Mielikuvia pieni- ja suurituloisista

Kun poliitikko puhuu pieni- ja suurituloisista, niin mitä hän oikein tarkoittaa?
Kuka mitäkin, mutta tilastoista sekin selviäisi.
Yritetään siis selvittää.
 
Itse asiassa pyysin apua Tilastokeskuksesta ja Veronmaksajain keskusliitosta. Kiitoksia vain ystävällisestä avusta.  Luvut ovat vuodelta 2006, kun tuoreempaakaan tilastoa ei ollut käytettävissä.
 
Tilastokeskuksessa jaoteltiin koko vuoden kokoaikatyössä olleet palkan- ja eläkkeensaajat 10:een ryhmään nettotulojen perusteella. Siis käteen jäävän tulon mukaan, ei bruttotulojen.
 
Ensimmäinen poliittinen silmänkääntötemppuhan on puhua vain bruttotuloista. Silloin tuloerot saadaan näyttämään vielä huikeammilta, kun verotus ja pakolliset sosiaalimaksut unohdetaan.
 
Verotuksen kohtalaisen jyrkkä progressio kun tasaa tuloeroja. Suurempituloisilta otetaan suhteellisesti enemmän veroja kuin pienituloisilta, mutta se onkin verotuksen nykyinen tarkoitus.
 
Tilastokeskuksen laskeman alimman kymmenyksen rajaksi vuonna 2006 tuli 977 € nettotuloa kuukaudessa yhden henkilön taloudessa. Siinä meillä on siis pienituloinen, jolle pitäisi antaa verohelpotuksia valtionverotuksessa.
 
Ongelma vain on, että aivan pienituloisimmat eivät maksa ollenkaan valtion tuloveroa, Veronmaksajain keskusliitosta huomautettiin. Vuonna 2006 verotettavan tulon raja alkoi 12200 euron verotettavista vuosituloista. Siis noin 1000:sta eurosta kuukaudessa.
 
Kunnallisveroa, kirkollisveroa ja sairausvakuutusmaksuja pienituloisetkin silti joutuvat maksamaan kuten muutkin veronmaksajat. Käytännössä näissä aivan pienimmissä tuloluokissa brutto- ja nettotulot alkavat olla kuitenkin  jo varsin lähellä toisiaan.
 
Vaikka pienituloisimmat eivät maksakaan valtionveroa, niin tästä huolimatta poliittisessa keskustelussa hallitukselta vaaditaan joka vuosi estottomasti pienituloisille verohelpotuksia. Se nimittäin menee hyvin kansaan.  Samaan aikaan kunnissa päätetään verojen korotuksista, joista hallitus ei voi päättää.
 
Mitä tuo pienituloisuus sitten tarkoittaisi bruttotuloissa?
 
Tilastokeskuksen laskeman alimman kymmenyksen bruttotulon yläraja olisi palkansaajalla noin 1 800 € kuukaudessa. Suurituloiseksi saman laskelman mukaan voisi kutsua itseään, jos ansaitsee 4 400 euroa kuukaudessa tai enemmän.
 
Luokitteluhan on enemmän tai vähemmän sopimuksenvarainen asia, mutta Tilastokeskuksen luokittelu tuntuu aika järkeenkäyvältä.
 
Keskipalkkainen henkilö taas olisi noin 2 400 - 3 100 euroa kuukaudessa bruttona ansaitseva. Tähänhän suurin osa palkansaajista kuuluu ja sieltä ne suurimmat verokertymätkin kiskotaan.
 
Entäpä eläkeläiset?
 
Pieni eläke tarkoittaisi alle 700 euron bruttotuloja ja suuri eläke yli 2 100 euron bruttotuloa. Keskituloinen eläkeläinen saa siis bruttona 1000 – 1 400 euroa.
 
Netto on eri asia. Palkansaajiin verrattuna eläkeläisten verotus on kireämpää, mutta helpotuksia on luvattu. Saa nähdä toteutuuko. Savossa on kyllä sanonta: paljonhan se olis kahta hyvvee tehä, luvata ja totteuttoo.
 
Ketkä valtionverot sitten maksavat?
 
Keskituloisiltahan ne verot pääasiassa kertyvät ja siksi tälle suurelle joukolle on vaikea antaa helpotuksia. Kolmasosa valtionveroista (32,6%)  kertyi 20 000 – 32 799 euron verotettavista tuloista. Kun asteikkoa vedetään vähän vielä ylemmäs, niin tässä se valtinveron apaja on.
 
Toisaalta eivät suurituloisimmatkaan aivan vähällä pääse. Ylimpään tuloluokkaan, vähintään 58 200 euron verotettavat ansiotulot vuodessa ja sitä enemmän, kuului 2,6 % prosenttia palkansaajista. Heiltä kerättiin kuitenkin 18,3 prosenttia kaikista valtionveroista, Veronmaksajainkeskusliitosta kerrottiin.
 
Täytynee uskoa tätä etujärjestöä, sillä tilaston lähde oli verohallinnon tilasto vuodelta 2006.
 
 P.S
 
Hauskaa HKL:n palvelua
 
Olin menossa raitiovaunulla Helsingin taiteiden yöhön klo 19:30 perjantai-iltana 22.8. 2008 serkkuni kanssa.
 
Raitiovaunu pysähtyi oopperatalon kulmalle ja ihmettelimme, että mitäs nyt. Muutama muukin jäi sisälle istumaan.
 
Etuovesta tuli nuori mies liikennelaitoksen sinisessä puvussa.
 
- Töölön halliinko aiotte mennä vai mitä?
 
- Eikös tämä sitten jatkakaan keskustaan?
 
Mies vihaisella äänellä moittivasti:
 
- Ei jatka. Vaunun nokassahan lukee aivan selvästi, että Töölön halliin (vaunuhalliin) tämä on menossa.
 
Minä rauhoitellen.
 
- Älä nyt hikeenny, sinähän olet asiakaspalvelutehtävissä....
 
Nuorimies napakasti:
 
- En olen, minä olen logistiikkatehtävissä....
 
-   ???
 
Iltamme oli pelastettu, päivän paras vitsi. Kiitokset vaan Helsingin kaupungin liikennelaitokselle.