Kyläkoulun lakkauttamisen strategia
Laittaessani Pieksämäen kesämökkiäni talviunille sotkeuduin seuraamaan kuinka Pieksämäen kaupunki suunnittelee sulkevansa mökkikylälläni olevaa kyläkoulua. Tämä vireä vanhus on alueen vanhin koulu,112 vuotta vanha nykyinen monitoimikeskus. Se on vuoden kyläksi 2008 valitussa, hyvin kehittyneessä Siikamäki – Peiposjärven kylässä.
Kun näitä kyläkoulujen sulkemissuunnitelmia on paljon muitakin, niin käyköön tämä esimerkkinä siitä kuinka kyläkoulun sulkemista ja vastustamista käytännössä junaillaan ja kuntaliitoksiakin toteutetaan.
Ensiksi faktat. Tästä kyläkoulusta on kyse
http://www.siikamaki.net/peiposjarvenkoulu.html
Tässä kylässä se sijaitsee
http://www.siikamaki.net/
Tämä on kaupunki
http://www.pieksamaki.fi/
Hieman Pieksämäen taustaa.
Nyt vajaan 20 000:n asukkaanPieksämäki on siinä tilanteessa, että säästää pitää kun edes Ideaparkia ei Pieksämäelle tullut. Muutenkaan taloudellisessa kehityksessä ei ole hurraamista.
Nykyinen Pieksämäki muodostui neljästä yhdistyneestä kunnasta 1.1. 2007. Sitä edelsi kolmen ympäröivän maalaiskunnan, Jäppilän, Virtasalmen ja Pieksämäen maalaiskunna, liittyminen Pieksänmaaksi vuoden 2004 alusta. Poliittista yksimielisyyttä kaikkien kuntaliitokseen yhdeksi Pieksämäeksi ei ollut, vaikka olisi pitänyt.
Kuntien kannalta, ei Suomen muiden veronmaksajien kannalta, tämä oli järkevää politiikaa. Näin hyödynnettiin maksimaalisesti valtion kuntaliitostukia. Samalla kolmen kunnan virkamiehet saivat viideksi vuodeksi takuut siitä, että heitä ei irtisanota.
Näin valtakunnallisesti on sovittu muissakin kuntaliitoksissa. Ei siis ihme, jos kuntaliitoksista ei synny nopeasti säästöjä. Mitkään kaupalliset, yhdistyvät yritykset eivät voisi toimia näin tai konkurssi uhkaisi. Yrityksillähän kun ei ole veronmaksajia, joita voi pelkillä päätöksillä verottaa.
Ympäristökuntien yhdistyessä Pieksämäen kaupungiksi 2007 virkamiehet saivat taas viideksi vuodeksi takuutöitä. Olisiko sellaisia tarvittu vai ei, on eri asia. Ainoa joka saa jatkuvasti pelätä työpaikkaansa on kunnanjohtaja. Heidän irtisanomissuojaansa on yleisesti heikennetty. Johtajalta on siis viety valtaa, mutta ei vastuuta.
Sitten tähän kyläkoulujen lakkauttamiseen. Kyläkouluthan on aikanaan perustettu sinne, missä lapsia on ollut riittävästi. Siis kylille. Maaseudun rakennemuutos on muuttanut rajusti kyliä. Monet kylät ovat kuihtuneet, ukkoutuneet ja akkatautuneet, lapsia on ollut vähän.
Johtopäätös: kyläkoulu kiinni, nopeasti kaupaksi ja useinkin varsin halvalla. Lapset taksiin edestakaisin kuljetettavaksi ja keskuspaikassa koulutettavaksi.
Näin on tapahtunt monissa paikoissa. Samaa suunnnitellaan Pieksämäelläkin erityisesti yhdistyneen kaupungin reuna-alueilla. Peiposjärven yli 100 – vuotias kyläkoulu on yksi näistä.
Kaikki kylät eivät ole kuitenkaan samanlaisia. Toiset kehittyvät, toiset eivät. Siikamäki – Peiposjärvi on yksi kehittyvistä kylistä yhteishengen ja aktiivisuutensa ansiosta. Ei ihme, kun se valittiin 2008 vuoden kyläksi.
Puolustanko siis nyt vain mökkikyläni koulun säilyttämistä? Kyllä ja kaikkien sellaisten elinvoimaisten kyläkoulujen, jotka sijaitsevat elinvoimaisissa, kehittyvissä kylissä. Kaikki alueet eivät ole samanlaisia.
