Pe 04.07.2008 @ 13:47admin

Mediaklassikkoja: kootut tauot

Kun Elävä arkisto alkoi julkaista vanhoja Viikon luontoääniä, mielessä alkoivat välittömästi välähdellä muut ehdottomat radioklassikot.
 

Viikon luontoääniä

Ohjelmia tulee ja menee, mutta luontoääni, väliaikamerkki, mittaussignaalien vinku ja stereotesti ovat erottamaton osa ikäsegmenttini äänimaisemaa. Talkin´ ´bout my generation.
 

Väliaikamerkki kanteleella ja koneella

”Pim-pam-pullaa” eli väliaikamerkkiä kuultiin varmaan kuusi vuosikymmentä. En muista, milloin se lopetettiin (enkä tähän hätään löytänyt ketään tietäväisempää), mutta luultavasti ohjelmavirran kiihtymisellä oli asiaan ratkaiseva osuus.
 
Pim-pam-pullan tehtävänähän oli täyttää ohjelmataukoja. Vuosituhannen vaihteen lähestyessä taukoja ei kuitenkaan enää pidetty yhtä oleellisena osana lähetystoimintaa kuin aikaisemmin. 


Mittaustaukosignaalit Elävässä arkistossa

Tauoista puheen ollen, nykyradion hemmotellut kuuntelijat eivät ehkä voi lainkaan käsittää, että takavuosikymmeninä Ylen lähetykset saatettiin keskeyttää pitkiksi ajoiksi ”ohjelmansiirtoketjun mittaustauon” ajaksi.
 
Mittaukset suoritettiin tietenkin keskellä päivää parhaaseen kuunteluaikaan. Kukapa niitä yöllä olisi ollut tekemässä?
 
Tauosta ilmoittavasta kuulutuksesta tuli legendaarinen. A. W. Yrjänä muisteli sitä vielä vuonna 2000 CMX:n kappaleessa, joka oli tietenkin nimeltään Ohjelmansiirtoketjun mittaustauko.


Radion stereotesti

Jokainen 1970-luvulla radiota kuunnellut muistaa myös Stereotestin. ”Aina yhtä koskettava”, työtoveri muistaa.
 
Stereotesti kesti lähes kolme minuuttia ja oli vielä ”yksinkertaistettu”. Ohjelman opetuskin jäi hyvin mieleen: ”On syytä tarkistaa, kuunteletteko todella tätä ohjelmaa.”
 
Vielä on mainitsematta muuan ohjelma, joka oli aikanaan yhtä pysyvä osa radion ”ohjelmavirtaa” kuin muutkin edellämainitut. ”Peipposet laulavat Mikko von Deringerin johdolla”, ilmoitti lapsuudenkotini radio vääjäämättömästi aina kun sattui olemaan päällä.
 
Peipposet-kuorolla on joidenkin aikalaisteni keskuudessa vieläkin pahaenteinen kaiku. Jake Nyman kirjoittaa muistelmateoksessaan Väännä ja huuda (Tammi 1999): ”Se oli ja on edelleenkin minun korvissani maailman hirveintä musiikkia. Jos joudun kuoltuani helvettiin, niin aivan varmasti Peipposet käyvät yläkerrasta heittämässä keikkaa meille syntisille minkä kerkiävät.”
 
Peipposista ei tätä kirjoittaessani ole vielä näytettä Elävässä arkistossa, mutta olkaa huoleti, se on tulossa.
 
Jukka Lindfors, Elävän arkiston taukotoimittaja
 
 
blogit.yle.fi/elavaarkisto
  

Pe 27.06.2008 @ 15:56admin

Kun takaaja kyykytti pankin

Nousukausi - taantuma -lama...  90-luvun alun lamasta ei ole kulunut kuin viitisentoista vuotta ja olemme taas matkalla kohti taloudellista taantumaa. Usko tulevaisuuteen on nousukautena niin vankka, että suuria lainoja sekä otetaan että niitä myös taataan.
 
