Kun ehdokas puhuukin palturia
Jos eurooppavaaliehdokas sanoo, että hän puolustaa Euroopan parlamentissa ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etuja, niin hän ei ymmärrä mikä on parlamentin tarkoitus.... tai sitten ehdokas puhuu vastoin parempaa tietoaan.
Kansahan haluaisi, että vain oman maan etua ajettaisiin, mutta kun Euroopan parlamentin tehtävä on edistää koko Euroopan ja sen kansalaisten asiaa eri poliittisten näkemystensä mukaan.
Kuva:Touko Yrttimaa/YLE
Euroedustajat voivat välillä äänestää omien maidensa hallitusten kantoja vastaankin.
Tämän sai pääministeri Matti Vanhanen harmikseen huomata, kun Euroopan parlamentti ja pari keskustameppiäkin oli eri mieltä työaikadirektiivistä kuin Vanhasen hallitus.
Mutta vaalikampanjathan ovat demokraattinen tilaisuus puhua asiaa tai asian vierestä. Kohtuullista kuitenkin olisi, että kovin paljoa äänestäjiä ei yritettäisi etukäteen sumuttaa.
Valituksi tulleet euroedustajat – mepit – ovat vapaita äänestämään kansallisuuksistaan ja kansallisista puolueistaan riippumatta. Näin on siitäkin huolimatta, että Suomenkin puolueet asettavat omat ehdokkaansa vaaleihin.
Valituksi tullessaan nämä 13 Suomen edustajaa sitten siirtyvät Euroopan parlamentin puolueryhmittymiin yrittäen vaikuttaa koko ryhmän kantaan ryhmäpäätöstä muotoiltaessa.
Ryhmä taas voi olla kovin kirjava joukko eri kansallisista puolueista tulleita edustajia, joilla on vähänlaiseen yhteistä.
Suurimmissa ryhmittymissäkin – sosialistien PES ja maltillisen oikeiston, Euroopan kansanpuolueen EPP – ED - joukoissa poliittiset näkemykset voivat olla kaukana toisistaan.
Esimerkiksi brittikonservatiivit päättivät lähteä Euroopan kansanpuolueen ryhmittymästä ja perustaa omansa, kun vanhan ryhmän enemmistö ei ollut tarpeeksi eurokriittistä.
Tässä kuvassa on Euroopan parlamentin v. 2009 vaalien tulos, 736 edustajaa
Onko eurokriittisyys ja kansallismielisyyden nousu sitten hyvä asia eurovaaleissa?
Jos se lisää äänestysintoa, niin hyvä on. Kansan mielipide tulee paremmin esiin. Jos taas kansallismielisyys – itsekkyys – lisääntyy Euroopan parlamentissa, niin se on koko Euroopalle huono asia.
Koko Euroopan Unionin haasteet ovat nykyisin niin kovat, että kansallisen itsekkyyden sijaan tarvittaisiin yhteishenkeä. Talouslama, kasvava työttömyys, nopeasti ikääntyvä väestö, EU:n painoarvon lasku globaalissa taloudessa jne.
Miten sitten ymmärtää vaikutusvaltaansa kasvattanutta Euroopan parlamenttia, joka ei ole kuin kansallinen parlamentti hallituksineen ja oppositioineen?
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Aaretti Siitonen määritteli sen näin 26.5. 2009 julkistetussa selvityksessään ´Europarlamentin asema vielä epäselvä´:
”Parlamentin perimmäinen tehtävä on toimia vastavoimana demokratiavajeelle, jonka kansallisen päätöksentekovallan osittainen ylikansallisuus aiheuttaa.”
”EU ei ole kansallisvaltio eikä liittovaltio vaan ennemminkin valtioiden välisen järjestön ja ylikansallisen organisaation välimuoto.”
Ei siis ihme, jos kansallisvaltioiden parlamenttien toimintaan tottuneiden äänestäjien on vaikea ymmärtää Euroopan parlamentin merkitystä.
Kun EP:ssä ei ole kansallisvaltioiden tapaan hallitusta ja oppositiota, niin myöskään komissio tai jäsenmaiden hallituksia edustava neuvosto eivät pysty enemmistön voimin jyräämään Euroopan parlamentin kantaa.
Aktiivinen ja hyvin verkostoitunut europarlamentaarikko – kuten tehtävänsä jättävä Reino Paasilinna – on parhaimmillaan paljon vaikutusvaltaisempi koko Euroopan Unionin tasolla kuin kansallinen parlamentaarikko tai edes riviministeri.
Näin siksi, että EU:n jäsenmaat ovat luovuttaneet osan omasta määräysvallastaan EU:n ylikansallisille elimille, parlamentti mukaan lukien.
Esimerkiksi eri mietintöjen tekijät vaikuttavat suoraan siihen mitä parlamentti päättää, jos mietinnön taakse on saatu enemmistö. Tällä taas on vaikutusta jäsenvaltioihin, tosin pitkähköllä viiveellä.
Kun Euroopan parlamentin vaalien ennakkoäänestys alkaa 27.5. 2009, niin kannattaa miettiä kuinka tietäväistä ja yhteistyökykyistä ehdokasta äänestää. Jos ei heti osaa päättää, niin aikaa miettiä on varsinaiseen äänestyspäivään 7.6. 2009 saakka.
Seuraava mahdollisuus tuleekin vasta viiden vuoden päästä.
