Amerikan kirjeitä 1: ´Mulle riittää jo Obama – jutut´
Afrikan – amerikkalainen mies, vähän laitapuolen kulkija, alkaa vaahdota pientä ruokakauppaa Manhattanilla pitävälle espanjankieliselle mitä juuri presidentiksi valitun Barak Obaman pitäisi heti tehdä Valkoiseen taloon päästyään.
- Nyt riittää, minä en halua kuulla enää yhtään Obama - juttuja, kauppias tivahtaa, mutta kaataa kuitenkin kaverille kahvia.
- Mitä amerikkalaiset siellä Irakissa tekevät? Rahan tuhlausta, hirvittävää tuhlausta… ja täällä rikkaat vaan rikastuvat, laitapuolen mies kuitenkin jatkaa.
Kaveri ei ollut kauppiaan ilmeestä päätellen ensimmäistä kertaa kehumassa Obamaa…. eikä ensimmäistä kertaa pyytämässä kahvia.
Odotukset Yhdysvaltain 44. presidenttiä kohtaan olivat suuret niin tällä afrikan –amerikkalaisella kuten monella muullakin Barak Obamaa äänestäneellä. New Yorkhan on demokraattien vahvaa kannatusaluetta, joten innostuksen ymmärtää.
Kiinalaiskaupunginosassa ala – Manhattanilla silmiini sattuu musta lippalakki, jossa on sinisellä pohjalla kolme valkoista tähteä, keltaisin numeroin 44:s, punaisin kirjaimin PRESIDENT ja valkoisin kirjaimin mustalla pohjalla OBAMA.
- Mitäs pyydät hatusta, kysyn kauppiaalta.
- Viisi dollaria.
- Mitäs maksaisi lippalakki, jossa lukisi BUSH? Saisiko taalalla?
- Ei minulla sellaista ole, ei täällä kukaan tykkää Bushista.
Politiikkaan ei voi olla New Yorkissa törmäämättä. Tiedotusvälineet seuraavat tiiviisti miten tuleva presidentti valmistautuu ottamaan tammikuussa vallan. Välillä tuntuu kuin presidentti olisi jo vaihtunut, vaikka virkaanastujaisiin on vielä kaksi kuukautta aikaa. Miksi näin pitkä siirtymäaika tarvitaan?
Barak Obama tapasi maanantaina 10.11. 2008 presidentti Georg Bushin, virallisen, mutta jo vähän virattoman presidentin. Tarkoitus oli varmistaa, että Bush ei veto – oikeudellaan pysäyttäisi seuraavalla viikolla kongressissa Obaman haluamia taloutta nopeasti elvyttäviä toimia.
Käytännössä toimet merkitsisivät suuria julkisia investointeja, joilla toivotaan olevan pidemmällä aikavälillä vaikutusta Yhdysvaltain kestäväänkin talouskasvuun. Keskiluokalle on myös suunniteltu verohelpotuksia.
Niin, Yhdysvaltain pahasti horjuvaa autoteollisuuttakin pitäisi auttaa, kun joukkoirtisanomiset uhkaavat. Työttömyys on jo 6,5 prosenttia ja tällä menolla ollaan pian kahdeksan tuntumassa.
Valtion rahaa tarvittaisiin moneen paikkaa, mutta ongelma vain on, että Yhdysvaltain talouden alijäämä voisi ekonomistien mukaan jopa yli kaksinkertaistua.
Kun lentomatkallani Helsingistä New Yorkiin ehdin lukea vaikka kuinka monta perusteellista artikkelia Yhdysvaltain talouden haasteista, niin eipä käy kateeksi uutta presidenttiä. Paljon huonommat lähtökohdat eivät enää voisi olla.
Tuon lentomatkan päätteeksi 9.11. 2008 sattui tapahtuma kuin suoraan poliisisarjasta.
Lentoemännät pyysivät matkustajia pysymään paikoillaan koneen laskeuduttua Kennedyn lentokentälle. Syyksi ilmoitettiin matkustajan sairaskohtaus ja ensiapumiehet tulisivat pian paikalle.
Yksi tulikin, mutta perässä marssivat poliisit. Seuraavaksi arviolta nelissäkymmenissä oleva nainen vietiin käsiraudoissa pois. Ilmeisesti taas yksi huumekuriiri jäi kiinni.
Lisää havaintoja amerikkalaisesta elämästä seuraavissa blogeissa.
