Mikä on seksuaalista häirintää?
Olen viime päivinä ihmetellyt miten seksuaalinen häirintä oikein määritellään, jos joku minut joskus sellaisesta oikeuteen vetäisi.
Taitaisin olla aika heikoilla, sillä toisen sukupuolen pelkästä KOKEMUKSESTA riippuu miten kukin asian tulkitsee.
Otetaan esimerkiksi kohua herättänyt eduskunnan virkakunnan tasa-arvoselvitys. Siinä selvitettiin palkkausta, uralla etenemismahdollisuuksia ja muita työelämään liittyviä asioita.
Se ainoa kohua herättänyt kysymyspatterin osio oli otsikoitu:
Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä
Raportin tässä osassa painotettiin, että ´on ensiarvoisen tärkeää muistaa, että yksikin häirintätapaus on aina liikaa ja raportoituun häirintään tulee suhtautua erittäin vakavasti´.
Minua tasa-arvon kannattajana ja ikuisena mielipidetutkimusten epäilijänä alkoi kiinnostaa mitä ja miten oli kysytty. Pyysin siis eduskunnasta koko raportin ja sain sen nopeasti. Kiitoksia hyvästä palvelusta.
Kysymys: Onko joku eduskunnassa viimeisen vuoden aikana: Esittänyt vartaloosi tai seksuaalisuuteesi kohdistuvia huomautuksia jotka olet kokenut ikäviksi?
(tulos: naiset 21%, miehet 5%)
Avainsana niin tässä kuin muissakin kysymyksissä on OLET KOKENUT. Mistä minä siis voin tietää miten eri ihmiset kokevat aivan samat asiat?
Jos sanoisin, että oletpas hoikistunut ja tullut hyvännäköiseksi, niin miten vaikka työtoveri (nainen) sen kokee?
Yksi sanoo, oi kiitos, mutta toinen alkaakin epäillä mihin minä oikein pyrin ja kokee asian loukkaavana.
Vartaloon kohdistuva huomautus olisi sekin, että sanoisin toisen pyöristyneen (kauniisti) sitten viime näkemän. Taitaisi olla viisaintä jättää kumpikin huomautus sanomatta.
Kysymys: Puhunut kaksimielisyyksiä tai härskejä juttuja, jotka olet kokenut loukkaaviksi?
(Tulos: naiset 32%, miehet 9%)
Jälleen sana KOKENUT. Sotien jälkeen syntyneenä olen kyllä kuullut kaikenlaisia juttuja, kertonut niitä joskus itsekin, mutta asenteet muuttuvat. Mistä kukaan nainen tai mies ei 1970 – luvulla olisi kokenut loukkaantuvansa, niin tänään rima tuntuu olevan kovin matalalla.
Tai sitten rima on joillakin niin korkealla, että aivan korvia punottaa, kun kuuntelee nuorten naisten ja miesten vituttelua ja haistattelua aivan kuin luonnollisena asiana.
Kysymys: Pitänyt esillä kuvia tai muuta materiaalia, jonka olet kokenut loukkaavaksi?
(Tulos: naiset 7%, miehet 2%)
Mitähän tuohonkin sanoisi? Jos luen Hesaria ja siinä on sivun kokoisia uimapukumainoksia vähäpukeisista naisista, niin pitäisikö äkkiä kääntää sivua, jos työtoveri tulee lähettyville. On niitä vähäpukeisten miestenkin tosi seksikkäitä mainoksia.
Autokorjaamoiden perusrekvisiittaan kuuluvat tyttökalenterit seinillä, mutta eivät ne näytä suurempaa ärtymystä herättävän.
Kysymys: Lähettänyt sinulle epäasiallista postia, sähköpostia tai soitellut tavalla jonka olet kokenut ahdistavaksi?
(Tulos: naiset 12%, miehet 2%)
On sitä epäasiallistakin sähköpostia kuvineen minulle tullut, mutta huumorimielessä tutuilta naisilta. Niin, mitähän olisin ajatellut, jos lähettäjä olisikin ollut joku aivan tuntematon tai puolituttu?
Kysymys: Lähennellyt tai kosketellut sinua tavalla jonka olet kokenut fyysisesti epämiellyttäväksi/ahdistavaksi?
(Tulos: naiset 15%, miehet 2%)
Täytyy sanoa, että kun halailut ja poskisuukot alkoivat yleistyä, niin aluksi hieman kyllä ahdisti näin ujoa miestä, mutta nykyisin suorastaan ilahdun kun vanha tuttava, vaikkapa eduskunnan ex-puhemies Riitta Uosukainen tulee vastaan ja koppaa kainaloonsa. Ei ahdista ollenkaan.
Kysymys: Ehdottanut seksiä siten että olet kokenut sen häiritseväksi?
(Tulos: naiset 7%, miehet 0%)
Koko kysymyksen muotoilu hieman ihmetyttää. Ettäkö tuosta noin vaan voisi mennä ehdottelemaan toiselle seksiä? Niin kait ne ajat sitten muuttuvat.
