Kovaa poliittista peliä Liettuassa

Ihan rupeaa haukottamaan tämä suomalainen politiikan tekeminen, jos sitä vertaa liettualaiseen. Suomessa on tasaisen harmaata niin kuin tämä syystalvi.

Ei täällä pääministeri Matti Vanhanen sano ulkomaiselle toimittajalle, että demokratian suurin ongelma on poliittinen korruptio kuten Liettuan pääministeri Kirkilas sanoi minulle. Mitä nyt Vanhanen vähän puhuu täällä muunnettua totuutta naisasioistaan, mutta ei se demokratiaa hetkauta.

Sain juuri valmiiksi viimeisen Liettuaa käsittelevän Vallan vaiheilla – ohjelmani (ensilähetys 14.12. 2006), jossa puhutaan Liettuan tähänastisista EU – kokemuksista. Maahan liittyi EU:n jäseneksi vappuna 2004 ja pääsi samaan syssyyn Natonkin veljeskuntaan.

Tätä ennen parissa ohjelmassa käsiteltiin maan poliittista tilaa ja Nato – kokemuksia. Suomalaiseen asioita pyöristelevään poliittiseen kulttuuriin tottuneelle oli virkistävää kuunnella miten suorasukaisesti liettualaiset asioitaan käsittelivät.

Eri asia sitten on, onko se viisasta politiikkaa kun vastapuolet rökitetään olan takaa, huijataan ja käytetään väärin yhteiskunnan varoja. Siinä sivussa vanha vallan pitäjä Venäjäkin saa kuulla moneen kertaan kunniansa. No, Venäjähän antaa samalla mitalla tai enemmänkin sitten takaisin.

On siinä demokratiassa opettelemista. Ei Liettua suinkaan ole opin tiellä yksin. Odottakaahan kun vuoden 2007 alusta EU:n jäseniksi tulevat Bulgaria ja Romania.

Liettua on muuten poikkeuksellisen tyytyväinen EU- jäsenyyteensä. Eurobarometer –tutkimuksen mukaan muistaakseni kolmanneksi tyytyväisin koko EU - alueella. Suomi taas kuuluu EU:n kriittisimpien ja tyytymättömimpien joukkoon.

Miten se näin voikin mennä? Suomessahan ei ole korruptiota kuin nimeksi, elintaso on korkea, sosiaaliturva hyvä, järjestelmämme toimii kokonaisuutena hyvin ja ilmakin on puhdasta. Taidamme valittaa turhan pienistä asioista. EU:ssa kuitenkin ollaan ja parempi olla kuin olla olematta.

Liettuassa oli mielenkiintoista kuunnella yrittäjien näkemyksiä siitä millä maa pärjää tulevaisuudessa. Koulutuksella ja osaamisella kuten Suomikin, mutta sen lisäksi alhaisella tasaverotuksella.

Liettuassa on 27 prosentin tasavero, mutta eipä se tunnu yrittäjälle riittävän, kun Virossa on vielä alempi veroaste. Saa nähdä miten alas nuo Baltian maat veronsa aikovat lopulta hilata ennen kuin tulee pää vetävän käteen.
Kokonaisuutena täytyy ihmetellä kuinka nopeasti Liettua on kuitenkin sopeutunut nykyiseen markkinatalouteen. Historian painolasti on ollut ja on yhä raskas, mutta sittenkin. Eteenpäin mennään kovaa vauhtia, vaikka välillä kompastellen. Minulle jäi Liettuasta hyvät muistot, mutta olenkin ulkomaalainen.

Mitähän sitten kirjoittaisin, jos olisin liettualainen ja siellä politiikkaa seuraava toimittaja? Ainakin hyviä jutunaiheita riittäisi.