Maailma muuttuu YK juuttuu
Kylmä syystalven tuuli tuivertaa Manhattanin tornitalojen välistä, kun kävelen YK:n ´pääkonttorin´ ohi marraskuussa 2008. Talo näyttää siltä miltä se on aina näyttänyt. Eri valtioiden lippurivi vain on kasvanut talon edustalla.
Jotakin muutosta on tapahtumassa, sillä päämajan viereisessä puistikossa traktori jyrää multaläjien seassa. Myöhemmin kuulen, että koko YK:n päämaja on menossa isoon remonttiin.
Talon remontti on kuitenkin yksinkertaisempaa kuin YK:n hallintorakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen vastaamaan maailmaa 2000 – luvulla.
Turvallisuusneuvostossa yhä vain viidellä valtiolla, Yhdysvalloilla, Kiinalla, Venäjällä, Ranskalla ja Britannialla on jokaisella veto – oikeus. Valta sanoa ei käy päätöslauselmasta, jonka 187 muuta YK:n jäsenvaltiota olisi valmis hyväksymään.
Sellaista on ´maailman hallituksen´, YK:n demokratia.
Suomen YK – suurlähettiläs Kirsti Lintonen kertoo, että nyt 15 vuoden pohtimisen jälkeen on aloitettu tosissaan hallitusten väliset neuvottelut YK:n turvallisuusneuvostonkin rakenteen uudistamiseksi.
Neuvoston pysyvien jäsenten määrää ollaan nostamassa nykyisestä viidestä, mutta vanha viisikko tuskin suostuu siihen, että uusilla pysyvillä jäsenillä olisi myös veto – oikeus. Maailma on muuttunut, mutta YK:n valtarakenteet ovat vain muuttuvinaan maailman mukana.
Tulee mieleen, että kyllä on pitkämielisen hommaa tuo YK - suurlähettiläänkin työ. Sukkulointia sinne ja tänne, mutta asioitten eteneminen on hidasta.
Lintonen tosin on lähdössä pian eläkkeelle, seuraajakin on jo nimitetty. Tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jarmo Viinanen aloittaa näissä pitkämielisen hommissa 1. huhtikuuta 2009.
Suomen YK – edustuston kotisivu löytyy tästä osoitteesta
http://www.finlandun.org/fi/
jos kiinnostaa vilkaista.
Miten Suomi sitten voi YK:ssa vaikuttaa? Siitä Lintosen kanssa keskustelimme YK – edustustossa. Lintonen tietysti sanoi, että kyllä voi. Varmaan voikin vähän, jos on aktiivinen.
Aktiivinen saa olla kuitenkin moneen suuntaan. Ensin EU:ssa, jotta EU puhuisi meitä isommalla äänellä. Sitten vaikutetaan suoraan sinne ja tänne ja lopuksi toivotaan, että saataisi edes yksi pieni ajatus päätöslauselmaan.
Euroopan Unionin vaikutusvalta YK:n eri organisaatioissa on kuitenkin vähentynyt dramaattisesti viime vuosikymmenenä. Näin kertoo tutkimus, jonka on tehnyt The European Council on Foreign Relations.
Mutta pystyykö YK ihan oikeasti uudistumaan ja muuttamaan toimintatapojaan? Kovin on vaikeaa uudistaa organisaatiota, jossa vanhat valtiot vain puolustavat saavutettuja etujaan tai ajavat itsekkäästi uusia etujaan.
Rauhan nobelisti Martti Ahtisaari piti loistavan puheen palkintoa vastaanottaessaan. Siinä myös YK ja sen jäsenvaltiot saivat ansaittua kritiikkiä. YK antaa kyllä tehtäviä, mutta ei halua antaa riittävästi resursseja tehtävien suorittamiseen.
Ahtisaari tietää vuosikymmenien kokemuksella mistä puhuu ja hänellä on varaa puhua suoraan.
YK:n toiminnan uudistaminen on tahdon asia, niin kuin rauhan aikaansaanti Lähi – Itäänkin. Yhteinen tahto vain pitää löytyä ensin.