Ennen moisesta olisi saanut kunnon korvatillikan. Nykyisin seksi kaiketi KOETAAN niin tavanomaiseksi, että sellaisia ehdotuksia ei enää saatetakaan KOKEA häiritseviksi, oikeastaan päinvastoin.
7 kommenttia
La 02.02.2008 @ 12:27
En tiedä osaavatko suomalaiset erottaa sukupuolta huomioivaa kohteliaisuutta, flirttiä, erotiikkaa ja romantiikkaa ja seksiä toisistaan. Siksi tuo seksuaalinen häirintä -käsitekin sekoittaa kaiken keskenään.
Seurustelutaidot ja soidinmenot ovat muuttuneet 20 vuodessa paljon. Nykyään tehdään helpommin seksiehdotuksia kuin mennään illalliselle. Toisaalta kannatetaan tekopyhästi tasa-arvoa, joka kieltää seksuaalisen häirinnän.
En muuten tiedä yhtäkään suomalaista autokorjaamoa, joka uskaltaa pitää enää tyttökalenteria seinällään. Sehän luokitellaan seksuaaliseksi häirinnäksi. Niin on suomalaiset miehet on alistettu...
La 02.02.2008 @ 14:13
Ajat muuttuvat ja asenteet.
Jos kirjoittaisin blogini nyt, niin lisäisin vielä tämän.
Lähtökohtanahan seksuaalisessa häirinnässä on se kuinka kukin asian kokee. Siis naiset ja miehet.
Suomeen on hyvää vauhtia muodostumassa entistä monikulttuurisempia työpaikkoja tai yhteisöjä yleensä.
Samalla työpaikalla voi olla muslimeja huiveineen ja tottumuksineen. Naista ei sovi ehkä kätellä (koskettaa)tai taputtaa olalle, että hieno juttu kun onnistuit jossakin.
Naisten käyttäytymisestä miesten suhteen minulla ei oikein ole käsitystä.
Suomalainen vapaamielinen pukeutuminen kesäaikaan jo sinänsä on kauhistus.... niin kuin on monelle konservatiiviselle suomalaisellekin.
Sitten on kiinalaisia työkavereita, italialaisia, venäläisiä, lestadiolaisia, kirkkoon kuulumattomia ja kuuluvia, nuoria ja vanhoja jne.
Ota näistä nyt sitten selvää miten kukin asiat kokee kun suunsa avaa.
Voisikohan kehittää kielen, joka on hajuton, mauton, huumoriton konekieli. Vähän kuin virkamiesten käyttämä kieli, jossa yksinkertaisille asioille kehitetään hienolta kuulostava byrokraattine ilmaisu.
Tai on sitten vielä yksi vaihtoehto. Käytetään vain tervettä järkeä.
Matti L.
Su 10.02.2008 @ 04:59
En nyt ehdi tässä kaikkea kommentoimaan, mutta noista härskeistä jutuista sen verran, että jopa sotavuosina syntyneen pitäisi ymmärtää, että se mikä on sopivaa kossupullon jälkeen kaveriporukassa, ei välttämättä aina ole sitä työpaikalla. Ei edes silloin, kun työpaikka sattuu olemaan autokorjaamo.
Olen muuten ollut töissä ainoana naisena rengasliikkeessa, ja minkäänlaista häirintää en kokenut työtovereiden taholta, mutta asiakkaiden taholta sitäkin enemmän.
Ma 11.02.2008 @ 09:30
Aamun Pravdassa (HS) oli jälleen mielipidesivulla taustatukea päätoimittaja "kalapuikkoviiksi" Janne Virkkusen kiihkoilutoimille.
Tohtori Minna Palmroth esittää, että hänen mielestään vakavin rikos on puolustuskyvyttömän seksuaalinen pahoinpitely. Rikoslaki ei tunne lainkaan tuollaista "seksuaalista pahoinpitelyä", mutta nyt sellainen pitäsi siis tohtori Palmrothin mukaan asettaa rangaistusasteikossa murhan yläpuolelle. Varsin yleisesti henkirikosta pidetään rikoksista vakavimpana jo yksistään sen takia, että tuosta rikoksesta ei voi sopia mitenkään rikoksen uhrin kanssa.
Pidemmälle Pravdassa meni sitten maalaislääkäri Tapani Kiminkäinen, joka luokitteli kiusaamisen ja esineellistämisen rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Siis mauttoman vitsin kertominen samaan kategoriaan joukkotuhonnan ja biologisen sodan toteuttamisen kanssa.
Yhteiskuntamme tilasta on syytä olla hyvin huolestunut. Kansa on ajettu joukkopsykoosin tilaan.
Yleisen moraalikäsityksen mukaan rikoksia ihmisyyttä vastaan valmistelevaan ihmiseen voidaan kohdistaa hyvin voimakkaista yhteiskunnan toimenpiteitä. Pitäisikö oikeasti näitä keinoja käyttää, jos on syytä epäillä, että henkilö valmistelee huonon vitsin kertomista?
