Kansanvallan satavuotishaaste
Eduskunnan juhliessa 1.6. 2006 kansanvallan 100 - vuotista historiaa, päätin haastatella tämän viikon Vallan vaiheilla - ohjelmaani myös muutamia nuoria.
Siitä vaan Lordin konsertin tungokseen ja nuoriahan riitti.Tosin vanhempiakin.
Nurmikolla istuskeli minun silmissäni aika uhmakkaan näköisiä nuoria, rohkaisin mieleni ja aloin jututtaa. Ennakkokäsityksistäni poiketen nuoret osoittautuivat oikein mukaviksi myös tällaista vanhempaa setää kohtaan.
Sekin osoittautui vääräksi luuloksi etteikö politiikkaa kiinnostaisi näitä nuoria.Kyllä politiikka sinänsä kiinnosti, mutta politiikan tekotavasta ei montaa pistettä herunut.
Nämä lähempänä kahtakymmentä olevat nuoret eivät kyllä olleet kuulleet, että eduskunta juhlii näyttävästi kansanvaltaista järjestelmäämme. En viitsinyt kertoa montako miljoonaa kaksivuotiseen juhlintaan kuluu.
Tätä ja muitakin haastatteluja tehdessäni tuli mieleen, että ovatkohan eduskunnan juhlien suunnittelijat tuijottaneet liiaksi kansanvallan menneitä saavutuksia. Kyllähän niitä riittää, mutta on tuo tulevaisuuskin tosi haasteellinen.
Äänestysprosentit ovat eduskuntavaaleissa kovin alhaisia, EU - vaaleissa vieläkin alhaisempia. Internetin kautta sen sijaan syntyy hetkessä painostusryhmiä, joilla on myös vaikutusta. Aktiviteettiä siis riittää.
Kehitys kulkee kovaa vauhtia yhtenäiskulttuurista kohti individualistista osallistumiskulttuuria. Kun näin on, niin sopii hyvin kysyä onko kansa vieraantunt politiikasta vai politiikan tekijät kansansasta? Varsinkin nuorista.