 

 
Lottovoittajan loppu
 
Itse pääsin mukaan 80-luvun nousukauteen.  Opiskelin tuolloin Ruotsissa. Kuvaavaa tuolle ajalle oli se, että jos opiskelija oli sairasloman takia poissa korkeakoulusta, niin hän sai sairauspäivärahaa.  Rahaa oli muutenkin hyvin käytössä.  Työn lisäksi kaikki ottivat täysimääräiset opintolainat. Ruotsin mallin mukaisesti lainaa maksetaan lähes eläkeikään asti. Oletushan oli, että kaikki saavat töitä ja hyvän palkan. Jokaisella oli mahdollisuus rikastua... niin uskottiin.  
 
 

Rahasuku
 
 
80-luvun nousukauden jälkeen tuli kuitenkin 90-luvun lama. Tove Idström on kuvannut 1996 esitetyssä Ilman kavaluutta -draamasarjassa yhden takaajan tarinan tältä ajalta. Paulan tarina olisi se tavallinen (takaajan) tarina, jos hän olisi tyytynyt kohtaloonsa. Idström on kuitenkin leikitellyt ajatuksella, mitä jos takaaja voisikin kyykyttää pankkia? Mitä jos tähän asti kiltti opettajatar voisikin toimia sankarina, joka pelastaa ei vain itsensä, vaan myös muut samaan tilanteeseen joutuneet?
 

Ilman kavaluutta
 
Myös todellisessa elämässä laman uhriksi joutuneet voivat olla voittajia. Rakennushallinnon siivoojat irtisanottiin siivoustoiminnan yhtiöittämisen yhteydessä vuonna 1994. 
 
”He laski sen siihen, että me nöyrästi ja kuuliaisesti otetaan kaikki vastaan eikä nousta vastahankaan. Eikä kukaan tule meidän puolelle vaikka me kuinka noustaisiin vastahankaan.” Kertovat irtisanotut siivoojat. Oikeuksiensa puolesta taisteluun lähteneet siivoojat voittivat kiistan. Rakennushallitus joutui maksamaan yli seitsemän miljoonan euron vahingonkorvaukset.
 

Hävitty juttu
 

Elävän arkiston blogi
 
Seija Aunila
 
 

Ke 25.06.2008 @ 17:30admin

Seksiä Elävässä arkistossa

Isot pojat neuvoivat, että blogista ja muista nettisisällöistä tulee suosittuja, kun niissä mainitaan sana seksi tai porno. Puhukaamme siis Elävän arkiston seksitarjonnasta.
 
Minkälaista on seksin käsittely suomalaisessa mediassa: viihdyttävää,  tekopirteää, väkinäistä vai jopa kiihottavaa? Mikähän se tv-elokuva oli, jossa kerrankin olisi poika saanut, niin oli pakko mennä ulos paskalle? Voisi joku vinkata, niin ehkä saisimme sitä Elävään arkistoon, jos se oli YLEn tekemä.
 
Suomi-erotiikkaa, härskejä sketsejä, häpeileviä keskusteluohjelmia: näihin olemme tottuneet. Kesäisin kaupallisilta kanavilta näytettiin menneinä vuosikymmeninä myös aikuisviihdettä yömyöhään. Porno ei syöksynyt suomlaiskoteihin ennen nettiä kuin huomaamattomasti ruskeassa kirjekuoressa tai Hampurin-matkalta. Nettiaikakausi on eri, ja 2000-luvun nuorille mediaseksi ja porno eivät ole samanlaisia hymistelyn aiheita kuin meille 1900-luvun nuorille (kuulostaapa pahalta tuo viime vuosisadan nuoret).
 