On surullista havaita, että kansa, jonka itsenäisyydestä minunkin isoisät ovat taistelleet henkensä kaupalla on voinut vajota tällaiseen alennustilaan.
Ma 11.02.2008 @ 10:12
Päivän Pravdassa (HS) oli taas kalapuikkoviiksisektorin toimitus vauhdissa. Tällä kertaa vetovastuussa oli mielipidetoimitus. Toisessa aihepiirin julkaistussa kirjoituksessa tohtori Minna Palmroth toi mielipiteenään esiin, että hänen mielestään pahin rikoksista on puolustuskyvyttömän seksuaalinen pahoinpitely. Perinteisesti on ajateltu, että pahin rikos on henkirikos jo senkin vuoksi, että teosta ei voi sopia uhrin kanssa mitenkään. Nyt siis rikoslain rangaistusasteikossa pitäisi nostaa murhan yläpuolelle lainsäädännössä toistaiseksi täysin tuntematon ”seksuaalinen pahoinpitely”.
Päivän Pravda jatkaa kirjoituksella, jossa maalaislääkäri Tapani Kiminkinen luokittelee kiusaamisen ja esineellistämisen kuuluvaksi rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Joukkotuhonta ja biologinen sodankäynti ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan. Nyt siis huonon vitsin kertominen rinnastetaan samaan kategoriaan kuuluvaksi. Nyt minut tuomitaan asian vähättelystä, mutta olen pahoillani, mielestäni Adolf Hitler oli pahempi rikollinen kuin mauttoman vitsin kertova kansanedustaja, eikä näiden tekoja pitäisi lukea samaan kategoriaan kuuluviksi.
Kansa on ajettu joukkopsykoosiin. Yleisen moraalikäsityksen mukaan hyvin voimakkaita toimia voidaan kohdistaa henkilöön, jonka epäillään valmistelevan biologista hyökkäystä, esimerkiksi ruton levittämistä yhteiskuntaan. Pitäisikö nyt oikeasti samoja toimia kohdistaa henkilöihin, joiden epäillään valmistelevan mauttoman vitsin kertomista?
On surullista havaita, että kansa, jonka itsenäisyyden puolesta minunkin isoisäni taistelivat henkensä kaupalla on ajautunut tällaiseen alennustilaan. Nuo väkivaltaiset miehet uhrasivat paljon sen eteen, että ihmiset saisivat mielipiteinään esittää mitä typeryyksiä haluavat. Joukkotiedotusvälineeltä vain odottaisi jonkinlaista vastuullisuutta tiedotuspolitiikassaan.
La 16.02.2008 @ 20:04
Täytyy ensiksi sanoa, että parin kommentin julkaiseminen on viipynyt oman teknisen huolimattomuuteni takia, ei sisältöjen.
Seuratessani aiheeseen liittyviä eri keskusteluja, niin vaikuttaa kuin eläisimme monokulttuurisessa Suomessa. Tosiasiassa yhä useampi ei ole syntynyt suomalaiseen kulttuuriin vaan ihan muuhun.
Olisikin mielenkiintoista kuulla kuinka muut kuin suomalaisen kulttuuritaustan omaavat kokevat seksuaalisen häirinnän. Siis mikä on häirintää ja mikä ei.
Itse en tuohon osaa paljon sanoa, mutta jotkut muut varmaankin osaisivat.
Matti L.
P.S.
Olipa vielä seuraavakin unohtunut netin uumeniin, mutta keskustelu jatkuu.
Ke 12.03.2008 @ 14:29
Olen aika pitkälle samaa mieltä tuon aloitustekstin kanssa. En kuitenkaan voi olla kirjaamatta omaa pitkää ja piinallista seksuaalista häirintäkokemustani, josta olen kärsinyt koko ikäni.
Olen nimittäin ns. miespuolinen homo (ja ainakin häirinnän määrästä päätellen hyvännäköinenkin). Naisten "päällekäynti", erityisesti työpaikoilla, mitä moninaisimmin muodoin on ollut todella rasittavaa ja jopa työntekoa häiritsevää.
Naiset kun on lapsesta lähtien opetettu siihen, että heitä pääsääntöisesti halutaan ja, että tilanne on yksinomaan heidän kontrolloitavissaan. Aavistuskin siitä, ettei näin olisi johtaa mitä oudoimpiin reaktioihin, entistä epätoivoisempiin yrityksiin tai sitten käsittämättömiin vihanpurkauksiin.
Ja olen vakuuttunut siitä, että naiset osaavat olla näissä hommissa huomattavasti vaikeampia hallittavia kuin suorasukaisemmin toimivat miehet.
Kaiken tämän seuraus on ollut sosiaalisen elämän ikävä rajoittaminen ja varovaisuus kaikenlaisissa positiivisissakin ihmissuhteissa.
Että ei ole tämäkään ongelma niin yksinkertainen kuin ensin näyttäisi.
