Pe 06.08.2010 @ 09:36Ari Korvola

Oltaiskos rosvoa ja poliisia?

Tätä oli aluksi vaikea uskoa todeksi: Keskuudessamme vaeltaa 10 000 etsintäkuulutettua, joista 500 sellaista, jotka kiinni saataessa kuljetetaan suoraa päätä vankilaan! Mies asemalaiturilla, pipopää kassajonossa, nainen kuntosalilla…?

Ja tosiasia myös on – kuten Anne Ali-Hokan reportaasi paljastaa – ettei etsintäkuulutettuja Suomessa juurikaan aktiivisesti etsitä. Tämän kesän etsitty on ollut huumerikoksista tuomittu Lasse Oksanen, jota poliisi tavoitteli Thaimaasta, mutta josta havaintoja tehtiin arkisesti kotoiselta Päijänteeltämme. Hän on kuitenkin harvinainen poikkeus.

On eräänlainen pieni ihme, että käytännössä kaikki etsintäkuulutetut lopulta kuitenkin jäävät kiinni. Paha – nimittipä pakoilija sitä itse tekopyhästi vaikkapa oikeusmurhaksi – saa näin palkkansa ja syyllinen hänelle tuomitun rangaistuksen. Jos aivan äärimmäisenä poikkeustapauksena onnistuisikin piileskelemään vaikkapa kymmenen vuotta ja tuomio raukeaisi – kuten reportaasin esimerkkitapaus alleviivaamatta toteaa – takana on 10 vuotta yhtä pakohelvettiä ilman elämänarvoista elämää.

Tähän vyyhteen liittyy pari kummallisuutta. Ensinnäkin kun poliisi tutkii rikosta, käytössä ovat kaikki pakkokeinot, tarvittaessa telekuuntelu ja -valvonta, tekninen tarkkailu. Jos syylliseksi havaittu varsinaisen tuomionsa jälkeen katoaa, poliisin peli menee vaikeaksi. Pakkokeinoista enää lähinnä vain kotietsintä on sallittu. Harvoinpa piileskelijä siinä vaiheessa ovikellon soiton jälkeen tulee kotioveaan avaamaan.

Villissä lännessä wanted-julisteet naulattiin lyhtytolppiin ja saluunan seiniin. Tänä päivänä tarkoitukseen olisi käytettävissä suunnattomasti tehokkaampi internet.

Vaan ei aivan pelitä!

Interpolin avointa nettisivustoa lukuun ottamatta suomalaisella poliisilla ei ole käytäntöä listata nettiin esimerkiksi vaikkapa kymmentä prosenttia eniten haussa olevaa pakoilijaa kuvallaan ja nimellään. Tai pienempää topwanted 20 –sivustoa.

Toimen estää etsittyjen henkilökohtainen ja hänen omaistensa yksityisyydensuoja. Poliisi on hienotunteinen. Olen joskus pyytänyt KRP:stä Suomessa tuomitun ja etsintäkuulutetun tunnetun talousrikollisen tietoja ja valokuvaa. Pyyntöön on suhtauduttu kiusaantuneesti, eikä sinänsä päivänselvän etsintäkuulutuksen olemassaoloa edes myönnetty.

Rahaakaan ei näin budjettiriihen alla tarvitsisi ruikuttaa. Kummallisuuksien korjaaminen vaatisi vain säännösten muuttamista.

A-studion reportaasi 9.8.2010 klo 21.00 ”Wanted – neulat heinäsuovassa”

Pe 30.07.2010 @ 16:09Niina Karling

Born to be wild, paitsi kotona

Harley-Davidson -moottoripyörien mainoksissa nuoret treenatut kapinalliset ajavat autiomaassa kohti auringonlaskua. Suomalaisissa uutisissa Harrikat taas yhdistyvät usein Helvetin Enkeleihin ja Bandidosiin.

Todellisuus Suomen harrikkaharrastajien kesäkokoontumisessa eli rallissa on paljon arkisempi. Keski-ikäiset, päivätöissä olevat ihmiset hakevat hetken irtiottoa arjesta hyppäämällä moottoripyörän selkään. Rallissa tavataan tuttuja, puhutaan moottoripyöristä ja juodaan olutta.