Härskiä kansanperinnettä

 

Seksipuhetta 60-luvun tyyliin
 
 
Porno on aika kaukana puhuttaessa suomalaisen median suhteesta seksiin. Häräntappoase on Elävän arkiston suosituimpia ohjelmia, sillä se on taitava kuvaus nuorten seksuaalisuudesta. Ehkei monikaan samaistu sarjan hahmoihin mutta eiköhän kaikille nuoruus ole päässä vellovien kysymysten aikaa. Ja tarjoaahan tuo Anna-Leena Härkösen kirjoittama klassikko myös kiihkoa ja paljasta pintaa:

 Häräntappoase
 

 
Jos YLEn tehtävä seksin saralla määriteltäisiin tehtyjen ohjelmien perusteella, niin avainsana olisi valistus. Perinnettä jatkaa ansiokkaasti YleX:n Kesäkumikampanja. Kannattaa tutustua myös Hyrrä-ohjelmaan, jossa lapsille ja nuorille kerrottiin hellämielisesti aikuisten leikeistä.

YleX:n Kesäkumibiisejä 

Miten jouduit äidin vatsaan?

 
Kuumaa ja turvallista kesää kaikille.
 
Ja tutustukaa myös YLE Teeman Popkult-sarjaan, jossa käsitellään myös seksiä
 
Terveisin Elävän arkiston Paavo
 
blogit.yle.fi/elavaarkisto
  
 

Ma 23.06.2008 @ 14:46admin

Kun kyrsä loppuu, kyytä grilliin

Siili grilliin, taas on ruokaa, laulaa Samuli Edelmann Karavaanari-laulussa. Elävä arkisto pistää grilliin puolestaan kyykäärmeen.
 
Pohdimme työporukalla kesäaiheita Elävään arkistoon. Työkaverini varasti shown kertomalla ruokaohjelmasta, jossa grillattiin kyykäärmettä. Itse lietsoin epäuskoa pöydässä. Nyt kollegan on pakko muistaa väärin. Ei kai YLE mitään käärmegrillausohjelmia ole näyttänyt?
 
Mutta kyllä on.  Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistivat heinäkuussa 1987 esitetyssä Kesäkeittiö-ohjelmassa kuivattua kalaa, suolakalaa sekä grillattua käärmettä. Sehän on kätevä ohje saariston ja kangasmetsien käärmeisten alueiden kesämurkinaksi.
 
Ohjelman otsikkona oli, kuinka luonnonantimilla ja kuivatulla retkimuonalla voidaan pysytellä hengissä luonnossa. 
 
Alkujärkytyksen jälkeen voinkin todeta, että Kolmosen putiikki on tehnyt jälleen tv-historiaa: ennakoinut Robinson-ohjelman tapaisia selviytymiskamppailuja sekä vienyt suomalaista keittiötä aasialaisempaan suuntaan. 
 
Kesäkeittiö: Grillattua kyytä

 
Elävän arkiston Paavo
 
blogit.yle.fi/elavaarkisto
  

Ma 16.06.2008 @ 17:45admin

Katso mitä naapurisi katsoo

Me voimme nyt  Elävässä arkistossa paljastaa mitä naapurisi oikeasti katsoo (ja kuuntelee).  Moni suomalainen kertoo gallupeissa katsovansa uutisia, dokumentteja ja luonto-ohjelmia. Tämä on kuitenkin vain osatotuus.
 
Naapurisi todellakin katsoo dokumentin, jos siinä on sokea 90-vuotias kalastaja.
 
Johan on Venninen
 
Tai vanhoillislestadiolainen perhe ( isä, äiti ja noin 10 lasta).
 

Ainoa oikea Jumala
 
Elävässä arkistossa dokumenttien laajasta kirjosta nämä kaksi ovat saavuttaneet kestosuosikin aseman. Netin keskustelupalstoilta olemme saaneet selville, että 90-vuotias kalastaja Venninen on ennen kaikkea nuorten suosiossa.
Entiset lapset (nyk. n. 30v.)  ovat ottaneet omakseen myös 80-luvun nuorten draamat. Siksi naapurisi AMK-opiskelija avaa iltapuhteena läppärinsä ja käynnistää jälleen kerran Susikoira Roin seikkailut.
 
 

 
  Susikoira Roi
 
Samainen naapurisi kutsuu perjantai-illan viettoon joukon kavereitaan ja napsauttaa tapansa mukaan päälle Gregoriuksen NMKY:n. Kansainvälisen kestosuosikin, joka kipusi myös YouTuben suosituimmaksi videoksi 24. elokuuta 2007.
 
