Ke 23.12.2009 @ 13:18Ella Airas, toimittaja, A-tuubi

Inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja kaunis turhuus

Siskollani ja minulla oli tapana kurkistella joulupaketteihin sitä mukaa, kun ne ilmestyivät ”piiloon”. Eräänä jouluna joululahjojemme ennenaikainen avaaminen loppui siihen, kun löysimme eräästä paketista lasten leikkisät rintaliivit. Olimme kauhusta kankeat. Jätimme molemmat aattona kyseiset paketit viimeisiksi avattaviksi.
Nyt kaksivuotiaan kummityttöni intohimo oli hetken aikaa rintaliivit, joita hän osoitti innokkaana kaupan hyllyllä. Siellä roikkui pikkiriikkiset liivit. Sillä aikaa, kun mietin, miksi ja missä näin pieniä liivejä tehdään, tyttö oli päättänyt, että nämä lähtevät mukaan. Aika on muuttunut hetkessä omista lapsuuspäivistäni. Samainen tyttö kiukuttelee aamulla kotona, jos hiuksiin ei laiteta lakan ja muotovaahdon lisäksi vielä vahaa. Tyttö arvostaa kaunista turhuutta.
Isäni oli aikoinaan maailman onnellisin poika Mikkelissä saadessaan pukilta lahjaksi potkukelkan. Hiljaisuuden ja kimmeltävien lumihiutaleiden saattelemana hän kävi kolkuttamassa jokaisen sukulaisensa ovea - Innosta puhkuen esiteltiin uusi kelkka. Kummitytölleni ostettiin lahjaksi potkuauto, tyttö istui auton kyytiin ja odotti, että se lähtisi liikkeelle. Näytimme, ei kulta, sitä pitää potkia jaloilla liikkeelle. Hetken hämmennyksen jälkeen tyttö äänteli äänekkäästi prrrrrrrrrrrrrrruuuum prrrrrrrrrrrrrrruum. Inhimillistä!
Itse aion painottaa tänä jouluna rakkautta, suvaitsevaisuutta sekä rauhaa. Jokainen viettäköön joulun tyylillään, joulun aika ei ole tuomitsemisen aikaa, eikä ketään ole toista parempi. Jouluunkin kuuluu, kuten elämään, Mika Waltarin kolme tärkeintä arvoa elämässä: Inhimillisyys, suvaitsevaisuus ja kaunis turhuus. Arvostakaamme sitä, että meillä on valinnanvaraa ja pitäkäämme mielessämme ne, joilla ei ole! Hyvää joulua!
 

Ti 22.12.2009 @ 11:55Reetta Nousiainen, toimittaja Pressiklubi

Maakuntalehdet etsivät voimaa yhdessä

Vuoden 2009 mediatapauksista jää varmasti päällimäisenä mieleen Silminnäkijä-dokumentin lautakasajuttu. Julkisen sanan neuvoston rooli ja vapauttava päätös nousivat pääuutiseksi viimeistään puheenjohtaja Pekka Hyvärisen eron vuoksi.

Vuoden aikana mediassa on tapahtunut paljon sellaistakin, joka ei ole uutiskynnystä ylittänyt. Kuluttajan näkökulmasta kaikki muutokset eivät ole pelkästään myönteisiä.

Viime kesänä moni lukija sai käteensä ohuimmat sanomalehdet vuosiin: lamakesän nihkeä ilmoitusmyynti pakotti lehdet supistamaan sivumääränsä ennätyspieniksi.

Sanomalehtien liiketoiminnan edellytykset ovat toki tiukentuneet ihan ilman lamaakin. Internetiin on helppoa ja nopeaa tehdä uutissähkeitä, mutta rahaa niistä on hyvin hankala saada.

Uutisten tekeminen nettiin onkin ihan oma alansa. Tällä hetkellä lehtien tavoitteena on lisätä verkkolehtien kävijämääriä, jotta ilmoittajat kiinnostuisivat julkaisusta. Kävijäpiikkejä lehdille puolestaan saadaan ihan tietyntyyppisillä otsikoilla. Seksi ja skandaalit myyvät kyllä yksittäisiä juttuja, mutta ratkaisu lehtien talousongelmiin ne eivät ole.

Myös toinen iso muutos on käynnissä suomalaisessa mediassa: muutos kohti entistä yksiäänisempää mediaa. Kiristyneen kilpailun edessä maakuntalehdet hakevat etsivät erilaisia yhteistyön muotoja jakaakseen työn kustannuksia.

Maakuntalehtien syventynyt yhteistyö on synnyttänyt Helsinkiin kaksi merkittävää uutistoimitusta.

Viimeksi syntyi yli miljoonalle suomalaisille uutisia tuottava toimitus eli Väli-Suomen median, Turun Sanomien ja Kalevan yhteinen Helsingin-toimitus. Kuusihenkisen toimituksen jutut leviävät Keskisuomalaisen, Karjalaisen, Savon Sanomien, Ilkan, Pohjalaisen, Turun Sanomien ja Kalevan lukijoille.

Lehdillä on yhteensä 1,1 miljoonaa lukijaa – siis enemmän kuin Helsingin Sanomilla. Myös Alma Median Helsingin-toimitus on tavoittaa jutuillaan miltei yhtä paljon lukijoita kuin Helsingin Sanomat. Helsingin-toimitukset keskittyvät erityisesti politiikan uutisointiin ja suurten uutisaiheiden raportointiin.

Lehdistömme rikkaus on perinteisesti ollut nimenomaan moniäänisyys. Onko se nyt uhattuna? On ja ei. Yksittäisen lukijan näkökulmasta hänen oman maakuntalehtensä laatu luultavasti pikemminkin parantuu yhteistyön vuoksi.

Koko lehdistön etu olisi kuitenkin, että etenkin isoista uutistapahtumista tehtäisiin monenlaisia juttuja, etsittäisiin erilaisia näkökulmia ja julkaistaisiin persoonallisia kommentteja.

Maakuntalehdet ovat kukin omilla levikkialueillaan täysin suvereeneja, eikä aitoa kilpailua lehtien kesken ole muualla kuin muutamien levikkialueiden rajaseuduilla. Maakuntalehtien menestyksen salaisuus onkin paikallisuus. Siksi isot valtakunnalliset uutiset voivat olla eri lehdissä samojakin.

Voisi kuvitella, että maakuntalehtien omat Helsingin-toimitukset vaikuttavat jollain aikavälillä myös STT:n rooliin. Yle luopui STT:n palvelusta kolme vuotta sitten, ja nyt maakuntalehdet panostavat yhteisiin toimituksiinsa. Voi olla, että tietotoimiston palvelua tarvitaan tulevaisuudessa entistä vähemmän.

Joka tapauksessa sanomalehtien taso on Suomessa parempi kuin koskaan aiemmin. Toivottavasti myös jatkossa on näin.

Ti 22.12.2009 @ 10:20Hannele Valkeeniemi

Yhden totuuden kriisi

Silminnäkijän ohjelma rakennusalan korruptiosta on muuttunut mediassa muotoon, jota minun on ohjelman tuottajana enää vaikea tunnistaa. Rakennusalan ja politiikan kytkentää ruotinut ohjelma on trivialisoitunut lautakasaksi, joka kriisiytti Julkisen Sanan Neuvoston ja sai aikaan Pekka Hyvärisen eron.

Valtamedian päätoimittajat ja kolumnistit ovat yhtenä megafonina toistaneet, kuinka väärä JSN:n vapauttava päätös oli. Onko todella niin, että tässä asiassa on vain yksi oikea mielipide? Vastaavin perustein ja tarkasti tehdyllä lähdekritiikillä on Suomessa tehty lukuisia paljastuksia, alkaen Matti Ahteen käpälöinnistä aina doping-paljastuksiin - joskus myös yhden päälähteen varassa.

Erona on nyt se, kohteena on korkein poliittinen johto. Aivan kuin sinne kajoaminen olisi majesteettirikos.