En ymmärrä moottoripyöristä mitään, joten en tiedä miksi sen täytyy olla juuri tietyn merkkinen. Myös kerholiivien pitäminen ihmetyttää. Moni kokoontumisessa tapaamani harrikkaharrastaja sanoi liivien olevan osa leikkiä: jos mukaan lähtee, niin sitten lähtee tosissaan.

Minulle kerrottiin, etten ymmärrä Harrikan hienoutta ellen itse kokeile. Kokeilin, tosin olin vain kyydissä. Se oli kivaa. Ei kuitenkaan mitään niin ihmeellistä, että vaihtaisin polkupyöräni moottoripyörään. Ainakaan vielä.

                                              - - -

 

A-studion reportaasi: Harrikoiden suviseurat. Ensilähetys TV1:ssä maanantaina 2.8.2010 kello 21:00. Uusinta tiistaina 3.8. kello 13:30 ja sen jälkeen Yle Areenassa.

 

Pe 23.07.2010 @ 14:48Markus Liimatainen

Päästäkää lohi jokiin!

Keskustele aiheesta täällä

Pakko myöntää, olen lohihullu. Vuosi sitten keväällä elämäni ensimmäinen merilohi tälläsi kiinni raksiini. Varttitunnin sähläämisen jälkeen veneeni takakannella pötkötti 6,5 kilon merilohi –huusin, nauroin ja lähes itkin. Samalla kaikki kymmenet tyhjää pyydetyt kalareissut pyyhkiytyivät muististani.

Siiman päässä taistelevan lohen väsyttäminen on uskomaton kokemus. Olen päässyt seuraamaan veneeni takakannella kolmen ystäväni ilmeitä, kun myös he ovat saaneet elämänsä ensimmäisen lohen. Yksi istui veneen laidalla suu auki ja vain tuijotti hopeakylkistä kalaa. Toinen rääkyi ja hyppi. Kolmas tarjosi vapisevaa kättään ja kiitti minua tippa silmäkulmassa.

Jokaisen kalastajan pitäisi saada tällainen kokemus. Tulevaisuudessa se on kuitenkin mahdollista yhä harvemmalle, jos todella merkittäviä tekoja lohien puolesta ei tehdä.

Kuvatessani A-studion reportaasia lohesta tajusin, että ilman Tornionjokea lohi häviäisi lähes kokonaan. Kaikkien kalastajien saaliit olisivat istutusten varassa. Rahat valuisivat hukkaan, koska istutetuista lohenpoikasista lähes kaikki kuolevat jo ensimmäisen elinvuotensa aikana.

Tornionjoessa lohi lisääntyy vielä luonnonmukaisesti ja pitää yllä vireää elinkeinoa. Mutta myös Itämerellä lohta pyytävät ammattikalastajat ovat riippuvaisia siitä, että kutu onnistuu Tornionjoen latvoilla.

Kalastajilla ja tutkijoilla on harras toive: voimayhtiöiden on pakko avata väyliä patojensa ohi. Kemijoki, Kymijoki ja Iijoki tuottaisivat huimat määrät lohenpoikasia, jos niihin rakennettaisiin hyvät kalaportaat.

Kumpi on suomalaisille tärkeämpää, sähköyhtiön maksimaalinen tuotto vai lohien elämän jatkuminen?

Keskustele aiheesta täällä

Alla olevat keskustelut on siirretty sellaisenaan kyseisen aiheen keskustelupalstalle.  

                                            - - - - - - - - - - - -

A-studion reportaasi "Tornion lohen kujanjuoksu" nähdään TV1:ssä maanantaina 26.7.2010 kello 21:00, ja uusinta seuraavana päivänä kello 13:30. Sen jälkeen ohjelma on katsottavissa Ylen Areenassa kuukauden päivät.