  
Gregorius: NMKY
 
Kun vauhdikas musiikkiesitys on päättynyt, niin kaverit istuvat rinkiin ja aloittavat jo perinteeksi muodostuneen  Jopet kerhon tapaamisen, Öhö, öhö...  
 
 

Puhutaan Jopea
 
 
Olet varmaankin miettinyt mitä ulkomaille jo vuosia sitten muuttanut naapurisi seuraa. "Oispa joulu ainainen",  hän hyräilee ja yhdistää kannettavan tietokoneensa langattomaan verkkoon aurinkorannikon suomalaiskylässä. Ulkona ilma lähentelee hellelukemia, kun mieli palaa Suomeen. Töölöön koulun oppilaat esittävät jälleen kerran jouluevankeliumin ja ne ihanimmat joululaulut. 
 

  Koulussa on joulu 
 
 
Kaikista Elävän arkiston jouluohjelmista vain Koulussa on joulu pysyy koko vuoden suosituimpien ohjelmien joukossa. 
 
 
Me siis tiedämme mitä naapurisi katsoo, mutta me tiedämme myös mitä sinä katsot. Kun Ilkka Kanervan ajojahti oli kiihkeimmillään, niin halusit nähdä kuinka Kanerva vakuuttaa kolmesti, että hän ei ole koskaan valehdellut.
 
 

Oletko valehdellut, Ilkka Kanerva?
 
 
Etkä totta vie ollut ainoa, joka halusi kuulla tämä totuuden.  Viime aikoina olet hieman huolestuneena seurannut Suomen taloudellista tilannetta. Ehkäpä juuri sen takia sinä ja naapurisi olette halunneet heittäytyä mustan huumorin vietäväksi. Sitä ovat kesäkuun alusta lähtien tarjoneet Elävässä arkistossa Siivottoman jutun työttömät kaverukset.
 
 

 
Siivoton juttu
 
Terveisin: Elävän arkiston Suosituimmat -osion työntekijä Seija Aunila  
 
 
 
 
Elävän arkiston blogi
 

Pe 13.06.2008 @ 14:27admin

Mihin katosi Susikoira Roin henki?

Hyvin tehty lastendraama koskettaa aikuistakin. Nykyään lastenohjelmien massa on epätodellista robottiammuntaa, kun ohjelmat voisivat käsitellä tärkeitä aiheita ja tunteita.
 
Yleisradio tuotti etenkin 1970- ja 1980-luvulla lasten- ja nuortendraamoja, jotka ovat niin laadukkaita, että niitä kelpaa katsoa moneen kertaan myös 2000-luvulla.
 
1970-luvulla syntyneenä etenkin Paavo Westerberg on jäänyt mieleen Ystävyyden saaresta ja Susikoira Roista. Näissä molemmissa käsitellään taitavasti suhteita vanhempiin ja tovereihin sekä nuoren omia toiveita, Roissa pojan tahtoa saada itselleen kivityksen kohteeksi joutunut koira ja Ystävyyden saaressa isän kuolemaa.
 
Ystävyyden saari

 
 
Susikoira Roi
 
Myös huumori on ollut taitavan rakentavaa kuten 1970-luvun suosikeissa Aikapoika ja mono sekä Villahousupakko. Näissä huumori perustuu kasvavan lapsen säkenöivään tunnemaailmaan, eikä esimerkiksi ilkeyteen kuten nykyaisissa robottirenkutuksissa.
 
 Aikapoika ja mono
 
 
Villahousupakko

 
On tylsää, miten viikonloppuaamuisin lapsille esitetään monelta kanavalta tuntikaupalla robottiampumisviihdettä, ja lapsen olo jää väsyneen levottomaksi. Parhaimmillaan lastenohjelma virkistäisi, antaisi ideoita päivän viettoon: vaikka virikkeen majan rakentamiseen. Vai onko avaruusajan yhteiskunnassa edes aikaa ja tarvetta rakentaa majoja, kun saman saa muovisena?
 