Kysymys yhdestä lähteestä on ilman muuta kiistanalainen, ja siitä on syytäkin keskustella. On perusteita puolesta ja vastaan. Jos päätös olisi ollut helppo, koko keskustelua ei olisi käyty. Tätä puntarointia teki JSN:kin, ja päätyi hyväksyvälle kannalle.

Kun päätoimittajien mielestä ei saatu ”oikeaa” lopputulosta, koko itsesääntely julistettiin kriisiin. En voi välttyä ajatukselta, että toimittajien eliitti, ainakin osa siitä, samastuu poliittiseen eliittiin.

Entä miksi puheenjohtajan oli pakko erota, kun enemmistö oli eri kannalla kuin hän? Periaatteen mies on saanut valtamediassa paljon sympatiaa. Ilmaan jää kuitenkin kysymys, onko JSN:ssä pakotetun konsensuksen vaatimus? Toivottavasti ei. Muutoin voimme perustaa saman tien Julkisen Sanan Neuvostoliiton.

Nyt arvioidaan, että JSN:n päätös ajaa kohti lähdesuojan kaventamista tai kevyin perustein tehtyjä kohujuttuja. En ymmärrä tätä logiikkaa. Ei tämän jälkeen tehdä journalismia yhtään sen löysemmin perustein, tai tarkistamatta perusteellisesti taustoja. Ei tämänkään jälkeen yhden lähteen käyttäminen voi olla muuta kuin tarkoin harkittu poikkeus.

Me emme ole olleet kaatamassa pääministeriä tai levittämässä perättömiä väitteitä – vaikka julkisuuden megafoni näin toistaakin. Lähdesuojan takia me joudumme ottamaan loan niskaamme, emmekä voi puolustautua. Uskon, että lähdesuojaa rikkomatta totuus tulee vielä julki. Kannattaa muistaa, että poliisitutkinta Nuorisosäätiöstä on ollut käynnissä vasta muutaman viikon.

Kaiken uhallakin uskallan edelleen puolustaa ohjelman lähettämistä. Näillä tiedoilla ohjelman esittämättä jättäminen olisi merkinnyt poliittisen eliitin suojelua. Minäkin pidän tätä periaatteellisesti tärkeänä: journalistin on uskallettava kertoa tutkitut ja punnitut tietonsa, vaikka koko muu maailma tulisi niskaan.


 

To 10.12.2009 @ 17:54augi

YLE JULKISTAA AJANKOHTAISJOURNALISMINSA PELISÄÄNNÖT

YLE:n ajankohtaisjournalismin tehtävä on selvittää yhteiskunnallisia kysymyksiä ja niiden taustoja, kertoa epäkohdista ja paljastaa vallan väärinkäyttöä. YLE:lle on tärkeää, että yleisö voi luottaa journalistisiin toimintatapoihin.

YLE TV2:n ”Silminnäkijä: Matin talot” –ohjelman sisältämien, anonyymiin lähteeseen perustuvien tietojen julkistaminen herätti vilkkaan julkisen keskustelun, jossa YLE:n ajankohtaisjournalismin toimintatapoja on käsitelty monesta näkökulmasta. Tämän vuoksi YLE julkistaa ajankohtaisjournalisminsa eettiset pelisäännöt yleisölle.

”Pelisääntömme perustuvat journalismia Suomessa sääteleviin juridisiin ja eettisiin säädöksiin ja ohjeisiin. Haluamme nyt julkisesti kertoa toimintaperiaatteemme suhteessa keskeisiin journalistisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi nimettömien lähteiden käyttöön”, sanoo YLE Ajankohtaisjournalismin päällikkö Jyrki Richt. ”On hyvä, että eettiset pelisäännöt ovat läpinäkyvästi yleisön saatavilla ja arvioitavissa.”

Pelisäännöissä korostetaan mahdollisimman avointa keskustelua journalistisista ratkaisuista toimitusyhteisön sisällä, jotta mahdolliset juridiset ja eettiset ongelmat kyetään ennakoimaan.

YLE:n ajankohtaisjournalismin eettiset pelisäännöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan YLE:n nettisivuilla osoitteessa:
http://atuubi.yle.fi

 

10.12.2009

Jyrki Richt,
YLE Ajankohtaisjournalismin päällikkö

 

To 10.12.2009 @ 17:41augi

Julkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa.

PÄÄTÖKSET

4193/YLE/09
4199/YLE/09

Julkisen sanan neuvoston antama vapauttava päätös totuudenmukaista tiedonvälitystä ja lähteiden käyttöä koskevassa asiassa. Nimettömään lähteeseen perustuva väite on erittäin vakava, mutta neuvoston mielestä Ylellä oli omien selvitystensä perusteella riittävät perusteet väitteelle.


Kantelut 1. ja 11.10.2009
Kuisma pyytää neuvoston kannanottoa kysymykseen, onko mainitussa ohjelmassa rikottu Journalistin ohjeiden 8. kohtaa "Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen" ja perustelee pyyntöään sillä, että asialla on huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä.

Hämäläisen mukaan julkisesti rahoitettu Yle ottaa osaa vahvasti puoluepolitiikkaan väitteillä, joita se ei ole osoittanut todeksi. Laman kriittiseen aikaan sijoitettu poliittinen kädenvääntö Sdp:n taustavoiman Ylen ja Keskustan välillä on hyvin tuomittavaa. Kantelija näkee kuvioissa seuraavan hallituskumppaninkin Sdp:lle, sillä Kokoomus on jätetty liki totaalisesti syrjään tästä farssista. Kyse on vahvasta populistisesta politiikan teosta eikä tiedottamisesta.

 


JSN:n aiheen rajaus ja tarkentavat kysymykset Ylelle 22.10.2009

JSN rajaa kanteluiden käsittelyn ohjelman osuuteen, jossa käsiteltiin väitettä rakennustarvikkeista. Mitkä olivat motiivit ohjelman ajoitukselle juuri ennen eduskunnassa käytyä luottamuslausekeskustelua ja sitä seurannutta äänestystä? Oliko taustalla yritys kaataa pääministeri, kuten Matti Vanhanen on väittänyt? Oliko taustalla puoluepoliittisia motiiveja, kuten toisessa kanteluista arvellaan? Miksi ohjelma oli sijoitettu TV2:lle eikä ohjelman toimittajan kotikanavalle TV1:lle?

Suurin osa ohjelman väitteistä perustui avoimiin haastatteluihin ja dokumentteihin. Rakennustarvikeväite perustui nimettömään suulliseen lähteeseen. Pyydämme täsmentämään ja avaamaan lähdeaineiston sisältöä. Emme luonnollisestikaan edellytä lähteen paljastamista. Oliko toimituksella käytettävissään yksi henkilölähde vai useampia? Entäpä mahdolliset dokumentit? Kuinka toimitus varmisti lähteen motiivit? Otettiinko huomioon se, että mahdollinen lahjusrikos on vanhentunut, jolloin lähteen lupaus todistamisesta oikeudessa jää katteettomaksi?

Täsmennettiinkö Matti Vanhaselle, että Silminnäkijässä mainittu haastattelupyyntö koski myös väitettä rakennustarvike-erästä?


Yleisradion vastaus 1.11.2009

Osaamiskeskuksen päällikkö Jyrki Richt toteaa vastauksessaan, että JSN rajaa kanteluiden käsittelyn ”ohjelman osuuteen, jossa käsitellään väitettä rakennustarvikkeista”. Tässä osuudessa todettiin seuraavaa: ”Törmäämme äärimmäisen arkaluontoiseen asiaan. Saamme lausunnon, jonka mukaan Vanhaset eivät ole itse maksaneet kaikkia rakennustarvikelaskujaan. Pitävä näyttö löytyy varsin kalliista rakennustarvike-erästä, jonka Nuorisosäätiölle kerrostaloja urakoiva rakennusliike toimitti. Toimen nimenomainen tarkoitus oli edesauttaa yrityksen jatkohankkeita säätiön tulevissa kohteissa. Ylimääräinen materiaalilasku liitettiin työmaakuluihin – sen Nuorisosäätiön vuokralaiset maksavat vuokrissaan.”

