Venäjä ja EU, kuin kissa ja koira

Tuollainen kotieläinvertaus tuli mieleen, kun valmistelin tämän viikon radio - ohjelmaa EU:n ja Venäjän takkuisesti edenneen yhteistyön kehittämismahdollisuuksista. (Vallan vaiheilla 11.5.2007)
 
Asia on ajankohtainen, sillä EU:n ja Venäjän huippukokous on määrä pitää 18.5. Samarassa, Venäjällä.
 
Virallisesti yhteistyötä halutaan kutsua strategisen kumppanuuden rakentamiseksi.
 
Mutta mitä tämä hienolta kuulostava kumppanuus sitten tarkoittaa käytännössä?
 
Löysin ajatuksellista apua Yrjö Engströmin ( Helsingin yliopisto, Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikkö) laatimasta muistiosta ”Kumppanuus organisaatioiden välisen yhteistoiminnan mallina”.
 
Eräänlainen organisaatio se on Venäjäkin valtiona ja tietysti Euroopan Unioni, joka ei ole valtio vaan organisaatio. Voisi sanoa, että toinen on kuin kissa ja toinen kuin koira. Näiden sitten pitäisi rakentaa keskenään strateginen kumppanuus.
 
Olen kyllä nähnyt kissoja ja koiria, jotka elelevät hyvässä sovussa keskenään, mutta useimmiten yhteiselo – kumppanuus - ei tahdo oikein onnistua. Omakin kissamme on kipaissut koiran jahtaama puuhun, josta kattia on vaikea saada alas.
 
Yrjö Engström määrittelee kumppanuuden mm. näin:
-         Kumppanuus on pitkäaikainen toimintamalli. Pitkäaikaisuus edellyttää yhteistä pitkän aikavälisen strategista visiota ja välietappeja, joiden avulla kumppanuuden saavutuksia seurataan
-         Kumppanuus muodostuu yhdenvertaisista osapuolista, joilla on toisiaan täydentäviä kompetensseja ja resursseja. Kumppanuus ei siis ole yhden osapuolen ylivaltaa tai ylipäänsä hierarkian rakentamista.
 
Aika vaativa tehtävä tuo kumppanuuden rakentaminen maailmassa, jossa kaikki valtiot pyrkivät ajamaan ensisijaisesti omia etujaan. Venäjä, Ranska ja Puola ovat tällä Euroopan mantereella hyviä esimerkkejä oman edun ajajista, vaikka toisten kustannuksella.
 
EU:n taas tulisi ajaa kaikkien 27:n jäsenvaltion yhteisiä etuja. Nykykielellä ilmaistuna se on haastava tehtävä.
 
Joka tapauksessa Euroopan Unioni ja Venäjä pyrkivät rakentamaan yhteistyötään strategisen kumppanuuden hengessä.
 
EU:n tavallinen naapuruusohjelma oli Venäjälle aivan liian vaatimaton foorumi, joten EU:n suurimmalle naapurimaalle tehtiin oma, räätälöity ohjelmansa.
 
EU:n ja Venäjän maastrategiassa (EU:n oma muistio) vuosille 2007 – 2013 sanotaan mm. näin:
 
-        EU:n ensisijaisena tavoitteena on edistää poliittista ja taloudellisesta vakautta Venäjällä ja pitää yllä vakaa energian saanti.
 
-        EU:n yhteistyön päämääränä on vahvistaa aitoa strategista kumppanuutta Venäjän kanssa.
   
Yhteistyöalueet:

-        Pietarin huippukokouksessa vuonna 2003 EU ja Venäjä sopivat neljän yhteisen alueen kehittämisestä:
 
-        yhteiset talousasiat
-        vapauskysymykset
-        turvallisuus- ja oikeusasiat
-        ulkoinen turvallisuus
 
Pietarin huippukokouksessa 2005sovittiin myös tiekartasta miten tavoitteisiin pyritään.
 
EU:n ja Venäjän strategisen kumppanuuden rakentaminen vaatii kokouksen jos toisenkin. Siis vahvoja istumalihaksia.
 
Päätöksentekoelimet:

-        Valtionpäämiestason huippukokoukset kahdesti vuodessa. Määrittelee yhteistyön strategiset kehityslinjat
-        Ministeritason pysyvä yhteistyöneuvosto,  kokoontuu aina kun tarve vaatii
-        Ylempien virkamiesten ja asiantuntijoiden kokoukset. Koordinaatiokomitea ei ole kokoontunut sitten vuoden 2004 Venäjän vastustuksen takia
-        Ulkoministerien kuukausittaiset troikkakokoukset Venäjän Brysselin edustustossa
-        Euroopan parlamentin ja Venäjän duuman parlamentaarinen koordinaatiokomitea.
 
Seuraavan kerran EU:n ja Venäjän valtionpäämiestason huippukokous on tarkoitus pitää 18. toukokuuta Samarassa, Venäjällä. Voisikohan sitä kutsua kissojen ja koirien kesyttäjien kokoukseksi?
 
Onhan se joka tapauksessa EU:n ja Venäjän strategisen yhteistyön rakentamisen ylin päättävä elin.