Su 18.07.2010 @ 12:13Oili Orispää

Dallapén matkassa

Legendaarinen tanssiorkesteri Dallapé on herätetty ruususen unestaan. Oopperalaulajanakin tunnettu Juha Hostikka otti itselleen kunnianhimoisen haasteen ja kokosi eturivin muusikoista 12 miehisen orkesterin, jonka esikuvana on alkuperäinen 1930-luvun Dallapé ja sen ainutlaatuinen soundi.

A-studio seuraa*) uuden Dallapén valmistautumista tämän kesän ensimmäiselle keikalle. Reportaasissa käydään harjoituksissa, hypätään bändin keikkabussiin, kurkistetaan myös takahuoneeseen - ja seurataan orkesterin esiintymistä. Historiaa tarinaan tuo muun muassa 1960-luvun Dallapén laulusolisti Mikko Järvinen, joka kertoo muistojaan.

Hanuristi Martti Jäppilä perusti Dallapén vuonna 1925. Loistokausiaan orkesteri eli 30- ja 40-luvuilla, jolloin se teki pitkiä kiertueita ja soitti eri levymerkeille lähes tuhat levytystä. Dallapé tuli tunnetuksi loistavista muusikoistaan, joista useat olivat monitaitureita. Solisteina esiintyivät muun muassa Georg Malmstén, Matti Jurva, A. Aimo, Kauko Käyhkö, Olavi Virta, Veli Lehto ja Tauno Palo. Orkesterin historiassa on ollut ylä- ja alamäkiä, mutta se on soittanut ja levyttänytkin tälle vuosikymmenelle asti.

Juha Hostikka on vasta neljäs orkesterinjohtaja, jolla on oikeudet Dallapé-nimen käyttöön. Hän sai ne orkesterin edelliseltä johtajalta Juhani Lindroosilta, joka oli puolestaan perinyt ne isältään Eero Lauresalolta. Lauresalo oli Dallapén johtohahmoja 30-luvulla.

Hostikka on saanut orkesteriin mukaan Suomen huippumuusikoita kuten haitaristi Niko Kumpuvaaran, vibrafonisti Arttu Takalon, basisti Harri Rantasen ja rumpali Anssi Nykäsen, sekä useita eturivin jazzpuhaltajia. Solistina esiintyvät soul- ja blueslaulajana tunnettu Sami Saari sekä Juha Hostikka itse.

Kuvia orkesterin 85-vuotiselta taipaleelta ja uusimman Dallapén synnystä löytyy täältä. Ja soundia voi kuulostella täältä.

 

*) Ensilähetys TV1:ssä maanantaina 19.7. kello 21:00, uusinta tiistaina 20.7. 13:30, ja sen jälkeen tietysti Yle Areenassa, ainakin viikon päivät.

 

Ma 12.07.2010 @ 15:39Camilla Perttula

Olen puhunut

Ihmiset tuntuvat ostavan mitä tahansa, mitä vain osataan markkinoida oikein. Joitain tuotteita jopa jonotetaan, tietämättä edes ovatko ne hyviä, saati testattuja!

Näin kävi muun muassa iPhone 4:n kohdalla. 12.7.2010 esitettävä A-studion reportaasi Näköpuhelinhuuma, kertoo millaisten etäisyyksien, vaivojen ja hintojen päässä tämän uuden puhelimen hankinta joillakin on. Vaikka nythän emme puhu puhelimesta, puhumme nimenomaan Applen iPhone 4:stä, joka on kaikkea muuta kuin vain puhelin.

Eihän sillä voi edes soittaa.

Tuotteen ostajat saivat todeta tämän sen lanseeraamisen jälkeen. Kyseisen superlaitteen yliherkkä antenni kun ei ota signaalia, jos sen päällä sattuu pitämään sormea. Tästä eivät ostajat tienneet. Mutta eiväthän he puhelinta pelkästään soittamiseen käyttäisikään.

Vaikka jotkut niin kuvittelevatkin, Apple ei suinkaan ole ainoa puhelinvalmistaja maailmassa. Apple on unohtanut, että Nokiakin on saanut jotakin aikaiseksi. Hypefirma kävelee Nokian saappailla ja myy itseään ensimmäisenä videopuhelinvalmistajana. Eräät ovat unohtaneet tämän kotimaisen kumisaappaamme, joka keksi puhua kuvan kera jo vuonna 2002 . Yhtiön Director of Communication Doug Dawson kertoi, että Nokialla ei ole vain yhtä puhelinta, joka olisi rinnastettavissa iPhone 4:n, vaan niitä on monta!

