ETYJ testaa Kanervan ulkopoliittiset taidot

Vallan vaiheilla – ohjelman kaksiosaisessa sarjassa ( 11.1. ja 18.1. 2008) käsitellään kuinka valtion päämiestasolla kokoontuneesta Euroopan turvallisuus ja yhteistyökokouksesta (ETYK) syntyi nykyinen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYK).
 
Kun Suomi, käytännössä ulkoministeri Ilkka Kanerva, sai vuodeksi 2008 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n puheenjohtajuuden, niin monen senioridiplomaatin mieleen palautui Suomen ulkopolitiikan kultainen vuosi 1975.
 
Voisiko edes osa tästä menestyksestä toistua nytkin, kun Suomi johtaa 56:n maan kansainvälistä järjestöä ETYJ:tä, jonka juuret johtavat juuri tuohon Helsingin huippukokoukseen.
 
Silloin puhuttiin Helsingin hengestä, joka puhalsi kansainvälisen liennytyksen suuntaan. Miten tällainen uusi ´Helsingin henki´ voisi nyt syntyä?
 
Onko se ylipäätään mahdollista nykyisessä ETYJ – järjestössä? Siinäpä Suomen ulkopoliittiselle johdolle tuhannen taalan kysymys.
 
Vuodesta 1975, tasavallan presidentti Urho Kekkosen kultaisesta vuodesta, maailma on täysin muuttunut. Sosialistinen leiri on romahtanut, Euroopan Unioni laajentunut, samoin Nato. Sodilta on vältytty, mutta paikallisia konflikteja Euroopassakin riittää.
 
Venäjä hakee takaisin menettämäänsä vaikutusvaltaa maailman politiikassa energiakaupalla yhä rikastuvana. Suurvaltojen välinen keskustelukin on käynyt piikikkääksi.
 
Alkuperäiset ETYK:n valtionpäämiesten väliset huippukokoukset ovat muuttuneet tavallisiksi kansainvälisen järjestön viikoittaisiksi kokouksiksi.
 
Nykyinen ETYJ on tärkeä järjestö, onhan jäseninä 56 valtiota Euroopasta ja Yhdysvalloista aina Keski – Asiaan saakka, mutta järjestöllä ei ole enää samaa poliittista painoarvoa kuin alkuperäisellä ETYK:llä.
 
Tehtäviä kyllä riittää vaikka muille jakaa demokraattisten instituutioiden toiminnan tukemisessa ja konfliktien rauhanomaisten ratkaisujen edistämisessä. Terrorismiakin pitäisi torjua.

ETYJ järjestön menestyksellinen johtaminen on ulkoministeri Ilkka Kanervalle ja Suomen ulkopoliittiselle johdolle kokonaisuutena todella haasteellinen tehtävä. Miten sovittaa yhteen 56:n jäsenmaan mielipiteet suurimpia jäsenmaita, erityisesti Yhdysvaltoja ja Venäjää ärsyttämättä?
 
Samalla kun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toiminta on laajentunut, niin myös siihen kohdistunut kritiikki on lisääntynyt. Erityisesti ETYJ:n vaalitarkkailusta suivaantunut Venäjä on katsonut, että järjestö on syvässä kriisissä.
 
Venäjä on toistaiseksi jäädyttänyt maksunsa ETYJ:lle. Tavoitteena lienee maksuosuuden pienentäminen. Toisaalta Venäjä tarvitsee kansainvälisessä yhteistyössä , ETYJ:tä, mutta kuinka paljon, se on epäselvää.
 
Kanerva tuntuu kuitenkin ymmärtävän Venäjän vaalitarkkailukritiikkiä. Muidenkin maiden vaaleja tulisi valvoa yhtä innokkaasti kuin Venäjän.
 
Esitellessään Suomen ETYJ – linjauksia Kanerva vakuutti noudattavansa tiukasti ETYJ:n periaatteita. Muunlaista poliittista vaihtoehtoa ei hänen mielestään ole. Samalla on noudatettava myös EU:n linjauksia. Kanervan kädet ovat siis tiukasti sidotut.
 
Suomen tavoitteena on ETYJ:n toimintakyvyn vahvistaminen. Hajanaisessa ja laajassa järjestössä tämä on oleellinen asia. ETYJ toimii osin samoilla alueilla kuin Euroopan Neuvosto, Nato ja EU monine ohjelmineen. Koordinaation ja yhteistyön tarvetta riittää.
Hyvän kuvan ETYJ:n toiminnan monenkirjavuudesta saa järjestön omilta esittelysivuilta.
Järjestöön kuuluu 56 osallistujamaata Euroopasta, Keski-Aasiasta ja Amerikasta. Näin Etyjistä on muodostunut maailman suurin alueellisen turvallisuuden järjestö. Sen päämaja on Wienissä.
 Päätökset tehdään konsensus – periaatteella eli kaikkien osanottajien on hyväksyttävä päätökset, jotka ovat poliittisesti sitovia, mutta eivät juridisesti. ETYJ:n viikoittaiset kokoukset pidetään Hofburgin linnassa Wienissä.
 
Viikkokokouksissa käytävistä keskusteluista on tullut hyödyllinen kansainvälisen ilmapiirin mittari. Jäsenvaltioilla on hyvä tilaisuus tunnustella muiden reaktioita omiin esityksiin ennen kuin niitä nostetaan tai ollaan nostamatta korkeammalle, poliittiselle päätöstasolle.

Nykyinen ETYJ tekee laaja-alaista yhteistyötä turvallisuuden kolmen osa-alueen piirissä: poliittis-sotilaallisen, talouden ja ympäristön, sekä inhimillisen ulottuvuuden aloilla.
ETYJ:n toiminta kattaa muun muassa ennaltaehkäisevän diplomatian, alueelliset kriisinhallintatoimet, sekä ETYJ:n alueen oikeusvaltiokehitykseen liittyvän yhteistyön.
ETYJ:n uusia kehittyviä toimialoja ovat rajaturvallisuutta koskeva yhteistyö, terrorismin vastainen toiminta, asevoimien demokraattisen valvonnan edistäminen sekä laittoman asekaupan, huume- ja ihmiskaupan torjuminen. Tehtäviä siis riittää.
Toiminta on usein limittäistä eri ulottuvuuksien kesken, esimerkkinä ihmiskaupan vastainen toiminta, joka koskee kaikkia kolmea ulottuvuutta.
ETYJ:n palkkalistoilla on noin 3450 henkilöä, joista lähes 90 prosenttia on erilaisissa tehtävissä kentällä 17:ssa eri maassa.
Jos edellisten ETYJ:n puheenjohtajamaiden ulkoministerien kokemukset pitävät paikkansa, niin 3/4 ulkoministerin ajasta kuluu järjestön johtamiseen liittyviin kysymyksiin.
Kiirettä pitää virkamiehistä koostuvalla Suomen ETYJ – sihteeristölläkin.