Miksi aina kunnan tai kaupungin reuna– alueilta halutaan kuljettaa koululaiset – kuten työpaikatkin – keskustaan? Aivan sama matka keskustasta on kehittyville reuna-alueillekin.
Nykyisenä tietotekniikan aikana matka ja tiedonsiirto ei ole mikään este. Keskustan koulussa ja kyläkoulussa on myös aivan samat opetusvälineet ja samat tutkinnot suorittaneet opettajat. Erityistarpeisiin psykologit voivat tulla kyläkouluille eikä lapsia tarvitse kuljetella.
Pieni on kaunista, tehokasta ja joustavaa. Suuri ja iso on byrokraattista ja tehotontakin.
Näin ei ole kuitenkaan koulujen lakkauttamista suoraviivaisesti ajavien mielestä. Kirjoituspöydällä laaditaan suunnitelmia ja tehdään tarkoitushakuisia laskelmia, jotka tukevat kirjoituspöytäsunnitelmia. Se on virkamiespolitiikkaa poliittisessa ohjauksessa.
Virkamiehet toimivat kuitenkin virkavastuulla. Eikös se ole virkavirhe, jos tarkoitushakuisesti liioitellaan kustannuksia ja vähätellään aiheutuvia säästöjä? Juristit osaisivat tähän vastata.
Näin kuitenkin tapahtu niin Pieksämäellä kuin varmasti monissa muissakin kunnissa. Selvitysten mukaan koulujen lakkauttamisesta ei ole yleensä saatu toivottuja säästöjä, mutta lapsille on aiheutettu paljon sellaista kuljetusstressiä, jota aikuiset eivät omissa työmatkoissaan hyväksyisi.
Olisiko mahdollista, että selvityksiä laadittaessa ei lähdettäisikään ajattelemaan vain ylhäältä kirjoituspöydältä vaan lähestyttäisiin ratkaisuja alkaahalta ylöspäin. Siis mitä päätös käytännössä tarkoittaa. Nykykielellä sanottuna asiakaslähtöisesti. Tästä olisi hyötyä muissakin asioissa kuin vain kyläkouluratkaisuissa.
Kun seurasin kuinka kylän aktiiviset asukkaat yrittivät puolustaa kyläkouluaan hämmästyin kuinka hyvin ja kokonaisvaltaisesti he olivat perehtyneet asiaan. Luulisin, että paljon paremmin kuin asiasta päättävät valtuutetut.Kysymys ei siis ollut vain vastustamisesta vaan kokonaisvaltaisesta kunnan kehittämisestä ja korkeatasoisten koulutusasiantuntijoitten käyttämisestä.
Sellaista argumentointia arvostan. Eri asia on arvostavatko päättäjät niin tässä kuin muissakaan tapauksissa.
Kunnallisen päätöksenteon strategiaan kuuluu yleisestikin ajetun asian kustannusten aliarviointi. Kun päätös on kuitenkin tehty, niin se on vietävä loppuun saakka ja maksettava lisäkustannukset. Näin se toimii.
Olisikohan mahdollista, että päätöksenteossa näkökulmaa laajennettaisiin? Miten kukin päätös liittyy alueen kokonaisvaltaiseen kehittämisstrategiaan seurausvaikutuksineen? Lyökö yksi päätös toista korvalle? Valitettavasti näin usein tapahtuu.
Vanha sanonta on, että soudetaan ja huovataan. Näin käy kun ei ole yhteistä tahtotilaa ja päättäjillä kokonaisvaltaista ajattelua.Sellaista kaivattaisi.
2 kommenttia
To 20.10.2011 @ 07:41
TILAPÄINEN HÄIRIÖ MENESTYKSEN KIERTEESSÄ
Kiitos Matti kirjoituksestasi ja muustakin mukanaolostasi kylällämme. Meillä Siikamäki-Peiposjärvellä on eletty vahvassa, myönteisessä nousukierteessä viime vuodet. On tullut runsaasti uusia muuttajia, vauvoja syntyy tasaiseen tahtiin, uusia taloja rakennetaan, uusia yrityksiä perustetaan.
Juuri 112 vuotta täyttäneeseen Peiposjärven koulurakennukseen on kehitetty tähänastisella kyläläisten ja kunnan hyvällä yhteistyöllä lasten ja muittenkin kyläläisten nykyaikainen palvelukeskus. Saman katon alla toimii alakoulu, eskari, ryhmäperhepäivähoito ja pienten lasten IP-parkki. Illalla ja viikonloppuisin koululla pyörii vilkas kaikenikäisten harrastustoiminta.
Koulu on kätevästi keskellä täällä asuvia ihmisiä ja perheitä. Pieksämäen kaupungin muihin, ympärivuotisesti lämpimiin tiloihin on 20 kilometriä matkaa.