Vaikka julkinen keskustelu on keskittynyt juuri tähän osuuteen, Richt korostaa, että ohjelma muodostaa kokonaisuuden, jossa ohjelman pääosa tekee ymmärrettäväksi ja loogiseksi myös ohjelman loppuosassa esitetyn tiedon, johon JSN nyt rajaa vastauspyynnön alueen.

Ajoitus ja motiivit


”Silminnäkijä: Matin talot” käsitteli Nuorisosäätiön rakennuttamistoimintaa ja siihen liittyviä käytäntöjä. Ohjelman toimittaja oli tutkinut aihetta vuoden 2008 syksystä alkaen. Aineistoa oli kerätty eri lähteistä (ARA, RAY, PRH, eri rakennusviranomaiset, kiinteistörekisterit) ja käyty lukuisia taustakeskusteluja. Vuoden 2008 loppupuolella asiakirja-aineiston analysoimiseksi projektiin kiinnitettiin KHT-tilintarkastaja.

Toimittaja teki työtään oman toimen ohella. Ylen ajankohtaisjournalismin osaamiskeskuksen vastaavana tuottajana hän vastaa ns. A-studio -ohjelmaperheen ohjelmista ja henkilöstöstä. Osaamiskeskukset tuottavat ohjelmia kaikille tv- ja radiokanaville sekä Ylen Uusille palveluille, joten henkilöstö ei kuulu organisatorisesti mihinkään ”kotikanavaan”. Tuottajat ja muu henkilöstö voivat työskennellä tarpeen mukaan mille kanavalle tahansa.

Toukokuussa 2009 päätettiin, että Nuorisosäätiöstä tehdään ohjelma TV2:n Silminnäkijä -sarjaan, ja se sijoitetaan syyskauden alkuun. Elokuun 10. päivänä sovittiin, että ”Silminnäkijä: Matin talot” lähetetään 12.10.2009. Ohjelman kuvallinen materiaali ja haastattelut oli koottu 17.9.2009 mennessä. Samana päivänä Suomen Keskusta tiedotti Matti Vanhasen presidentinvaalikampanjan rahoituksesta ja mm. Nuorisosäätiön antamasta vaalirahoituksesta. Nämä tiedot ja muuta Nuorisosäätiön vaalirahoitukseen liittyvää tietoa oli Richitn mukaan Silminnäkijän toimittajalla ollut tiedossaan jo maaliskuusta lähtien.

Syyskuun 20. päivänä tiedotusvälineet kertoivat laajalti Nuorisosäätiön vaalirahoituksesta. Jo samana päivänä päätettiin Richtin mukaan puhelinneuvottelussa aikaistaa Silminnäkijän suunniteltua lähetyspäivää siten, että ohjelma lähetettäisiin 28.9.2009, joka oli ensimmäinen mahdollinen valmistumispäivä. Aikataulumuutos tehtiin Ylen järjestelmiin 21.9.2009. Aikaistaminen johtui siitä, että ohjelmalle jäisi kiihtyvässä tietovirrassa vielä uutta ja ajankohtaista kerrottavaa – oli pelättävissä, että muut mediat ennättäisivät selvittää ja kertoa jo nekin tiedot, jotka Silminnäkijä oli hankkinut.

Vasta 24.9.2009 klo 13.53 Valtioneuvoston tiedotusyksikkö julkisti tiedon maan hallituksen päätöksestä antaa tiedonanto vaalirahoituksesta eduskunnalle seuraavalla viikolla. Tällöin toimitus ei lähtenyt uudelleen arvioimaan tai muuttamaan lähetysaikataulua, koska tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut tehdään yksinomaan journalistisin perustein.

”Silminnäkijä: Matin talot” -ohjelmassa on ollut kyse klassisesta tutkivasta journalismista, jota on toteutettu journalistin ohjeiden mukaan. Ohjelman tarkoituksena on ollut kertoa yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta – Nuorisosäätiön rakennuttamistoiminnasta ja sen entisen johdon toimista –mihin yhtenä yksityiskohtana liittyi tieto rakennustarvike-erän lahjoituksesta. Ohjelmalla ei ole ollut mitään puoluepoliittista motiivia eikä sen taustalla ole yritystä kaataa pääministeri. Journalismi paljastaa ja kritikoi vallanpitäjien toimia lähtökohtanaan vahtikoirarooli ja läpinäkyvyys, ei puoluepoliittinen valtapeli. Tiedonvälittäjän tehtävä yleensäkin on selvittää yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä j a niiden taustoja.


Totuudenmukaisuus


Kyseistä rakennustarvike-erää koskevat tiedot on Ylen vastauksen mukaan saatu suuren rakennusyrityksen johtotehtävissä toimineelta henkilöltä. Hänen esittämänsä tapahtumaselostus oli yksityiskohtainen, asiantunteva ja perustui omakohtaiseen tekemiseen. Lähde oli itse hyväksynyt laskun rakennusyrityksen tilaamasta puutavaraerästä, jota ei ollut käytetty yhtiön omilla työmailla, vaan joka oli tarkoitettu Nuorisosäätiön silloiselle puheenjohtajalle Matti Vanhaselle. Lasku oli alemman tason käsittelyssä jäänyt valtuuksien puuttuessa hyväksymättä. Yle tarkentaa, että laskun hyväksyminen tapahtui tämän vuosikymmenen alussa. Lähteelle esitetty syy hyväksyä lasku – jotta yritys jatkossakin saisi Nuorisosäätiöltä urakoita – oli sinä ajankohtana looginen. Asian hänelle esitteli henkilö, jolla oli läheiset suhteet Nuorisosäätiön silloiseen puheenjohtajaan Matti Vanhaseen.

Tehdyn ratkaisun myöntäminen vielä nyt jälkeenpäin on lähteelle kiusallista, koska laskun hyväksyminen rakennusyrityksen kuluksi ei ollut vastannut todellista tilannetta – siksi lähde halusi pitää henkilöllisyytensä salassa. Richtin mukaan tapahtumakuvausta käytiin läpi useaan kertaan vuoden aikana. Lähteen itsestään ja toimistaan kertomat asiat pitivät tarkistettaessa paikkansa. Kertomuksen uskottavuuden sinetöi lähteen allekirjoittama sitoumus tulla oikeuteen todistamaan kertomuksensa oikeaksi, mikäli Yleä tai sen palveluksessa olevia henkilöitä vastaan kohdistetaan oikeustoimia. Tällainen sitoumus on myös Ylen sisäisten toimintaohjeiden mukainen ehdoton edellytys sellaisen tiedon julkaisemiselle, joka perustuu yksinomaan tai pääosin nimettömän lähteen kertomukseen.

Lähteen kertomuksen pitävyys varmistui Ylen vastauksen mukaan osin myös toista kautta. Kyseinen puutavaraerä on jäljitettävissä Nuorisosäätiön tietylle työmaalle, missä työntekijöille oli kerrottu kyseessä olevan ”Vanhasen laudat”, joihin ei saanut koskea ja jotka odottivat poiskuljetusta. Kyse on kuitenkin ns. toisen käden tiedosta.

Rakennustarvike-erästä on keskusteltu myös erään Nuorisosäätiön edustajan kanssa. Asian epäsuora myöntäminen – (ko. henkilö käytti ilmaisua ”ei savua ilman tulta”) – ja Nuorisosäätiön edustajan käsitys tapahtuma-ajankohdasta tukevat alkuperäislähteen kertomusta. Kyseinen Nuorisosäätiön edustaja ei Richtin mukaan toistaiseksi ole valmis astumaan julkisuuteen.

Kirjallista dokumenttia rakennusliikkeen suorittamasta maksusta ei ole ollut käytettävissä. Sen ottaminen esille rakennusyrityksen kirjanpidosta nyt jälkeenpäin vaatisi Ylen vastauksen mukaan poliisivaltuudet.