Elävän arkiston Paavo
 
blogit.yle.fi/elavaarkisto
  

Su 08.06.2008 @ 14:44admin

Tipun värinen skootteri

Huomasin vasta nyt YLEn tv-uutisista, että skootterifaneilla on ollut kokoontumisajot Hesassa. Jos olisin tiennyt, olisin syöksynyt mukaan.
 
 
 
Katso juttu Mopojengi Elävästä arkistosta
www.yle.fi/elavaarkisto/
 
Omistan nimittäin kananpojan keltaisen skootterin. Väri on niin epätavallinen, että saan osakseni hymyjä. En tiedä, johtuvatko ne säälistä, myötätunnosta vai mistä.
 
"Siinä se Elävän arkiston filosofian tohtori painaa tipun värisellä skootterilla!" kommentoi ystäväni ymmärtävästi hymyillen, kun tapasimme Kirkkonummen raitilla. Ehkä hymy johtuu siitä - epätavallinen yhdistelmä.
 
Skootteri on elämäntapa. Se on filosofinen aate, uskonto ja poliittinen näkemys. Odotan kiihkeästi, milloin kausi alkaa. Pari viikkoa sitten avasin sen. Vaihdoin akun, rasvasin nippelit, huolsin muutenkin - ja mikä tärkeintä - kiillotin, puunasin ja vahasin.
 
Kiillotan skootteria säännöllisesti, vaikka siinä ei ole mitään kiillotettavaa. Skootteri kuitenkin ansaitsee sen.
 
 
Katso juttu Koronan jengi
www.yle.fi/elavaarkisto/
 
On minulla autokin, mutta sen vahaaminen ja kiillottaminen eivät  kiinnosta pätkääkään. Skootteri on eri juttu. Auto on kulkuväline, mutta skootteri on aate!
 
Nuoruudessa tuli ajettua järeilläkin pyörillä. Ehkä pahin oli se, kun teimme ystäväni Lassen kanssa moottoripyörämatkan Norjan Altaan.
 
Kaikki meni vikaan. Piti olla loppukesän lämmin ja hilpeä kesämatka. Altassa satoi lunta, ajoimme liukkaalla tiellä metsään, pyörä hajosi, teltassa oli kylmä, rahat loppuivat kesken, eikä saatu naisia, joita tietysti siihen aikaan vonkailtiin.
 
Samana kesänä toinen lapsuuteni henkiystävä Hannu ajoi pyörällä päin puuta. Meinasi kuolla ja makasi puoli vuotta teholla. Selvisi ja jatkaa yhä toki harrastustaan.
 
Mutta siihen päättyi minun osaltani järeillä pyrörillä ajo.
 
Kuitenkin hulluja ajatuksia syntyy yhä. Viidenkympin villitystä vai mitä, mutta rupesin houkuttelemaan poikaani, "eikö ostettaisi yhteinen moottoripyörä - kunnon peli, vähän järeämpi".
 
"Kun minä sinua isä katson, niin sinulle kyllä riittää ihan hyvin tuo pappaskootteri", pudotti itseäni järkevämpi jälkikasvu minut maan pinnalle.
 
Niin riittää. Ja hyvä mielikuvitus. Kuvittelen aina ajavani suuremmalla pyörällä mitä alla on.
 
 
 
www.yle.fi/elavaarkisto/
 
Ja vaikka en kuulu Bandidos-jengiin, rikollinen ura on hyvällä alulla.
Ajattelin nimittäin viime kesänä piipahtaa lähikaupassa. Kun silmälasit ja oikea kypärä ovat hankala yhdistelmä, päätin, että piipahdan 400 metrin päässä vain polkupyöräilijän kypärä päässä.
 
Vastaan tuli poliisit. Puhallettin, pyörä tutkittiin, rekisteriotteet tarkistettiin - ja väärä kypärä päässä! Sain rikesakon.
 
Poliisin asenne oli sen verran provokatiivnen, että minäkin suunnittelin heittäytyä vitsikkääksi. Ajattelin, että tässä vähän kevennetään tilannetta Maikkarin Kymppiuutisten malliin.
 
