Latviassa odotellaan Suomen Nato - jäsenyyttä

Latviassa turvallisuuspoliittisista asioista puhutaan selkokielellä, eikä pumpuliin käärittynä kuten Suomessa.

Tämä selvisi, kun kävin viime viikolla kuulostelemassa kokemuksia Latvian Nato - jäsenyydestä. (Vallan vaiheilla 1.6. 2007.)
 
Haastateltavani oli muun muassa Latvian puolustusministeriön puolustuspoliittisen suunnitteluosaston päällikkö Andzejs Vilumsons, 32 v.
 
Kysyin häneltä kuinka kauan hänen arvionsa mukaan voi jatkua tilanne, että Suomi on hyvin läheisessä yhteistyössä Naton kanssa, mutta ei sen jäsen.
 
En oikeastaan odottanut näin arkaluontoiseen kysymykseen kunnon vastausta, mutta Vilumsons ei kierrellyt.
 
-         Minä haluan olla optimisti ja viiden vuoden sisällä Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon.
Myöskin Ruotsi?
-         Myös Ruotsi.
 
Miten sitten Baltian maiden Nato - yhteistyö muuttuisi, jos myös Suomi ja Ruotsi liittyisivät Naton jäseniksi?
 
-         Me olisimme ihan onnellisia silloin ja kaikki kolme Baltian maata onnittelisivat siitä tapahtumasta. On sellaisia aloja, joissa meidän yhteistyömme tulisi vielä vahvistumaan, Vilumsons sanoi.
-         Esimerkiksi Baltian maissa ei ole hävittäjiä. Lähimmän 10 – 15 vuoden aikana meille ei ehkä tulekaan hävittäjiä, sillä muut hankinnat ovat prioriteettimme.
-         Tällä hetkellä Nato järjestää Baltian maiden ilmatilan valvonnan. Olen varma siitä, jos Suomi ja Ruotsi olisivat mukana, niin meidän yhteistyö olisi ehkä tiiviimpää. Maat voisivat osallistua ilmatilan valvontaan.
-         Toinen yhteistyön mahdollisuus olisi Naton nopean toiminnan joukkojen tehostuminen. Tiedän, että Suomessa ja Ruotsissa ajatellaan tähän suuntaan, mutta on ero ollaanko yhteistyössä Naton jäsenien vai yhteistyömaiden kanssa (rauhankumppanimaat).
 
Kuinka sitten Venäjä reagoisi, jos Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä?
 
-         Venäjä voisi reagoida ehkä jyrkemmin, Vilumsons vastasi ja vertasi Venäjän suhtautumista siihen mitä tapahtui, kun Baltian maat liittyivät Natoon vuonna 2004.
 
Aluksi Venäjä esitti kovaa kritiikkiä Baltian maiden Nato – jäsenyydestä, mutta nyt tilanne on Vilumsonsin mukaan jo rauhoittunut.
 
Latvia on muuten ainoa Itämeren rannikkovaltio, joka on siirtynyt kokonaan palkka-armeijaan vuoden 2007 alusta. Asevelvollisuutta ei enää ole.
 
Puolustusvoimissa on runsaat 5000 sotilasta ja upseeria. Lisäksi on vapaaehtoisuuteen perustuva kansalliskaarti, johon kuuluu noin 10 500 henkilöä.
 
Aivan ongelmitta siirtyminen palkka-armeijaan ei ole tapahtunut. Kun alkupalkat ovat pieniä, niin rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia.
 
Palkkoja ollaan kuitenkin selvästi nostamassa. Silloin yksi ongelma poistuu, mutta tulee toinen, kustannukset kasvavat.
 
Miksi Latvia sitten siirtyi palkka-armeijaan?

Syyksi sanottiin toiminnan tehostumisen ja erikoistehtävien vaatiman osaamisen varmistamisen. Tällaista maan Nato – jäsenyyskin edellyttää.