Yle vastaa, että kokonaisuudessa tiedon luotettavuusarviointi ei ole kvantitatiivista ja mekaanista vaan laadullista. Myöskään Journalistin ohjeet eivät edellytä jotain tiettyä lähteiden lukumäärää. Puutavaralaskutietoa harkittaessa otettiin huomioon myös laajempi kokonaisuus ja viime aikana paljastunut vaalirahoitusta koskeva yleinen käytäntö. Tätä taustaa vasten arvioituna lähteen kertoma tieto puutavaraerästä oli looginen ja ymmärrettävä, mikä puolsi asian julkaisemista.

Motiivit ja rikoksen vanhentuminen
Toimittaja löysi lähteen omien taustaselvitystensä perusteella. Vuoden ajan kestäneen yhteydenpidon aikana kävi ilmi, ettei lähteellä ollut minkäänlaisia poliittisia tarkoitusperiä. Hän ei ole oman kertomansa mukaan koskaan osallistunut poliittiseen toimintaan tai ollut minkään puolueen jäsen, eikä tällaisiin tietoihin törmätty toimittajan tekemissä journalistisissa taustaselvityksissäkään. Lähde ei Ylen vastauksen mukaan myöskään edellyttänyt tahi kiirehtinyt mahdollisen ohjelman tekemistä tästä tai muista kertomistaan Nuorisosäätiön rakennuttamiseen ja yleensäkin rakennusalan sisäpiiriin kuuluvista asioista.

Motiiviksi varmistui ajan mittaan tavallisen kansalaisen kriittinen näkökulma politiikan syvävirtoihin, joista alkoi tulla tietoja toukokuussa 2008. Lähde ei ole kertomansa mukaan ollut asiasta yhteydessä muihin tiedotusvälineisiin eikä tarjonnut tietojaan muille journalisteille. Kertomastaan lähde ei ole hyötynyt millään tavalla, pikemminkin päinvastoin. Ottamalla riskin henkilöllisyytensä paljastumiseen, hän vaarantaa uransa ja yksityisyytensä.

Ohjelman tarkoitus ei ollut paljastaa mahdollista rikollista toimintaa, vaan antaa yleisölle tietoa ja aineistoa säätiössä ja sen liepeillä olleiden käytäntöjen ja säätiön päättäjien toiminnan arvioimiseksi. Ohjelma ei Richtin mukaan nimeä mahdollisia rikoksia eikä pohdi vanhentumisaikoja. Se, että lähde sitoutuu valaehtoisesti todistamaan kertomuksensa oikeaksi oikeudessa, liittyy mahdolliseen kunnianloukkausoikeudenkäyntiin Ylen palveluksessa olevia henkilöitä vastaan. Lähteen allekirjoittama sitoumus on edelleenkin voimassa ja toimeenpantavissa vuoden kuluessa ohjelman esittämisestä lähtien. Lähde ei allekirjoittanut sitoumusta hetken mielijohteesta vaan tarkkaan harkittuaan ja neuvoteltuaan asianajajansa kanssa. Vastaavanlainen sitoumus käsitettiin yleisesti hyväksytyksi käytännöksi esim. Helsingin Sanomien uutisoidessa Veikkauksen toimitusjohtajan ns. käpälöintitapauksesta vuonna 2001 ja Nelosen uutisten dopingpaljastuksissa keväällä 2008.

Samanaikainen kuuleminen


Haastattelupyynnöt kaikille ohjelmaan pyydetyille henkilöille tehtiin Ylen vastauksen mukaan avoimesti. Tämä koskee myös Matti Vanhasta. Vanhaselle haastattelupyyntö lähti sähköpostitse 31.8.2009 klo 17.58. Pyyntö osoitettiin annetun ohjeen mukaan Valtioneuvoston kansliaan tiedotuspäällikkö Asko Mattilalle sekä tiedoksi pääministerin sihteerille Ritva Larilahdelle. ”Haastattelupyyntö päämin. Vanhaselle” – viesti kertoo lyhyesti tulossa olevan ohjelman sisällön sekä sen lähetysajankohdan. Tämän jälkeen todetaan: ”Koko hankkeen kantava voima (aina vuoteen 2003 asti) on ollut Matti Vanhanen – säätiön rakennustoiminta laajeni juuri hänen puheenjohtajakaudellaan ja peruslinjaukset tehtiin silloin. Olisin kiinnostunut saamaan vastauksia myös kysymyksiin, mitkä ovat olleet työn motiivit ja onko säätiön rakennuttamistoiminnalla ollut yhteyksiä tai mitä hyötyä siitä on mahdollisesti ollut Vanhasen omiin yksityisiin talonrakennusprojekteihin.”

Valmiiksi formuloituja haastattelukysymyksiä ei haastattelupyyntöä tehtäessä ole tapana esittää. 15 minuutin mittaiseksi mahdolliseksi haastatteluajankohdaksi tarjotaan viikkoja 37 ja 38. Pyyntöön ei Richtin mukaan koskaan vastattu. Koska oli luultavaa, että rakennustarvikkeista saattaisi tietää myös rakennuslupahakemuksiin merkitty Merja Vanhanen, oltiin myös häneen yhteydessä. Puhelimitse 4.9.2009 tavoitettu Merja Vanhanen kieltäytyi kuitenkin vastaamasta kysymyksiin.

Yhteenvetona Richt toteaa, että ”Silminnäkijä: Matin talot” -ohjelma on tehty journalistisin perustein ilman poliittisia motiiveja. Ohjelman kaikki asiatiedot pitävät paikkansa. Tiedot on koottu monipuolisesti, aineisto on läpikäyty huolellisesti ja tarkalla lähdekritiikillä. Harkintansa jälkeen toimitus on päättänyt julkaista myös puutavaraerää koskevat tiedot tukeutuen Journalistin ohjeisiin ja Ylen Ohjelmatoiminnan säännöksiin sekä yhtiön sisäisiin toimintaohjeisiin koskien nimettömiä lähteitä ja lähdesuojaa. Kyseessä on ollut yhteiskunnallisesti merkittävä tieto, joka on auttanut kansalaisia arvioimaan julkista vallankäyttöä. Kritiikin kohteeksi joutuneelle on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Ylen sisällä ohjelma on ennen ulosajoa läpikäynyt sekä tuottajan ja osaamiskeskuspäällikön että vastaavan ohjelmatoimittajan katselun ja tarkistuksen ja saanut julkaisuluvan. Täten Silminnäkijä ei ole Richtin vastauksen mukaan miltään osin rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Yleisradio on luovuttanut JSN:n käyttöön myös kopion lähteen valaehtoisesta sitoumuksesta todistaa oikeudessa. Lähteen paljastavat tiedot on jo Ylessä poistettu kopiosta.


Ratkaisu

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille (JO 2). Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JO 8). Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus (JO 12). Journalistilla on oikeus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa. Toimituksen on kunnioitettava tätä periaatetta. (JO 14). Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä (21).

Ohjelma perustui lähes kokonaan avoimiin haastatteluihin, asiakirjoihin ja journalistisiin johtopäätöksiin. Neuvosto ottaa ratkaisussaan huomioon koko ohjelman, mutta päähuomio kohdistuu nimettömän lähteen käyttöön.

Julkisen sanan neuvosto pitää riittävinä Ylen vastauksia, jotka koskevat ohjelman lähettämisajankohtaa, motiiveja ja lähetyskanavaa. Yle on näiltä osin toiminut journalistisen päätösvaltansa puitteissa ja pitänyt kiinni toimituksellisesta riippumattomuudestaan. Aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja erittäin tärkeä.