Kumisaappaaltahan Nokian luuritkin välillä vaikuttavat, ainakin käytettävyytensä ja kestävyytensä kannalta. Sentään se on kotimainen, jos sillä on kenellekään enää mitään merkitystä. Firman jatkuvasti romahtavia ja kilpailijoiden nousevia osakkeita seuratessa suomalaisuuskaan ei enää kerää pisteitä kotiin asti.

Nykyisessä matkapuhelinhypessä tuntuu, ettei millään puhelinta oikeasti parantavalla ominaisuudella ole mitään merkitystä. Se on ehkä käynyt läpi käytettävyystutkimuksen, jonka tutkimustuloksia on ehkä noudatettu (kuinka toimivasti, jos ollenkaan), mutta se ei ole se pääasia.

Pääasia on, että siinä on kaikki uusimmat tekniset saavutukset, mitä taskutietokoneisiin on mahdollista saada ja sillä voi leikkiä vakavalla naamalla. Ei sillä puheominaisuudella enää niin väliä.

Keskustele täällä

La 03.07.2010 @ 19:30Sanna Ukkola

Muhammad-piirrosten hinta

Tanska, kesäkuun loppu 2010. Maailman kuuluisimman Muhammad-pilapiirtäjän Kurt Westergaardin asunnon edustalla päivystää neljä siviilipukuista poliisia. Emme saa kuvata asuntoa ulkopuolelta - suojelupoliisin miehet tarkastavat laukkumme ja pyytävät, että jättäisimme kameran aluksi autoon.

Westergaardin asunto on täynnä kameroita ja elektroniikkaa. Hän esittelee meille turvahuoneensa, jossa on hälytysnappi poliisin kutsumiseksi paikalle. Turvahuone pelasti Westergaardin hengen tammikuussa, kun kirveen kanssa aseistautunut somalimies hyökkäsi asuntoon.

"Hän takoi ovea kirveellä ja huusi kirouksia. Ne olivat elämäni pisimmät minuutit", Westergaard kertaa kokemustaan.

Mies huusi janoavansa verta ja kostoa.

Westergaard oli hyökkäyksen aikana hoitamassa viisivuotiasta lapsenlastaan. Pilapiirtäjä joutui jättämään tytön yksin olohuoneeseen.

"Minulla oli kaksi vaihtoehtoa: olisin voinut mennä tappelemaan hyökkääjän kanssa olohuoneeseen, jolloin hän olisi murhannut minut pikkutytön silmien edessä. Tiesin kuitenkin, että terroristit hyökkäävät omaisten kimppuun äärimmäisen harvoin, joten pakenin turvahuoneeseen odottamaan poliisia."

Kurt Westergaardin elämä mullistui viisi vuotta sitten, kun hän piirsi profeetta Muhammadin kuvan Tanskan suurimman päivälehden Jyllands-Postenin sivuille. Kuvassa Muhammadin turbaanin tilalla oli pommi. Pian suurlähetystöt ja Tanskan liput paloivat kaikkialla islamilaisessa maailmassa, mielenosoituksissa kuoli yli sata ihmistä.

Westergaardista on luvattu miljoonan dollarin tapporaha, hän elää ympärivuorokautisessa poliisivartiossa ja pakenee turvatalosta toiseen. Eläkkeelle viikko sitten jäänyt pilapiirtäjä arvelee joutuvansa elämään maan alla lopun ikäänsä.

Hän ei silti kadu piirrostaan.

Katumusta ei tunne myöskään Westergaardin ruotsalainen kollega Lars Vilks, jonka asunnon seinällä riippuu kuuluisa Muhammad-piirros. Yläkerrassa sijaitsee turvahuone, ja Vilks nukkuu yönsä kirves sänkynsä vieressä.