"Te vain täällä mopolla kurvailevia vanhoja paappoja kyttäätte. Eikö teillä ole yhä selvittämättä se Kyllikki Saaren murha? Keskittyisitte siihen."
 
Se vitsi on kallis. Kannattaisi jättää laukaisematta.
 
Mutta säälittävän keltainen skootteri kiitää Kirkkonummen raitilla kesäloman kunniaksi ja tukka hulmuaa - se vähä mitä on vielä jäljellä...
 
Reijo Perälä
Elävän arkiston päällikkö
 
 
Elävän arkiston muut blogit löytyvät täältä
 blogit.yle.fi/elavaarkisto
 
 
 
 
 
 
Katso ohjelma pärinäpojista
www.yle.fi/elavaarkisto/
 
 

 Kyllikki Saaren murha
www.yle.fi/elavaarkisto/
 
 
 
 

Pe 06.06.2008 @ 16:46admin

Raikas nainen puolueen johtoon

Jari Tervo ennusteli jo ennen Urpilaisen valintaa SDP:n johtoon, että valinta osuu tällä kerralla naiseen. Urpilaista hän arvioi raikkaaksi. Missä vaiheessa naisista on politiikassa tullut raikkaita ja miehistä tunkkaisia?
Naiset tuulettavat ja tuovat uusia tuulia politiikan pölyttyneisiin kabinettteihin. Miehet taas edustavat vanhaa poliittista pysähtyneisyyttä ja ovat muutenkin nuhjuisia. Toisin kuin naiset, jotka raikkauden lisäksi pukeutuvat värikkäästi (vaaleanpunaiseen),  katsovat Teho-osastoa, kuuntelevat Jippua, harrastavat spinningiä ja nauravat arjen pikku kommelluksille (Iltalehti 13.6.2008).
 
Ennen Urpilaista myös Keskustapuolue halusi raikastaa imagoaan. Puolueen johtoon valittiin Anneli Jäätteenmäki. Raikastustehtävä jäi lyhyeksi.
 

Irak-vuoto johti pääministerin eroon
 
Keskusta on palannut taas herralinjalle. Vaalirahavyyhtiä seuratessa ei voi todeta muuta kuin, että onpa tosi tunkkaista.
 
 
Vaalirahoituksesta noussut kohu
 
Kuinka raikas Urpilainen on poliittisessa pyörityksessä jää nähtäväksi. Todellinen koetinkivi hänellä on edessä, kun seuraavan kerran Suomelle valitaan uutta pääministeriä. Jaksaako raikas nainen nostaa sosiaalidemokraatit altavastaajan asemasta seuraavaan hallitukseen. Jos näin käy, saamme Suomeen jälleen raikkaan pääministerin.
 
 
 Jutta Urpilainen SDP:n puheenjohtajaksi
 
Seija "raikas" Aunila

Elävän arkiston blogi
 
 
 
 

Ti 03.06.2008 @ 15:07admin

Kansalaisille oikeus välikysymykseen!

SDP ilmoitti kesäkuun alussa, ettei se ole tekemässä välikysymystä vaalirahoitukseen liittyvistä sotkuista. Kuka sen sitten tekee?
 
Jos kaikki suuret puolueet ovat sotkeutuneet kansalaisista epäilyttävältä vaikuttavaan toimintaan, niin kuka voi kyseenalaistaa heidän toimintansa? No tiedotusvälineet voivat yrittää vaikuttaa, mutta poliittisen järjestelmän pitäisi olla hieman joustavampi myös sen kovimpien vallankäyttäjien toimien kyseenalaistamisessa.
 
Tuntuu kurjalta, että poliitikoilla on oikeus syyttää tilanteesta kehnoa lainsäädäntöä, jonka he ovat itse luoneet! Herääkin kysymys, ovatko lait säädetty mahdollisimman väljiksi, jotta ehdokkaat voisivat hoitaa vaalirahoituksensa parhaiten heille toimivalla tavalla? Poliitikkojen mielestä ei varmasti kannattanut aikoinaan turhantarkkoja lakeja säätää, jottei vaalirahan keruu vaikeutuisi.
 
