Eduskunta uuden ajan kynnyksellä
Seurasin tällä viikolla eduskunnassa hyvin kokeneen, 24 vuotta kansanedustajana toimineen Kaarina Drombergin (kok.) ja juuri valitun edustajan, vihreitten Johanna Välimäen kohtaamista eduskunnassa.
Kokenut, eduskuntatyön jättävä edustaja opasti siinä untuvikkoa eduskunnan ja valtakunnan politiikan tavoille.
Kohtaamisesta tehtiin myös lyhyt ääni- ja kuvakooste. Se löytyy osoitteesta:
http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/vallanvaiheilla/id10215.shtml
Jos se ei aukene Internet Explorerilla niin koettakaa Firefox- selainta.
Radio-ohjelma äänenä ja pidennetty nettiversio radio-ohjelmasta löytyy myös Yle Radio 1:n nettisivuilta osoitteesta:
http://www.yleradio1.fi/yhteiskunta/vallanvaiheilla/
Neljännesvuosisadassa eduskuntatyö on totaalisti muuttunut. Ennen kansanedustajilla ei ollut omia, yksityisiä työhuoneita, avustajia ja nettiyhteyksiä.
Eipä ollut eduskunnassa uutta lisärakennustakaan, johon toimintaansa laajentanut eduskunta on osin majoittunut.
Ennen kansanedustaja hoiti itse kaiken yhteydenpidon ruttiineista alkaen. Eipä neljännesvuosisata sitten paljon matkusteltukaan kuten nykyisin.
Eduskunta oli sisäänpäin katsova kuten Suomikin, mitä nyt vilkuili silmä tarkkana miten Neuvostoliitossa Suomesta ajateltiin. Ruotsiin ja Pohjoismaiden neuvostoon tosin oli tiiviit yhteydet. Nykyisin ne ovat menettäneet entistä kiinnostavuuttaan.
Nyt ollaan oltu jo yli 10 vuotta EU:n jäseniä, Neuvostoliittoa ja sosialistista blokkia ei ole ja kansainvälisyys on huimasti lisääntynyt. Voi jo kysyä kuinka laajaa kansainvälistä yhteydenpitoa eduskunnan on tarkoituksenmukaista pitää yllä.
Puhemiehen ja kansanedustajien on tietysti mielenkiintoista matkustella. Tietopiiri laajenee ja matkoilla vieraista pidetään hyvää huolta.
Toisaalta johonkinhan se raja on vedettävä, mutta mihin? Siinäpä hyvä kysymys. Sama koskee Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Miten kauas ja kuinka paljon sotilaitamme on järkevää lähettää mahdollisia konflikteja torjumaan?
Eduskunta ja Suomi on hyvää vauhtia siirtymässä uudenlaisen ajattelun ja uusien, arvaamattomien asenteitten aikaan. Sen todistivat viime eduskuntavaalien tulokset ja pieleen menneet mielipidemittausten tulokset.
Yksi tutkimuslaitos arvioi aivan väärin kokoomuksen kannatuksen nousun, toinen taas erehtyi demareitten kannatuksen huimasta laskusta. Perussuomalaistenkin kannatuksen nouseu mitattiin väärin
Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa millainen hallitus maahan muodostetaan. Jos poliittisessa pelissä päädytään vanhanaikaiseen eli vaalituloksen sivuuttamiseen, niin seuraavissa vaaleissa kansa ei äänestä senkään vertaa kuin nyt.
Hallitusneuvotteluissa on kuitenkin yksinkertaisesti kysymys vallasta, kuten sdp:n Erkki Tuomioja aivan oikein sanoi. Voittaako nyt pelkkä vallan tavoittelu, vai voisiko kansan vaaleissa ilmaisemalla tahdollakin olla jotakin merkitystä?