Vilks piirsi profeetta Muhammadin koirana pari vuotta Westergaardin pilapiirroksen jälkeen - ja raivostutti muslimit. Poliisi pidätti maaliskuussa seitsemän ihmistä Vilksin murhan suunnittelusta epäiltynä. Pari kuukautta myöhemmin muslimit hyökkäsivät Vilksin kimppuun Uppsalan yliopistossa, jossa tämä näytti videota profeetta Muhammadista homobaarissa. Vilksin asunnossa on edelleen toukokuisen tuhopolttoyrityksen jälkiä.

A-studio kävi katsomassa, mitä kuuluu Muhammad-pilapiirtäjille tänään, viisi vuotta Jyllands-Postenin kuvista nousseen kohun jälkeen. Tapasimme myös oululaisen sarjakuvataitelijan Ville Rannan.

Pe 02.07.2010 @ 14:08Matti Virtanen

A-studion reportaasi: Imaami ja profeetan piirtäjät

Tänä kesänä tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun tanskalainen päivälehti Jyllands-Posten julkaisi pilapiirroksia profeetta Muhammadista, ja islamilainen maailma raivostui. A-studio kävi katsomassa, mitä profeetan piirtäjille kuuluu tänään.

A-Studion reportaasimatka alkaa Oulusta, missä paikallisen islamilaisen seurakunnan imaami, filosofian tohtori Abdul Mannan kertoo mielipiteensä sananvapaudesta ja kiistellyistä kuvista sekä esittää pilapiirtäjille kolme kysymystä.Toimittaja Sanna Ukkola vie imaamin kysymykset pilapiirtäjille ja pyytää heitä vastaamaan piirtämällä. Lopuksi Mannan saa kommentoida uusia piirroksia.

Jyllands-Postenin piirroksista eniten loukkaavaksi koettiin Kurt Westergaardin teos, jossa profeetta Muhammadilla oli turbaanissaan pommi. Westergaard istui Yhdysvalloissa poikansa uima-altaalla, kun hän kuuli piirroksensa herättämästä reaktiosta: Tanskan liput ja suurlähetystöt paloivat eri puolilla islamilaista maailmaa ja mellakoissa kuoli yli sata ihmistä.

Westergaard elää yhä ympärivuorokautisessa poliisivartiossa, koska terroristit ovat luvanneet hänestä miljoonan dollarin tapporahan. Uhkaukset eivät ole jääneet puheiden tasolle: kirveellä aseistautunut muslimimies yritti murhata Westergaardin tammikuussa.

Pari vuotta myöhemmin oman Muhammed-pilakuvansa piirsi ruotsalaistaitelija Lars Vilks, ja hänkin sai osansa äärimuslimien vihasta. Maaliskuussa poliisi pidätti seitsemän ihmistä epäiltynä Vilksin murhan suunnittelusta. Vilksin kotitalo yritettiin polttaa kuukausi sitten. Myös Suomessa vierailleen Vilksin Iissä rakentama lautatorni yritettiin polttaa juhannuksen jälkeen.

Oululainen sarjakuvapiirtäjä Ville Ranta on osallistunut keskusteluun käyttämällä Muhammad-hahmoa omissa töissään ja paheksumalla Suomen poliittista johtoa, joka meni pyytelemään anteeksi profeetasta tehtyjen kuvien julkaisemista.

Ranta on kolmesta Muhammadin piirtäjästä ainoa, joka ei ole joutunut pelkäämään turvallisuutensa puolesta. Nykyään hän provosoi kristittyjä mm. Kirkko ja kaupunki -lehdessä.


A-Studion reportaasi TV1:ssä maanantaina 5. heinäkuuta 2010 kello 21:00.

Osallistu keskusteluun A-tuubin keskustelupalstalla.

Matti Virtanen

vastaava tuottaja

Yle Ajankohtaisjournalismi

Ma 28.06.2010 @ 10:59Sirkku Kianto

Jääkarhujen maassa suksilla

Sitä on tullut mietittyä monesti, että minkälaista se mahtaa oikeasti olla, kun joku seikkailija lähtee jonnekin kauas ja hankaliin olosuhteisiin. Miksi ne lähtevät ja minkälaisia ihmisiä ne semmoiset seikkailijat ovat?