Mauri Pekkarinen: Lain syy

 
Poliitikkojen vastauksista huomaa, että moni jäi kiinni ns. housut kintuissa. Vaalirahoitus on ollut harmaata aluetta, jossa on toimittu omissa porukoissa hyväksytyillä säännöillä. Ja sitten ollaan loukkaantuneita, kun tiedotusvälineet haluavat nostaa selkeän epäkohdan päivänvaloon.
 
Tämän linkin takaa voit katsoa vaalirahoitussotkun vaiheita
 
Paavo Rytsä, toimittaja, Elävä arkisto
 
 
blogit.yle.fi/elavaarkisto
  
 

To 29.05.2008 @ 13:41admin

Lehtikeisarin viimeiset kuvat

Videofilmit lehtikeisari Urpo Lahtisen elämän viimeisiltä viikoilta palauttavat mieliin Lahtisen lehti-imperiumin lippulaivan Hymyn. Lehti tarttui ja tarttuu edelleen sumeilematta ihmisten yksityiselämän paljastuksiin: Mökin akka alastonkuvissa, Miss Pullukka, Irwin Goodmanin raju elämä...  
 

Lehtisensaation uhrit
 
Hymy-lehti sai nimensä Urpo Lahtisen silloisen vaimonsa mukaan. Lahtisen unelmana oli luoda Hymystä Der Spiegelin kaltainen laatulehti. Unelma oli kuitenkin aika kaukana todellisuudesta.
 

Mies Hymyn takana - Urpo Lahtinen
 
Hymy haki ja hakee edelleenkin sensaatioita, groteskeja tarinoita tavallisista ihmisistä ja paljastuksia julkkiksista. Hymyn tavaramerkiksi on noussut julkkisten arkaluontoiset kuvat.  Lehden alastonkuvissa ovat poseeraneet  mm. Marika Fingerroos, Henna Keskinen ja Rachel Kauppila. Erityinen herkkupala lehdelle oli Ilkka Kanervan Johanna Tukiaiselle lähettämät tekstiviestit.   
 

   
Asiaa, ajanvietettä ja sensaatioita
 
Ja juuri tämän takia videot aivohalvauksen saaneesta Urpo Lahtisesta tuntuvat niin rajuilta. Mies joka teki miljoonaomaisuuden sensaatioilla on lopuksi itse kuvissa, joita olemme tottuneet näkemään Hymyn sivuilla. Kuvissa heikkokuntoisen Lahtisen vierellä häärii hänen vaimonsa Maija-Liisa Lahtinen. Maija-Liisa kehottaa Urpoa katsomaan kameraan, koska tilannetta kuvataan.
 
Urpo Lahtinen sairastui vuonna 1991. Samana vuonna hän avioitui Maija-Liisan kanssa. Seuraavana vuonna käynnistyi kiista Urpo Lahtisen miljoonaomaisuudesta. Rahoista taistelivat ex-vaimo Hymy ja Urpon poika Jeppe sekä Maija-Liisa. 
 
Helsingin hovioikeus tuomitsi Maija-Liisa Lahtisen törkeästä kavalluksesta kesäkuussa 2006 kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Oikeuden mukaan Lahtinen kavalsi varoja miehensä Urpo Lahtisen kuolinpesästä. Urpo Lahtinen kuoli 15. lokakuuta 1994. Maija-Liisa pakoilee tuomiota Keski-Euroopassa.       
 
 
 
Urpo Lahtisen viimeiset vaiheet
 
Seija Aunila
 
blogit.yle.fi/elavaarkisto

Sivut

Elävä arkisto

Elävän arkiston toimitus tarkastelee maailmaa arkiston aarteiden kautta, usein pieni pilke silmäkulmassa.

> Elävään arkistoon

Blogiarkisto

2014

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2010

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2009

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu

2008

joulukuu

marraskuu

lokakuu

syyskuu

elokuu

heinäkuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

helmikuu

tammikuu