Meillä on eläväksi todentunut se, minkä tutkijat ja tuoreimmat trendiseurannat kertovat. Yhä useampi haluaa asua väljästi, mutta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien tuntumassa. Ja kasvattaa lapsensa turvallisella maaseudulla ja lähettää heidät pieneen kyläkouluun.
Juhannuksen alla päättäjiemme kone alko kuitenkin sakata tulevaisuuden kouluverkkoratkaisua pohdittaessa. Upeasti onnistuneiden kahden, peräkkäisen kuntaliitoksen jälkimainingeissa uuden Pieksämäen kaupungin koulutuslautakunnassa unohdettiin, että meillä syntyi laaja maaseutukaupunki, jossa tarvitaan palveluja myös ns. reuna-alueilla. Tiukan äänestyksen jälkeen esittivät neljän viimeisen kyläkoulun lakkauttamista. Näin, vaikka oppilasennusteiden valossa oppilasmäärät elinvoimaisilla kylillä ovat kasvussa. Taajamien alakouluissa sen sijaan ollaan helisemässä oppilasromahduksen seurauksena.
Hätäpäissään esiteltiin lakkautuksen puolloksi ns. pedagogisia syitä. Täällä kylillä kummastelimme, että kyläkouluissammeko muka vaarantuisi oppilaan oikeus opetussuunnitelman ja opetus- ja lastensuojelulainsäädännön mukaiseen kasvatuksen ja opetuksen toteuttamiseen. Taloudellisia laskelmia ja ajateltuja säästäjä vilauteltiin julkisuuteen. Oltiin huolissaan kyläkoulua käyvien jatko-opintokelpoisuudesta. Viimeksi esille tuotiin vuoden vaihteessa voimaan astuneet uudet säännökset opetuksen ja koulunkäynnin tuesta.
Meillä ja muilla kyläkoulukylillä perustelut on todettu horjuviksi. Oma käsityksemme vahvistui entisestään, kun luimme tuoreita tutkimuksia, selvityksiä ja lakipykäliä sekä haastattelimme kasvatusalan väitelleitä tohtoreita. Kiitos myös aluehallintovirastoon ja opetushallitukseen hyvästä yleisellä tasolla saadusta informaatio-ohjauksesta, vaikkakaan kuntalain mukaisesti sieltä ei otettu kantaa kuntamme itsehallintoon kuuluviin asioihin. Hallintolain hengen mukaisesti kysyjälle vastattiin nopeasti.
Kyläkoulujen tarjoama sosiaalisuus ja yhteisöllisyys lapsen omassa lähiympäristössä nykyaikaisin opetusmenetelmin ja –välinein vahvistettuna ja ammattiihmisten toteuttamana on valttia. Yhdysluokkapedagogiikka on varmentunut hyväksi tulevaisuuden koulutusmalliksi. Pieksämäen kehittämisen etu on kehittää kaupunkikeskustan lisäksi kylien palveluja. Kokonaisvaikutuksiltaan tämä linja on taloudellisestikin kestävintä.
Eilen oltiin kertaamassa järkisyitä lasten eduista ja koko kaupunkimme kehittämisestä päättäjien ja virkamiesten edessä ennen valtuustoseminaarissa. Palataan sen antiin kirjoituksen lopussa.
TOISELLAKIN KYLÄKOULULLAMME KUOHUU
Myös toista perinteikästä "kyläkouluamme" Nikkarilan metsäoppilaitosta riepotellaan keskittämisen hirmumyrskyssä. Samalla, reilusti yli 100-vuotiaalla campuksella kouluttautuvat tulevat metsäammattilaiset, toisella asteella opiskelevat tulevat metsäkoneen kuljettajat ja metsurit sekä ammattikorkeakoulun puolella metsätalousinsinöörit ja metsätalousinsinöörit (ylempi AMK).
Paras tulevien metsäammattilaisten luokkahuone eli metsä alkaa heti, kun astuu campuksen pihapiiristä pari askelta. Opetusrakennukset on juuri remontoitu muutama vuosi sitten, opettajakunta toimii aikaansa seuraten ja valmistuvat metsäammattilaiset ovat sujahtaneet hyvin työmarkkinoille. Nuorison lisäksi lisäksi alan työelämässä olevat, eteenpäin kouluttautuvat ammattilaiset sekä laaja metsänomistajajoukko hakevat uusinta tietoa Nikkarilasta.
Alkusyksystä tyrmäytyivät, onneksi, maakunnallisen ammatillisen koulutusyhtiön esitykset siirtää metsäkoneenkuljettajat metsäkoneineen pois metsien keskeltä, muun ammattiopiston yhteyteen, kaupunkialueelle.
Äskettäin Ammattikorkeakoulurytistys pyyhkäisi myös Nikkarilaan. Annettiin ymmärtää, että jos metsätalouden koulutus halutaan säilyttää Etelä-Savossa, se on mukinoitta ja kiireesti siirrettävä Mikkeliin, ammattikorkean isolle campukselle. Opetusministeriön esitys lanseerattiin jumalansanana, vaikka ammattikorkeakoulun rehtori myönsi lehtihaastattelussa, ettei metsäinsinööri-opiskelijoille ole osoittaa edes tiloja.
Onneksi paikalliset päättäjämme ovat havahtuneet horroksesta tässäkin asiassa. Viimeisimmän tiedon mukaan pakkosiirto Mikkeliin on kyseenalaistettu.
---Asta-myrsky pyyhkäisi toissa kesän lopulla seudullamme ja kaatoi hehtaaritolkulla metsää. Myrskypuut on korjattu ja uudet taimet pantu kasvuun. Samalla tavalla keskittämisen puhuri myös laantuu ajastaan. Asta-myrskyyn ei pystytty itse vaikuttamaan. Tähän keskittämishaihatteluun niin kyläkouluja kuin ammatillista toisen asteen ja ammattikorkeakouluja kosken sen sijaan pystymme täällä kylillä ja maakunnissa vaikuttamaan.
MUKAVA PÄIVÄ TULOSSA
Oikeasti elämä täällä kylillä on ihan mukavaa ja mallillaan. Hiljalleen kylä heräilee torstaipäivään, aikuiset lähtevät askareisiinsa. Kylän lapset kerääntyvät koululle. Päivä on jo startannut tätä kirjoittaessani siellä, kun kohta kello kuuden jälkeen ensimmäiset pikkulapset tulivat hoitajineen ryhmäperhepäiväkodin puolelle. Samoin eskarit ja pienimmät koululaiset. Yhdeksän maissa alkaa koulu, johon siirrytään vain oven taakse. Koululaisille on luvassa kiva päivä, eilen alkanutta telinejumppaa jatketaan ja oppilaskunta järjestää tempauksen syysloman kunniaksi. Koulun jälkeen pienet koululaiset siirtyvät IP-parkkiin, tekemään läksyjään, pelaamaan, leikkimään ennen vanhempien töiden päättymistä.
Vielä illalla lapsikatras vilistää uudelleen koululle kylän urheiluseuran urheilukerhoon. Samaan aikaan vanhemmille on tarjolla seutuopiston opintopiiri, jossa jumpataan ja rentoudutaan päivän tohinoista.
Kaikki lasten palvelut ovat kätevästi ja turvallisesti samassa rakennuksessa ja pihapiirissä tuttujen aikuisten ohjauksessa, omalla kylällä.
Näinhän se pitää ollakin. Lapsiperheiden arki sujuu, kun riittävät peruspalvelut (=alakoulu, eskari, päivähoito ja pienten lasten aamu-ja iltapäivähoito ja harrastustoiminta) ovat omalla kylällä.
Meillä Siikamäki-Peiposjärvellä muutto- ja vauvabuumi jatkuu aivan oikeasti. Eilenkin, kun kahviteltiin vielä kylien porukalla valtuutettujen ja virkamiesten sulkeuduttua valtuustoseminaariinsa, tuli jälleen iloinen uutinen. Vesiosuuskunnan vetäjän puhelin soi. Siellä jälleen uusi rakentajaperhe varasi vesi- ja viemäriliittymän. Heidän uusi talonsa alkaa nousta ensi keväänä. Myöhemmin illalla yksi tuleva äiti kertoi keväälle ajoittuvasta perheenlisäyksestä.
Valtuustoseminaarista tihkuneiden tietojen mukaan Peiposjärven kyläkoulullemme kaikkine hyvin palveluineen ollaan näyttämässä vihreää valoa.
Lämpimästi tervetuloa asumaan ja yrittämään tänne Pieksämäelle, ihmisenkokoiseen kaupunkiin ja erityisesti tänne virkeille kylille. Sopivia tontteja on tarjolla ja lapsiperheiden palvelut pelaavat jatkossakin myös täällä kylillä.
Iloista syksyä myös kylämme lukuisille loma-asukkaille. Viimeistään ensi kesänä tavataan. Kyläelämää voi seurata kätevästi www.siikamaki.net –sivuilla.