Kun Teija Parkkinen oli ollut aiemmassa jutussani mukana ja kertoillut unelmastaan ja innostaan lähteä ylittämään Grönlanti hiihtäen, ajattelin, että jopas on outo tyyppi. Teijan herkeämätön keskittyminen ja harjoittelu, mutta humoristinen, loputtoman positiivinen ja määrätietoinen asenne tekivät vaikutuksen. Eihän se pelkästään mitään vakavaa tosikkotouhua olekaan.

Vielä viime vuonna Parkkisen tavoitteena oli suoriutua hiihdosta ensimmäisenä suomalaisnaisena. Hiihtää matka, jonka norjalainen Fridtjoff Nansen hiihti reilu 100 vuotta sitten. Eli Grönlannin jäätikön halki, yli 600 kilometrin matka, 21:ssa päivässä ja vaativissa olosuhteissa. Tosin Nansen urakoi 45 päivää. Parkkisen hiihto jäätiköllä keskeytyi sairastumisen vuoksi.

Kemissä mahakirurgina työskentelevä jäätikköhiihtäjä Parkkinen aikoi siis tänä vuonna ottaa revanssin. Reissu vaikutti niin kiinnostavalta, että Teijalle hankittiin kamera, josko hän hiihtämisen lomassa voisi kuvata näkemäänsä. Hän innostui asiasta kovasti ja jäimme odottamaan matkakertomusta. En toimittajana voinut olla Teijaan sinä aikana yhteydessä, kännyköillä ei saanut yhteyttä ja retkikunnalla oli satelliittipuhelin ainoastaan hätätilanteita varten. Reissun järjesti norjalainen Hvitserk & Eventyrreisser. Enää Teija ei saisi titteliä; ensimmäinen reissun suorittanut suomalaisnainen, sillä tällä välin se titteli oli jo viety. Kyseessä olisi siis puhtaasti unelma ja haaste, jonka Teija halusi kokea.
 

Reissu on nyt ohi. Mitä Teija sai tuollaisissa olosuhteissa kuvattua? Sitähän me jännitimme, kuinka hänen käy, minkälaista se oikein on ja pystyykö siellä kuvaamaan yhtään mitään. Mitä me näkisimme, kun hän tulee takaisin vai näkisimmekö yhtään mitään!? Onko kamera tippunut railoon tai umpijäätynyt?

Nyt maanantaina 28.6 nähtävä reportaasi jäätikköhiihdosta on mielenkiintoinen siksikin, että suomalaisten seikkailijoiden reissukuvaukset äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa ovat harvassa. Teija kertoikin, että hiihdon lomassa kuvaaminen oli vaikeaa. Hiihto tarkoittaa työtä ja raatamista. Sitä riitti joka päivä 10 - 11 tuntia. Tuossa ajassa edettiin päivittäin joko 4 kilometria tai yli 30 kilometria, riippuen olosuhteista. Päivän rutiinit koostuvat aamuherätyksestä kello kuusi. Aamupala, leirin purku ja kohti horisonttia. Töitä 50 minuuttia ja lepoa 10 minuuttia. Illalla leiripaikan haku, jonka jälkeen alkaa nopea lumensulatusoperaatio. Vettä pitää saada sulatettua litroittain; iltapalaa varten, makuupussien sisälle sujautettaviin vesipulloihin, vaatimattomaan peseytymiseen ja seuraavan päivän juomisiksi. Parkkisen Teija palasi siis hengissä takaisin, toi tullessaan sen mitä odotimme, mielettömiä maisemakuvia ja tarinan, mutta minkälaisen?

To 24.06.2010 @ 13:27Matti Virtanen

Patria syytetyn penkille

Valtionyhtiö Patrian lahjus- ja muita talousrikoksia koskeva oikeusprosessi nytkähti tiistaina eteenpäin, kun valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto ilmoitti nostavansa yhtiötä vastaan syytteitä mm. törkeästä lahjuksen antamisesta ja kirjanpitorikoksesta.