Julkisen sanan neuvosto ei voi käytettävissä olevin keinoin arvioida lähteen kertomuksen luotettavuutta. Tällainen arviointi voi tapahtua vain suullisessa ja välittömässä kuulemisessa, eikä tähän ole mahdollisuutta. Siten Julkisen sanan neuvosto ei voi ottaa kantaa väitteen totuudenmukaisuuteen.
Julkisen sanan neuvosto arvioi sitä, onko Yle suhtautunut lähteeseen kriittisesti, pyrkinyt tarkastamaan väitteen todenperäisyyttä muilla keinoin sekä tarjonnut mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen.
Ylen vastauksesta selviää, että lähteen mahdolliset poliittiset kytkennät sekä muu tausta on selvitetty mahdollisen vahingoittamistarkoituksen toteamiseksi. Tämän lisäksi lähteen antamia tietoja on pyritty tarkastamaan muilla keinoin.
Yle ei ole luvannut lähteelle täydellistä lähdesuojaa, vaan häneltä on pyydetty kirjallinen suostumus lähdesuojan murtamiseen mahdollisessa kunnianloukkausoikeudenkäynnissä. Tässä oikeudenkäynnissä lähteellä olisi ollut velvollisuus pysyä totuudessa.
Lähdesuojan merkityksen huomioon ottaen Julkisen sanan neuvosto pitää hyväksyttävänä sitä, että lähteelle on luvattu suoja aina oikeudenkäyntiin asti. Lähdesuoja menettäisi merkityksensä kokonaan, jos sen pystyisi murtamaan tekemällä kantelun neuvostolle.
Journalistin on pyrittävä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Ylen esittämä väite on vakava. Julkisen sanan neuvoston mielestä ohjelmassa olisi ollut hyvä esittää lisää yksityiskohtia väitteen tueksi. Kuitenkin neuvoston mielestä Ylellä on ollut omien taustaselvitystensä perusteella riittävät syyt uskoa väitteen todenperäisyyteen.
Lisäksi on kiinnitettävä huomiota samanaikaiseen kuulemiseen. Yle on tehnyt Matti Vanhaselle kirjallisen haastattelupyynnön, jossa on riittävällä tarkkuudella yksilöity, mistä on kyse. Vanhanen ei ole vastannut haastattelupyyntöön. Myös Merja Vanhaselta on pyydetty haastattelua, mutta hän ei ole halunnut vastata kysymyksiin.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

 

Matti Saari Ilkka Vänttinen
1. varapuheenjohtaja sihteeri

 

Kantelijat:
Tapio Kuosma
Kari Hämäläinen

Vastaaja:
Yle, TV2

Ratkaisu tehty:
10.12.2009

Ratkaisun tekivät:
Matti Saari (1. vpj.), Sari Autio, Jussi Eronen, Juha Kulmanen, Tarja Liuha, Inkeri Pasanen, Susanna Reinboth ja Titta Sinisalo.

 

To 10.12.2009 @ 15:35augi

YLE Ajankohtaisjournalismin eettiset pelisäännöt

10.12.2009

1. Johdanto

Ajankohtaisjournalismin ydintehtävä on selvittää yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä ja niiden taustoja, valaista epäkohtia ja paljastaa vallan väärinkäyttöä. Ohjelmisto tukee kansanvaltaa ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla oikeita tietoja ja tarkkoja havaintoja yhteiskunnasta maailmankuvan rakennusaineksiksi.

Tärkein edellytys tehtävän onnistumiselle on yleisön luottamus. Yleisön tulee voida luottaa ajankohtaisjournalismin välittämiin tietoihin ja toimintatapoihin. Luottamuksen säilyttäminen vaatii riippumattomuutta, rohkeutta, huolellisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Myös eettisten pelisääntöjen tulee olla avoimia ja yleisön saatavilla ja arvioitavissa.

Ohjelmamme saattavat vaikuttaa syvästi ja pitkäaikaisesti yksilöihin, yrityksiin, organisaatioihin ja yhteisöihin. Käsittelemämme kysymykset ovat usein monimutkaisia ja monitulkintaisia. Niihin liittyy vahvoja intressejä, ja ne herättävät rajujakin yhteiskunnallisia reaktioita. Tämän vuoksi meidän on tunnettava vastuumme ja pidettävä ohjelmasisältömme ja toimintatapamme läpivalaisun ja kritiikin kestävinä.

YLE Ajankohtaisjournalismin eri toimituksissa ja tiimeissä tulee vaalia periaatteita ja käytäntöjä, jotka varmistavat ohjelmiston eettisen kestävyyden ja helpottavat päätöksentekoa toimitustyön kaikissa vaiheissa. Journalistisen päätöksentekoketjun, johon kuuluvat toimittajan lisäksi toimitussihteerit (tai tuottajat), vastaavat tuottajat, osaamiskeskuspäällikkö ja vastaava toimittaja eli kanavapäällikkö, kukin omassa roolissaan, tulee toimia ammatillisesti, avoimesti ja keskinäisen luottamuksen hengessä mahdollisimman laadukkaan lopputuloksen takaamiseksi.

Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Vahva etiikka ja toimiva päätöksentekoketju ovat parhaita keinoja torjua ulkopuoliset vaikutusyritykset tai suoranainen painostus.

2. Säädöspohja

Toiminnan juridisen ja eettisen perustan luovat seuraavat säädökset ja ohjeet:
- Sananvapauslaki
- Rikoslaki, etenkin luku 24: Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta sekä kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva 11. luvun 10 §
- Laki Yleisradio Oy:sta
- Ohjelmatoiminnan säännöstö
- Journalistin ohjeet
- Julkisuuslaki
- Oikeudenkäynnin julkisuuslainsäädäntö
- Tekijänoikeuslaki
- Laki televisio- ja radiotoiminnasta

YLE Ajankohtaisjournalismin jokaisen toimittajan on tunnettava säädöspohjan keskeisin sisältö. Toimituksellisten esimiesten on hallittava säädökset ja ohjeet niin hyvin, että he pystyvät opastamaan muita toimittajia. Jokaisella esimiehellä ja toimittajalla on omakohtainen vastuu siitä, että säädöksiä ja ohjeita noudatetaan päivittäisessä toimitustyössä.

Säädöspohja ja käsillä olevat eettiset pelisäännöt koskevat niin tv-ja radio-ohjelmistoa kuin nettipalvelujakin.

Lainsäädännössä, Ohjelmatoiminnan säännöstössä ja Journalistin ohjeissa määriteltyjen peruslinjojen ohella korostamme seuraavia toimituksellisia käytäntöjä, jotka ovat viime vuosien kokemusten valossa osoittautuneet erittäin keskeisiksi journalistisessa työssä.:

3. Riippumattomuus

Ajankohtaisjournalismin uskottavuus edellyttää riippumattomuutta ulkopuolisista vaikuttajatahoista ja erilaisista sidonnaisuuksista tai toimittajan henkilökohtaisista intresseistä. Sidonnaisuudet voivat liittyä poliittisiin tai aatteellisiin sidoksiin, omistuksiin tai muihin taloudellisiin intresseihin, sukulaisuus- ja ystävyyssuhteisiin tai muihin olosuhteisiin, jotka saattavat heikentää toimittajan uskottavuutta työssään. Toimittajan on ilmoitettava haitallisista sidonnaisuuksista esimiehelle, joka siirtää tarvittaessa tehtävän toiselle henkilölle.

Toimittaja tai esimies ei saa hankkia ohjelmillaan taloudellista tai muuta etua. Järjestäjän kustantamille matkoille voi osallistua vain journalistisesti perustelluista syistä osaamiskeskuspäällikön luvalla. Liikelahjoja tai muita etuuksia vastaanotettaessa on noudatettava harkintaa, ja tavanomaista arvokkaampia lahjoja ei vastaanoteta. Myös osallistumisesta uutislähteiden järjestämiin vapaa-ajan tapahtumiin toimittajan roolissa on pyydettävä esimiehen hyväksyntä.

Jos ohjelmissa käytetään ulkopuolisen intressitahon toimittamaa fakta- tai muuta aineistoa, on lähde selvästi ilmoitettava ja esitettävä perustelut materiaalin käytölle.

