratkaisua odotetaan nyt alkusyksylle 2010.

Jansan vastareaktio kutistui reilun vuoden kestäneen harkinnan jälkeen siihen, että hän haastoi toimittaja Berglundin kunnianloukkauksesta oikeuteen ja vaati Yleltä vahingonkorvauksia. Näiden juttujen käsittely on toistaiseksi juuttunut mm. kiistoihin siitä, mikä olisi prosessille sopiva istuntopaikka Sloveniassa. Julkisuuteen on prosessin aikana vuotanut lisää todisteita siitä, että lahjuksia todellakin on maksettu.

Berglund ja Yle ovat johdonmukaisesti kiistäneet epäilyt kunnianloukkauksesta sekä vahingonkorvausvaatimusten perustelut, ja kiistävät edelleen. Ylellä, Ylen Ajankohtaisjournalismilla, MOT:n toimituksella tai Magnus Berglundilla itsellään ei tietenkään ole ollut mitää tarkoitusta loukata ketään, vaan kertoa tosiseikkoihin perustuen, miten suomalainen valtionyhtiö on maailmalla toiminut.

Patria-juttuja riittää vielä useiksi vuosiksi tiedotusvälineiden perattavaksi. Slovenian-kauppojen jälkeen keskusrikospoliisi ottaa työkseen selvittää mitä tapahtui, kun Patria myi panssariajoneuvoja Kroatiaan.

Patrian Slovenian-kaupoista kertova MOT on nähtävissä Ylen Elävässä arkistossa.