Syytteet liittyvät teknologian siirtosopimukseen, jonka Patria teki Egyptin hallituksen edustajien kanssa 11 vuotta sitten. Käytännössä sopimus tarkoitti sitä, että Egypti osti 22 miljoonalla eurolla suomalaisia 155GH52-tykkejä. Syytteeseen joutuu neljä suomalaista ja yksi Egyptin kansalainen. 

Syyttäjän mukaan on todennäköisiä syitä epäillä, että suomalaiset antoivat lahjuksia egyptiläisille virkamiehille voittaakseen tarjouskilpailun. Jutun monimutkaisuutta ja laajuutta kuvastaa se, että rikosten tutkinta kesti yli kolme vuotta ja tekojen epäillään tapahtuneen vuosina 1999-2007.

Yleisradion ajankohtaisohjelmista FST:n Spotlight kertoi tykkikauppojen ongelmista toukokuussa 2007. Ohjelman mukaan Egyptiin viedyissä tykeissä oli vikoja, joiden vuoksi se ei ollut niin tehokas kuin ostajille oli annettu ymmärtää. Spotlight kertoi myös, että kauppojen yhteydessä Patria maksoi kaksi miljoonaa euroa egyptiläiselle konsultille, ja että tämä on tyypillinen tapa lahjusten maksamiseksi kansainvälisessä asekaupassa.

Spotlightin jutun tehnyt toimittaja Magnus Berglund siirtyi seuraavana vuonna Ylen suomenkieliselle puolelle MOT:n toimitukseen ja jatkoi Patrian kauppojen seurantaa. Poliisi oli laajentanut tutkimuksiaan koskemaan myös yhtiön panssariajoneuvokauppoja Sloveniaan.

Keväällä 2008 keskusrikospoliisi takavarikoi valtavan määrän Patrian asiakirjoja ja piti saman vuoden kesällä yhtiön avainhenkilöitä kuukausikaupalla tutkintavankeudessa, epäiltynä lahjusten maksamisesta. Patriasta kiistettiin kaikki epäilyt, joten poikkeuksellisen raskaiden tutkintamenetelmien motiivit jäivät julkisuudessa epäselviksi.

Berglundin omat tutkimukset johtivat syyskuussa 2008 MOT-ohjelmaan 'Totuus Patriasta', jossa kerrottiin miten Patria oli maksanut miljoonien eurojen konsulttipalkkioita Sloveniaan vauhdittaakseen AMV-panssariajoneuvojen kauppoja. Ohjelman mukaan suuri osa palkkioista oli piilotettuja lahjuksia, ja että yksi vastaanottajista oli Slovenian silloinen pääministeri Janez Jansa.

Ohjelma synnytti Sloveniassa kuohuntaa. Samana syksynä pidetyissä parlamenttivaaleissa Jansan puolue hävisi ja joutui oppositioon. Tästä seurasi harvinaisen voimakas vastareaktio Yleisradiota, MOT:tä ja toimittaja Berglundia vastaan: Jansan ja hänen kannattajiensa mielestä Yle oli osallistunut Slovenian vaalikampanjaan loukkaamalla istuvan pääministerin kunniaa.

Keskusrikospoliisin tutkinta Slovenian-kauppoihn mahdollisesti liittyneestä lahjonnasta on MOT:n tietojen mukaan vihdoinkin loppusuoralla. Myös tämän jutun tutkinta on kuitenkin ollut erittäin hidasta - syyttäjän ratkaisua odotetaan nyt alkusyksylle 2010.

Jansan vastareaktio kutistui reilun vuoden kestäneen harkinnan jälkeen siihen, että hän haastoi toimittaja Berglundin kunnianloukkauksesta oikeuteen ja vaati Yleltä vahingonkorvauksia. Näiden juttujen käsittely on toistaiseksi juuttunut mm. kiistoihin siitä, mikä olisi prosessille sopiva istuntopaikka Sloveniassa. Julkisuuteen on prosessin aikana vuotanut lisää todisteita siitä, että lahjuksia todellakin on maksettu.