Ohjelmiemme perusasenne on puolueettomuus. Koska käsittelemme yhteiskunnallisia kysymyksiä ja lisäämme vallankäytön läpinäkyvyyttä, on luonnollista, että ohjelmissa on kriittinen näkökulma ja toimittaja voi tehdä perusteltuja johtopäätöksiä. Puolueettomuus turvataan monipuolisella ja ennakkoluulottomalla tiedonhankinnalla, haastattelemalla kaikki asian kannalta olennaiset tahot ja takaamalla arvostelluille reilu mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen. Puolueettomuuteen kuuluu myös aiheiden ja näkökulmien monipuolisuus ja vaihtuvuus.

4. Oikeat tiedot

Ajankohtaisjournalismi kertoo vain tosia tietoja. Tietojen tulee olla myös olennaisia ja monipuolisia. Kerromme ohjelmissamme kaikki käsiteltävään asiaan liittyvät yhteiskunnallisesti merkittävät tiedot.

Toimittajan tulee työnsä edetessä dokumentoida asiakirja- ja muu lähdeaineisto ja koota muistiinpanot ja haastattelut työkansioon. Ainakin tärkeimmät puhelut on hyvä nauhoittaa. Toimittajan on tehtävä jutustaan käsikirjoitus iNews –toimitusjärjestelmään.

Toimittajan ja toimitussihteerin ( tai tuottajan) tulee ennen julkaisupäätöstä tarkistaa huolellisesti faktat ja kokonaiskuva. Olennaisia kysymyksiä ovat:

- Ovatko kaikki asiatiedot oikeita?
- Onko kaikki väitteet ja johtopäätökset perusteltu pitävästi?
- Perustuuko ohjelma riittävän laajapohjaiseen taustamateriaaliin?
- Onko otettu huomioon myös faktat, jotka puhuvat johtopäätöksiä vastaan?
- Puuttuuko jokin olennainen taho?
- Millaisen kokonaiskuvan ohjelma antaa? Onko ohjelma asenteellinen ja puolueellinen?

Faktakontrolli on olennainen osa toimitustyötä, ja se tulee tehdä keskittyneesti. Tarkistukselle tulee järjestää niin paljon aikaa, kuin ajankohtaistyössä on mahdollista. Toimittajan pitää olla valmis dokumentoimaan kaikki faktat ja perustelemaan kaikki väitteensä ja johtopäätöksensä.

5. Arvostellun samanaikainen kuuleminen

Jos tunnistettavasta henkilöstä tai tahosta esitetään kritiikkiä tai tietoja, jotka asettavat tämän kielteiseen julkisuuteen, on kritiikin kohteelle varattava tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Kaikkiin kritikoitaviin osapuoliin on oltava yhteydessä ja tarjottava mahdollisuutta vastata arvosteluun tai kommentoida esitettäviä tietoja. Kritikoitavalle osapuolelle on kerrottava arvostelun sisältö tarkasti ja olennaisia kohtia salaamatta, ja henkilölle tai taholle on annettava kylliksi reagointiaikaa. Vastauksista on käytettävä oleellisimmat ja vahvimmat argumentit.

Yhteydenotot on dokumentoitava joko nauhoittamalla tai kirjallisesti. Jos yhteydenottoon ei vastata, on yritys hyvä vielä toistaa. Mikäli vastausta ei tule tai se on kielteinen, se on kerrottava ja tarvittaessa dokumentoitava ohjelmassa. Kieltäytymisen mahdolliset perustelut on kerrottava.

Toimittajan ja toimitussihteerin (tuottajan) faktakontrollissa on tarkistettava myös, onko kaikille kritikoiduille osapuolille tarjottu mahdollisuus tulla kuulluksi samassa yhteydessä.

6. Haastateltavan oikeudet

Haastateltaville tulee kertoa, onko kyseessä julkaistava haastattelu vai taustakeskustelu, josta ei julkaista sitaatteja tai tietoja henkilön nimellä.

Haastateltavalle on tehtävä selväksi mihin ohjelmaan ja mihin asiayhteyteen haastattelu on tulossa, samoin se, että aineistoa voidaan julkaista myös muissa YLE:n välineissä.

Haastateltavalla on oikeus kuulla tai nähdä ohjelma tai vähintään oma osuutensa sen lopullisessa muodossa ennen julkaisua, jollei ohjelman valmistamisajan lyhyys tee tätä mahdottomaksi. Tällöin haastateltavalle on annettava muilla tavoin tiedot lausunnon käytöstä.

Haastateltavalla on oikeus kieltää oman osuutensa lähettäminen, jos lausunnon asiasisältö on muuttunut aineiston käsittelyn johdosta. Tulkintatapauksessa asian ratkaisee vastaava toimittaja eli kanavapäällikkö.


7. Poikkeukselliset tiedonhankintamenetelmät

Tiedot hankitaan avoimesti. Poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä käytetään vain, jos yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja ei voida saada millään muilla keinoilla. Tällöin tietoihin tulee kohdistua merkittävä julkinen tiedonintressi.

Poikkeuksellisia tiedonhankintamenetelmiä ovat mm. piilokameran tai –nauhoituksen käyttö tai tietojen hankkiminen siten, ettei toimittaja ilmoita ammattiaan eikä oikeaa henkilöllisyyttä. Poikkeuksellisin menetelmin hankittu tieto on osa muuta journalistista aineistoa. Syyt poikkeuksellisien menetelmien käyttöön on avattava jutussa.

Poikkeuksellisten tiedonhankintamenetelmien käyttö ja materiaalin julkaisu edellyttää aina vastaavan toimittajan eli kanavapäällikön hyväksyntää.

Piilokameran tai –nauhoituksen kohteena olevan henkilön tai tahon tulee saada mahdollisuus kommentoida kuvattua materiaalia ohjelmassa.

Normaaleissa olosuhteissa nauhoitetun puhelinkeskustelun ääntä voi käyttää vain, jos haastateltavalle on etukäteen kerrottu nauhoituksesta ja kyseessä on haastattelu eikä taustakeskustelu. Muussa tapauksessa äänen käyttö tarvitsee haastateltavan luvan. Haastattelussa hankittuja tietoja voi julkistaa, vaikka nauhoitettua ääntä ei voisikaan käyttää. Haastattelusta kieltäytymisen ja sen perustelut voi ohjelmassa kuitenkin käyttää sellaisenaan.


8. Anonyymit lähteet ja lähdesuoja

Lähtökohtana tietolähteiden käytössä on avoimuus. Tiedot hankitaan ensisijaisesti yksilöitäviltä lähteiltä.

Yhteiskunnallisesti merkittäviä tietoja voidaan kuitenkin saada myös lähteiltä, jotka haluavat pysyä nimettöminä. Tällöin toimittaja voi harkintansa mukaan myöntää lähteelle lähdesuojan. Mahdollisuus antaa nimetön lausunto ei kuitenkaan merkitse automaattisesti lähdesuojaa, vaan siitä pitää päättää ja sopia erikseen.

Lähdesuoja on sanavapauslain toimittajalle, julkaisijalle ja ohjelmatoiminnan harjoittajalle takaama oikeus pitää tietolähteet salassa myös poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, jollei ole kyse laissa määritellystä törkeästä rikoksesta. Lähdesuoja on sananvapauden kulmakivi. Se on tärkeä keino saada julkisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sellaista tietoa, joka muutoin pysyisi pimennossa.

Kun tietolähteelle annetaan lähdesuoja:
- lähdekritiikin on oltava erityisen huolellista
- tiedot on pyrittävä varmistamaan myös muilla keinoin
- tiedoille on pyrittävä hankkimaan muuta oikeuskelpoista näyttöä
- jos tietojen julkaisemisen riskinä on oikeusprosessi eikä muuta näyttöä ole, tulee lähteeltä pyytää kirjallinen sitoumus todistajaksi ryhtymisestä; sitoumuksen tulee sisältää myös kuvaus tietolähteen antamista tiedoista, joiden todenperäisyyden hän on valmis vahvistamaan mahdollisessa oikeudenkäynnissä


Ohjelman tai sen sisältämien tietojen perustaminen pääosin nimettömiin lähteisiin tulee rajoittaa vain sellaisiin tapauksiin, joissa poikkeuksellisen painavat yhteiskunnalliset perusteet puoltavat tukeutumista pääosin nimettömiin lähteisiin. Tällaisen ohjelman tai tietojen julkaiseminen edellyttää aina vastaavan ohjelmatoimittajan eli kanavapäällikön hyväksyntää. Anonyymien lähteiden henkilöllisyys on kerrottava yhdelle toimitukselliselle esimiehelle (vastaava tuottaja tai osaamiskeskuspäällikkö) ja vastaavalle toimittajalle eli kanavapäällikölle heidän sitä halutessaan. Muutoin anonyymiltä lähteeltä saatuja tietoja ei voi julkaista.

Ajankohtaisjournalismin toimittajat ja esimiehet pitävät kiinni lähdesuojasta, jos se on lähteelle luvattu. Lähteelle on kerrottava, että toimituksellisella esimiehellä ja vastaavalla toimittajalla on oikeus saada tietoonsa hänen henkilöllisyytensä. Myös he kunnioittavat luvattua lähdesuojaa.

Perustelut anonyymien lähteiden käytölle ja lähdesuojalle on avattava jutussa.


9. Yksityisyyden suoja

Tietoja, joiden julkaiseminen loukkaa yksityiselämää, voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos tiedoilla on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä ja niiden julkaiseminen on tarpeen yhteiskunnallisen vallankäyttäjän toiminnan arvioimiseksi tämän julkisessa asemassa. Tiedon julkisuus ei merkitse sitä, että sen voi aina vapaasti julkaista.

Vaikka jutun kohteena olisi henkilö, jonka yksityisyyden suoja on yhteiskunnallisen aseman tai julkisuusroolin vuoksi kaventunut, tulee karttaa yksityiselämän ydinalueiden kuten yksityiselämän intiimien kysymysten tai lapsia koskevien kysymysten käsittelyä ilman asianomaisen lupaa.

Vaikka julkistettavat tiedot ovat paikkansapitäviä, tulee spiikeistä ja kuvituksista karsia kommentit, jotka voidaan tulkita loukkaaviksi vihjauksiksi tai jotka todennäköisesti synnyttävät loukkaavia mielikuvia. Yksityiselämän piiriin kuuluvien tietojen käsittelyn tulee olla kokonaisuudessaan asiallista.

Jos haastateltavan kertomus koskee myös haastateltavan lähipiiriin kuuluvan henkilön yksityiselämää, tällaisen tiedon julkaisemiseen tulee saada kyseisen henkilön lupa. Tiedon julkaiseminen on kuitenkin mahdollista ilman lupaa, jos lähipiiriin kuuluva henkilö on vallankäyttäjä ja tiedon julkaiseminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Jos lähipiiriin kuuluva henkilö ei anna lupaa tietojen julkaisemiseen eikä kysymyksessä ole vallankäyttäjän toiminnan arviointi, on huolehdittava siitä, että lähipiiriin kuuluvaa henkilöä ei voida tunnistaa haastattelun perusteella.

Rikosepäillyn henkilöllisyyden paljastamiselle ennen tuomiota tulee olla erityisen painavat syyt:
- henkilö on selkeästi poliittinen tai taloudellinen vallankäyttäjä tai merkittävässä julkisessa virassa tai
- epäillyn teon yhteiskunnallinen merkitys on erityisen suuri

Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on kerrottu ohjelmassa, on prosessi seurattava loppuun saakka ja kerrottava siihen liittyvät päätökset.

 

10. Ohjelmallinen päätöksenteko

Toimitukselliset ja sisällölliset ratkaisut tehdään ajankohtaisjournalismin toimituksissa ja tiimeissä. Sisällöllistä vastuuta kantavat ohjelman tekijöiden lisäksi toimitussihteerit (tai tuottajat), vastaavat tuottajat ja osaamiskeskuspäällikkö. Viime kädessä päätoimittajavastuun julkaisusta kantaa vastaava toimittaja eli kanavapäällikkö.

Aiheista, sisällöistä ja journalistisista ratkaisuista tulee tässä päätöksentekoketjussa käydä mahdollisimman avointa keskustelua, jossa kyetään myös ennakoimaan mahdolliset juridiset tai eettiset ongelmat. Toimitussihteerien (tai tuottajien) tulee hälyttää vastaavia tuottajia ja osaamiskeskuspäälliköitä tulevista pulmatilanteista. Myös toimittajien tulee aktiivisesti informoida esimiehiä valmisteilla olevan ohjelman ongelmakohdista. Jokaisen velvollisuus on puuttua havaitsemiinsa ammattieettisiin epäkohtiin.

Oikeudellisen vastuun ohjelmista kantavat - tekijöiden ohella - sanavapauslain mukaisiksi vastaaviksi toimittajiksi määrätyt kanavapäälliköt. He tekevät julkaisupäätökset silloin, kun ohjelmiin liittyy juridisia riskejä tai vakavia eettisiä kysymyksiä. Jotta kanavapäälliköt voivat käytännössä kantaa vastuunsa, tulee heidän saada riittävästi informaatiota ja heille tulee varata riittävästi aikaa päätöksen harkintaan ja siitä keskusteluun toimittajien, esimiesten ja YLE Lakiasioiden kanssa.

Toimitussihteerien (tai tuottajien) tulee toimittaa kanavapäälliköille rutiininomaisesti tiedot kaikkien tulevien ohjelmien aiheista. Heille tulee myös mahdollisimman ajoissa kertoa mahdollisista juridisista tai eettisistä ongelmista. Vastaavat tuottajat ja osaamiskeskuspäällikkö huolehtivat siitä, että informaatio ongelmakysymyksistä kulkee kanavapäälliköille asti.

Juridista ja eettistä arviointia voidaan tarvittaessa tehdä jo käsikirjoituksen tai puolivalmiin jutun perusteella, mutta useimmiten ohjelma on tarpeen nähdä lopullisessa muodossaan ennen lopullista päätöstä. Tämän vuoksi ongelmallisissa tilanteissa on varauduttava siihen, että ohjelman julkaisua lykätään lisäselvitysten tai muutosten vuoksi tai että julkaisusta luovutaan perustelluissa tapauksissa kokonaan. Kanavapäällikön hyväksyntää edellyttävien ohjelmien ennakkomarkkinointia on harkittava tarkkaan.

Konsultointi YLE Lakiasioiden kanssa kuuluu toimintarutiiniin päätöksentekoketjun kaikilla tasoilla.

Koko päätöksentekoketjussa käytävän yhteisen keskustelun rikastamisella ja aikaistamisella pyritään ohjelmien journalistisen laadun kohottamiseen entisestään, juridisten riskien huolelliseen punnintaan ja eettisten valintojen läpinäkyvyyteen.

----------
Nämä pelisäännöt on muotoiltu työryhmässä:
YLE Ajankohtaisjournalismin osaamiskeskuspäällikkö Jyrki Richt
TV1:n kanavapäällikkö Riitta Pihlajamäki
TV2:n kanavapäällikkö Ilkka Saari
YLE Lakiasioiden lakimies Kirsi-Marja Okkonen

 

Ti 10.11.2009 @ 13:20Sanna Ukkola, A-studion poltiikan toimittaja

Presidenttiruletin voitti yllätysnimi!

Mitä ihmettä? Taas kerran Sauli Niinistö ryhtyy kursailemaan, vaikka kansa olisi valmis kantamaan hänet kultatuolissa presidentinlinnaan. Eikä kykypuolueen perintöprinssi Alexander Stubbkaan ole käytettävissä. Hyvä on. Jos ei kerran presidentin pesti näille herroille kelpaa, kuka sitten kelpaisi kansalle presidentiksi? A-studio kysyi asiaa - ja tulos oli varsin yllättävä. Katso A-studio keskiviikkona.

Asiasanat: 
To 05.11.2009 @ 14:12Tiina Salumäki rikos- ja oikeustoimittaja A-studio

Näkemiin Destian hallitus!

Viime viikolla se sitten tapahtui. Vastuunkantoa vihdoinkin. Destian hallitus otti ja erosi.

Destian viimevuotinen hallitus sai huhtikuussa 2008 nimettömän ilmiannon toimitusjohtajansa Jukka Laaksovirran epämääräisistä bisneksistä. Laaksovirta selvitti tekemiään sopimuksia ja sai hallituksen luottamuksen. Elämä valtionyhtiössä jatkui entiseen malliin.

A-studio kertoi toukokuussa 2009 näistä epäilyttävistä sopimuksista ja Laaksovirralle tuli äkkilähtö Destiasta.

Destiassa tehdyn erityisen tarkastuksen tulokset julkistettiin viime viikolla. Yhtiön hallitus erosi syntyneen sopan takia. Tarkastuksen tulos ei ollut yllättävä. Siinä sai vahvistusta se, että toimitusjohtaja Laaksovirta käytti varoja yhtiön etujen vastaisesti ja ylitti valtuuksiaan tekemällä hallituksen selän takana suuria sopimuksia. Lisäksi Laaksovirta ei ollut raportoinut hallitukselle tekemisistään ollenkaan tai sitten jollain tapaa valheellisesti.

A-studio kertoi jo heinäkuussa Laaksovirran omintakeisesta valinnasta Destian johtoon. Erityisessä tarkastuksessa selvisi nyt ihan virallisestikin, että toimitusjohtajan valinnassa mokattiin.

Laaksovirta oli saanut puuhastella Destiassa aivan mitä häntä oli huvittanut. Siis käytännössä Destiassa annettiin johtajalle paljon valtaa ja vapauksia olemattomalla valvonnalla höystettynä. Luottamus toimitusjohtajaan oli kova ja postissa saapunut nimetön ilmianto unohdettu. Toimitusjohtajan tekemisiin ei kiinnittänyt huomiota sen enempää hallitus kuin tilintarkastajakaan.

Tilintarkastuksessa ei esimerkiksi huomattu Laaksovirran tekemiä sopimuksia, joiden on nyt kerrottu tuottaneen Destialle mittavat vahingot. Destian tilintarkastajana oli kevääseen asti Ernst & Young. Se kuittasi Destiasta noin 200 000 euron palkkiot vuonna 2008. Yksistään tilintarkastus maksoi Destialle 132 000 euroa viime vuonna.

Soitimme Destian tilintarkastajalle jo viime keväänä. Kysyimme ensimmäistä, toukokuun juttuamme varten sitä, eikö hän todellakaan ole huomannut mitään outoa tilintarkastustöissään. Tilintarkastaja ei halunnut vastata kysymyksiimme. Nyt vihdoinkin myös Destiassa ollaan kiinnostuneita tilintarkastajan toiminnasta. Hyvä näin, koska Laaksovirran epäillään aiheuttaneen kuusinumeroiset vahingot yhtiölle.

Destia-vyyhti alkaa kokonaisuudessaan olla pian paketissa. On tehty selvityksiä, niiden selvityksiä ja poliisitutkintakin. Poliisi epäilee seitsemää ihmistä rikoksista. Juttu siirretään nyt syyttäjälle syyteharkintaan.

Destiassa olisi kuitenkin yhä pöyhittävää. Siitä kertovat lukuisat toimitukseemme tulleet sähköpostit ja puhelut. Valtionyhtiöön tuntuu kytkeytyvän ympäri Suomen vaikka minkälaisia mahdollisia epäselvyyksiä ja rötöksiä. Näitä ”huolestuneita destialaisia” siis Suomen maassa vielä riittää. Onneksi.

 

Ti 03.11.2009 @ 16:57augi

Synkkien talousuutisen keskellä A-tuubi uudistui! Hauku, kehu ja kommentoi! Anna palaa palautetta!

Pistimme uusiksi A-tuubin etusivun.
Toivomme kärsivällisyyttä jos jokin osio ei heti toimi moitteettomasti.

Mutta kerro sinä nyt meille miltä uusi A-tuubi näyttää?
Oletko pettynyt, tyytyväinen, mikä toimii ja mikä ei?

Anna palaa ja anna palautetta.
Sen perusteella viilaamme A-tuubia taas eteenpäin.

Kuulumisiin,
Pasi Peiponen
A-tuubin toimitussihteeri
 

Ti 13.10.2009 @ 16:38Jyrki Richt, Hannele Valkeeniemi, Ari Korvola

Silminnäkijä: Yle ei yritä kaataa ketään

VASTINE

YLE ei yritä
kaataa ketään

Pääministeri Matti Vanhanen syytti viikonvaihteessa Yleisradiota ”järjestelmällisestä pääministerin kaatoyrityksestä”(mm. HS ja AL 11.10.09). Pääministeri perusteli syytettä sillä, että YLE oli aikaistanut kohutun Silminnäkijä -ohjelman esittämisen juuri vaalirahoitustiedonannon ja luottamuslauseäänestyksen edelle.

On syytä vielä kerran toistaa, että YLE ei yritä kaataa ketään ja että Silminnäkijän sijoittelupäätökset on tehty riippumatta vaalirahatiedonannosta.

Toimittaja oli selvitellyt Nuorisosäätiön rakennuttamistoimintaa vihjeen perusteella jo syksystä 2008 alkaen. Toukokuussa 2009 sovittiin tuottajan kanssa, että aiheesta tehdään Silminnäkijä –ohjelma alkusyksyyn.

Vanhaselle tarkoitetun rakennustarvike-erän laskutuksesta kertonut lähde arvioitiin uskottavaksi, ja asian vakuudeksi pyydettiin kirjallinen vahvistus siitä, että henkilö on valmis kertomaan saman asian valaehtoisesti oikeudessa. Ilman tätä allekirjoitusta ohjelman tietoja ei olisi julkistettu.

Tuotantoaikataulu hyväksyttiin elokuussa. Ohjelma piti esittää 12.10.2009. Kun kuvaukset oli jo tehty, keskustapuolue tiedotti 18.9.2009 Matti Vanhasen presidentinvaalirahoituksesta. 20.9.2009 tiedotusvälineet nostivat laajasti esiin Nuorisosäätiön vaalirahoituksen. Samana päivänä sovittiin, että jo kuvattu ohjelma ajetaan nopeutetussa aikataulussa 28.9. ulos. Oli vaarana, että loputkin ohjelman uudet tiedot tulevat julki muissa tiedotusvälineissä. Virallinen muutos ohjelmasijoitteluun tehtiin maanantaina 21.9. Muutokset on dokumentoitu.

Vasta torstaina 24.9. klo 13.53 valtioneuvoston kanslia ilmoitti, että hallitus antaa vaalirahoituksesta tiedonannon. Tiedonannolla ja ohjelman ulostulolla ei ollut siis minkäänlaista tarkoituksellista yhteyttä, jota voitaisiin käyttää pääministerin kaatoyritysepäilyjen perusteena. Yleisradion riippumattomuus olisi saanut huomattavan kolauksen, jos olisimme siirtäneet ohjelman toistamiseen ja tarkoituksella tiedonannon jälkeen.

Silminnäkijän ainoa pyrkimys on ollut julkistaa hankkimaansa, yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa.

Huomiotta on jäänyt myös se, että ohjelman toimittaja esitti 31.8. pääministeri Matti Vanhaselle haastattelupyynnön, jossa selvitettiin ohjelman aihe ja kerrottiin, että tarkoitus on kysyä myös Vanhasen oman rakennustyömaan ja Nuorisosäätiön suhteesta. Pyyntöön ei tullut koskaan vastausta.

Jyrki Richt
osaamiskeskuspäällikkö

Hannele Valkeeniemi
tuottaja

Ari Korvola
toimittaja

Sivut

Ajankohtaisputki

Tuubin täydeltä asiaa!

A-tuubi on uusi monimuotoinen ajankohtaiskanava netissä!

Blogiarkisto

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu