La 19.04.2008 @ 19:29admin

Putoaako netitön kärryiltä?

Juuri kun internetin poliittisia vaikutuksia käsitellyt Vallan vaiheilla – ohjelmani 18.4. 2008 oli päättynyt kuuntelija soitti:
 
-     Putoammeko me netittömät nyt kokonaan kärryiltä, kun poliittinen keskustelukin on karkaamassa internetiin?
 
Minä menin hiljaiseksi enkä heti osannut sanoa mitään. Olihan kuuluttajakin juuri kertonut, että ohjelma on kuultavissa lähetyksen jälkeen internetistä milloin vain.
Kuuntelija (nykykielellä asiakas) jatkoi suunnilleen näin.
 
-        Minulla ei ole ollut 16 vuoteen televisiota, ei internnet-yhteyttä kotona, enkä osaa internetiä edes käyttää. Ruotsinkielisen lehden tilaamisenkin lopetin, mutta radiota kuuntelen paljon.
 
-        YLE Radio 1 on hyvä kanava ja siellä on paljon mielenkiintoisia ohjelmia. Mielestäni olen pysynyt ihan hyvin ajan tasalla radiota kuuntelemalla.
 
Soittajahan oli aivan oikeassa. Jos radiota, varsinkin näitä YLE:n kanavia, Radio 1:ä ja Radio Suomea  kuuntelee säännöllisesti, niin hyvin pysyy kärreillä maailman tapahtumista ja niiden taustoista. Viihdyttävää ja sivistävää ohjelmaakin tulee aivan kohtuullisesti.
 
Me elämme kuitenkin television, internetin ja enenevässä määrin viihteellistyvän tiedonvälityksen aikaan. Tässä kehityksessä radio on jäänyt jotenkin sivuraiteille. Kuva hallitsee mieliä.
 
Minulle nyt soittanut kuulija ei suinkaan ollut ainoa soittaja joka on vuosien mittaan kehunut kuinka paljon mielenkiintoisia ohjelmia varsinkin YLE Radio 1:stä tulee. Tulee niitä Radio Suomestakin, mutta viihdyttävämmässä muodossa. Kanavilla kun on eri profiilit.
 
Mutta radiota pitää ensin kuunnella, että saa selville mitä sieltä tulee. Kesälomalla tai eläkkeellä ollen moni on ´löytänyt´ radion monipuolisen annin. Palataan kuitenkin tuohon soittajan kysymykseen:
 
-     Putoammeko me netittömät nyt kokonaan kärryiltä, kun poliittinen keskustelukin on karkaamassa internetiin?
 
Aloin kallistua soittajan kanssa samoille linjoille. Kyllä nykyisessä nettihuumassa – itsekin kuulun näihin netti-intoilijoihin – netittömät ihmiset on pahasti unohdettu. Kyllä heitäkin pitäisi pyrkiä palvelemaan tasapuolisesti, mutta näin ei tapahdu.
 
Pankit ensimmäisinä sysäsivät ihmiset palvelemaan itse itseään netissä ja rokottavat kohtuuttomia maksuja pienistä pankkipalveluista konttoreissa.
 
Virastot, laitokset ja yritykset panevat yhä enemmän tietoa nettiin, johon meidät ohjataan palvelemaan itse itseään. Mitäs teet, jos ei ole nettiyhteyttä tai edes taitoa käyttää nettiä?
 
Eläkeläiskotitalouksista vain joka viidennellä on internet-yhteys. Kaikista kotitalouksista noin 30 prosentilta puuttuu nettiyhteys. Onneksi melkein kaikilla on nykyisin kuitenkin puhelin, yhä useammalla kännykkä. Se on hyvä ja hyödyllinen asia.
 
Meillä oli kuuntelijan kanssa pitkä, mielenkiintoinen keskustelu. Kiitos vaan soitosta. Yritin rohkaista soittajaa kuitenkin hankkimaan tietokoneen. Itse asiassa hänellä oli jo ollut sellainen, mutta huonon opetuksen takia oppi jäi saamalla ja kone meni myyntiin.
 
Hyvä kuuntelija, muistaakseni Kokkolasta, harkitse uudelleen tietokoneen ostoa. Melko pienitehoinen ja edullinen riittää aivan hyvin kotitarpeisiin kuten netin selailuun ja sähköpostien lähettämiseen.
 
Jotkut kaupat tarjoavat myös maksullista asennuspalvelua kotiin. Sitten vain virta päälle ja opettelemaan yhdessä jo vähän osaavamman kanssa. En suosittele mitään nörttiä, sillä heiltä pettää hermo opettaa aivan perusasioita. Vaikkapa hiiren käyttöä.
 
Mutta miksi minä tätä kirjoitan, sillä eihän Sinulla, hyvä kuuntelija, ole nettiä, josta tätä voisit lukea?
 
 
 

2 kommenttia

Kuten otsikkokin sanoo, niin hyvä että kirjoitit netittömälle radiokuuntelijalle. Näin radioton lukijakin pääsi kommenttiisi käsiksi.

Varmastikaan ilman nettiä ei putoa maailman menosta kärryiltä. Netissä voi muutamalla klikkauksella hairahtua epätiedon syövereihin. Mutta samahan se on radiossakin. Kyse on valinnoista.

Itse kuuntelen radiota netistä. En osaa ulkoa minkään kanavan taajuuksia, joten perinteisen radiolaitteen tone-nappulan vääntely on täyttä arpapeliä. Sama kuin jos voisi laittaa nettiselaimen arpomaan esiin satunnaisia sivuja.

Joten voinkin todeta, että ilman nettiä putoaisin kärryiltä hyvistä radio-ohjelmista.

Onneksi Areenassa voi nykyään kuunnella Ylen radiokanavia. Suoran nettiradiolähetyksen saatan laittaa pyörimään taustalle töissä tai tiskatessa. Mutta kun haluan keskittyneesti "kuunnella", kuuntelen tallennetun ohjelman erikseen.

Vielä luotan tiedotusvälineisiin ja Yleen niin paljon, että uskon toimittajien seulovan ohjelmiinsa politiikan oleelliset kommentit. En minä ainakaan käy kenenkään poliitikon blogeja lukemassa, vaikka niiden olemassaolosta tiedänkin.

Nettihän on yleinen ilmoitustaulujen kokoelma, josta kuitenkin täytyy valita, kenen lappusia pysähtyy lukemaan. Minä seuraan mieluiten toimitettua osastoa. Tosin halukkaille löytyy myös Henkilökohtaista-palstoja. Pääministerillemmekin.

Luovuin televisiosta marraskuussa 2007 ja siirryin radion kuuntelijaksi.

Sanomalehdet ja verkko paikkailee mahdollisia aukkoja ns. sivistyksessä. Ajankohtaiset, suurelle yleisölle ärkeät asiat, on iltalehtien lööpeissä. Lööppien lukeminen riittää, että alan olla onnellisesti ulkona kansakunnalle tärkeistä asioista.

Matti Laitinen vallan vaiheilla

 Matti Laitinen toimitti pitkään YLE Radio 1:n yhteiskuntakriittistä Vallan vaiheilla - ohjelmaa, mutta ei osannut YLE:stä eläkkeelle jäätyään asettua kiikkutuoliin ja jatkaa mm. tämän blogin pitämistä.

Blogiarkisto