Berglund ja Yle ovat johdonmukaisesti kiistäneet epäilyt kunnianloukkauksesta sekä vahingonkorvausvaatimusten perustelut, ja kiistävät edelleen. Ylellä, Ylen Ajankohtaisjournalismilla, MOT:n toimituksella tai Magnus Berglundilla itsellään ei tietenkään ole ollut mitää tarkoitusta loukata ketään, vaan kertoa tosiseikkoihin perustuen, miten suomalainen valtionyhtiö on maailmalla toiminut.

Patria-juttuja riittää vielä useiksi vuosiksi tiedotusvälineiden perattavaksi. Slovenian-kauppojen jälkeen keskusrikospoliisi ottaa työkseen selvittää mitä tapahtui, kun Patria myi panssariajoneuvoja Kroatiaan.

Patrian Slovenian-kaupoista kertova MOT on nähtävissä Ylen Elävässä arkistossa.

Ke 23.06.2010 @ 09:10Rosa Kettumäki, Nuorten Ääni -toimitus

Alaikäisten seksinmyynti arkipäiväistyy?

Viime syksynä julkaistu ruotsalaistutkimus paljasti, että Ruotsissa alaikäiset hankkivat vaatteita, hampurilaisia ja alkoholia myymällä seksiä. Voisiko tällaista tapahtua myös Suomessa?

Lähdimme selvittämään asiaa ystäväni kanssa perjantai-iltana Helsingin keskustaan, Kampin kauppakeskukseen. Paikkaan, jota on kutsuttu Suomen suurimmaksi nuorisotaloksi. Kysyimme nuorilta, onko Kampissa seksiä kauppaavia alaikäisiä. Useimmat tiesivät asiasta jotain ja monet osasivat kertoa tarkkaan miten kaupankäynti tapahtuu, miten asiakkaita hankitaan ja mitä saadaan maksuksi.

Seksikauppaa käydään monella tavalla. Jotkut vähän vilauttavat rintojaan vanhoille miehille, jotta saisivat heidät hakemaan Alkosta juotavaa tai kioskilta tupakkaa. Toiset hankkivat seksiä harrastamalla rahaa tai yösijan. Selkeän vaihtokaupan lisäksi Kampissa kerrottiin, että monet alle 16-vuotiaat tytöt seurustelevat aikuisten miesten kanssa.

Eräs neljätoistavuotias kertoi kaverinsa kolmekymppisestä poikaystävästä. Mies tulee yläkoululaisten bileisiin, muttei puhu mitään. Hän vain istuu nurkassa ja tyhjentää kaljalavaa. Tytön kaveria pelottaa, mutta tyttö itse pitää tilannetta molempien voittona. Vaikka mies saakin seksiä, tyttö hyötyy mielestään enemmän. Hän saa ilmaista juotavaa ja tavaroita, joihin hänellä ei muuten olisi varaa.

Kampissa nuoret puhuivat asiasta suoraan ja kauhistelematta. Eräs 15-vuotias tyttö sanoi rennosti "Kylhän sen nyt näkee ketkä on täällä vaan huoraamassa". Olin hämmentynyt: miten niin näkee ja mistä?

Eniten minua ja ystävääni hämmensi se, että tapaamamme nuoret ovat lähes samanlaisia kuin me. Vanhimmat heistä ovat kanssamme saman ikäisiä. He asuvat samassa kaupungissa ja elävät samaa elämänvaihetta. Kuitenkin heille arkipäiväinen ilmiö on meille täysin tuntematon.

Sitä se on myös viranomaisille. Moni heistä vetoaa siihen, ettei asiaan voida puuttua, koska aiheesta ei ole tutkittua tietoa. Kova data puuttuu.

Ilmiön olemassaolo on helppo kieltää, jos sitä ei edes yritä nähdä. Mutta kun Kampissa on hengaillut muutaman illan, alkaa jo nähdä kuka seurustelee ja kenen kanssa.
 

 

*A-tuubin toimitus huomauttaa: Käy osallistumassa myös keskusteluun aiheesta!

Sivut

Ajankohtaisputki

Tuubin täydeltä asiaa!

A-tuubi on uusi monimuotoinen ajankohtaiskanava netissä!

Blogiarkisto

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu