Näin alkoi Suomen velkaantuminen
Minua jäi askarruttamaan miten vielä 1970 – luvun puolivälissä lähes velaton Suomen valtio, 3% bruttokansantuotteesta, on ajautunut nykyiseen velkakurimukseen, noin 50% BKT:stä, ja velka yhä kasvaa.
Koottua tietoa löytyy valtiovarainministeriön historiasarjasta, jota nykyistenkin poliitikkojen kannattaisi silmäillä muistin virkistämiseksi vaalien alla. Katsoa kannattaa myös netissä pyörivää velkakello-sivustoa
Kuva:YLE
Poliitikkojen kulutushaluja on yritetty hillitä ennenkin. Mielenkiintoinen oli Suomen Pankin silloisen pääjohtajan Klaus Wariksen epäonnistunut yritys häivyttää valtion varoja poliitikkojen ulottumattomiin 1960.
Valtiontalous oli vaihteeksi ylijäämäinen, mutta kaukokatseisen pankkimiehen mielestä kaikkia varoja ei pitäisi pistää heti menemään kuten oli tapana ja tuntuu kyllä olevan yhä varsinkin vaalien alla.
Osa valtion ylijäämäisistä kassavaroista yritettiin siirtää väliaikaisesti ulkomaalaisiin obligaatiohin pahan päivän varalle.Valtion hyvä kassatilanne tuli kuitenkin poliitikkojen tietoon ja eduskunta päätti monista uusista menoista Sukselaisen II:n, vähemmistöhallituksen (maalaisliitto ja ruotsalainen kansanpuolue) vastustuksesta huolimatta.
Valtiovarainministeriön historiasarja kertoo karusti mihin myöhemmin jouduttiin, kun Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa palveluineen rakennettiin liian kovaa vauhtia kuin Baabelin tornia. Tähän käytettiin osin lisääntyvää velkaakin veronkorotusten jatkeena.
Vielä 1960-luvun puolivälissä Suomen julkinen sektori oli jonkin verran pienempi kuin Euroopan OECD-maissa keskimäärin. Julkisten menojen osuus oli runsaat 30 prosenttia bruttokansantuotteesta.
1980-luvulle tultaessa julkisten menojen kasvuvauhti vain kiihtyi ja saavutti 45 prosentin BKT-rajan vuosikymmenen puolivälissä. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen menot ovat budjettikirjan mukaan 55,4% BKT:stä.
Samaan aikaan sekä veroaste nousi että velkaantuminen kasvoi. Tosin laman iskiessä 1992 valtionvelkaa oli vain 20 % BKT:stä, kun nykyisin mennään jo runsaassa 50 prosentissa.
Tähän mennessä velkaisimmat ajat sattuvat 1990 – luvu puoliväliin, jolloin velkaa oli noin 70 prosenttia BKT:stä. Vaikka se oli paljon, niin Kreikalla on nykyisin lähes kaksi kertaa enemmän! Kreikalle nyt Suomen valtiokin lainaa runsaan 5:n prosentin korolla, kun itse saa noin 3:lla.
Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen, niin tärkeää kuin se on ollutkin, on tullut jatkuvasti kalliimmaksi. Se rahoitettiin 1970- ja 1980-luvuilla veroastetta jatkuvasti nostamalla ja velkaa hyvinäkin vuosina lisäämällä. Lopulta verotuksen kiristämisessä tuli pää vetävän käteen, kun veroaste nousi 40:een suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kalevi Sorsan (sd.) toisen hallituksen (1977 - 1979) aikana liian korkeaksi päässyttä veroastetta laskettiin nopeasti osana elvytyspolitiikkaa. Velanoton turvin Suomen veroaste päätyi Sorsan seuraavien hallitusten aikana muiden läntisen Euroopan maiden tasolle 1980 - luvun alkupuolella.
Veroasteen lasku elvytyskeinona ei ole siis mikään uusi keksintö kuten ei velkaantuminenkaan.
Tuomo Mäen OECD-maita koskevan vertailun mukaan Suomen julkisen sektorin kasvu perustui "suuremmassa määrin kuin missään muussa maassa, Iso-Britanniaa lukuunottamatta, julkisten kulutusmenojen ja sosiaalisten tulonsiirtojen kasvuun".
Valtiovarainministeriön historiikkikirjojen mukaan suurin lisäys kulutusmenoissa tapahtui terveydenhuollon ja opetuksen alalla. Sairausvakuutuslaki säädettiin 1963 ja 1972 voimaan tuli kansanterveyslaki. Sinänsä tarpeellisia molemmat.
Tulonsiirtoja kasvattivat monenlaiseet sosiaaliturvaan kuten eläkkeisiin, lapsilisiin, äitiysavustuksiin, työttömyyskorvauksiin ja asumistukiin tehdyt parannukset. Lisäksi 1960-luvun alkuvuosina luotu työeläkejärjestelmä kasvatti automaattisesti vuosi vuodelta menoja.
Järjestelmä pystyttiin rahoittamaan niin kauan kuin talouskasvu oli pääsääntöisesti 3 prosenttia, veroja kertyi ja lainamäärääkin kasvatettiin.
Ketkä sitten olivat vallassa kun hyvinvointiyhteiskuntaa kehitettiin 1960 –luvun lopulta alkaen? Samanaikaisesti kunnille sälytettiin yhä vain uusia tehtäviä, missä on osin kuntien nykyisen ahdingon osasyy.
Pieniä poikkeuksia lukuunottamatta vallassa olivat SDP, keskusta ja rkp. Välillä vallassa käväisivät myös SKDL (nykyinen vasemmistoliitto) ja LKP (liberaalit). Suomen maaseudun puoluekin istui Sorsan IV:ssä hallituksessa 1980 –luvulla.
Kokoomus pidettiin ulkopoliittisista syistä oppositiossa vuoteen 1987 saakka kunnes Harri Holkeri nousi presidentti Mauno Koiviston tahdosta pääministeriksi.
Olisiko hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen ollut maltillisempaa, jos myös kokoomus olisi ollut aiemmin vallan kahvassa, on kyseenalaista. Kansalle haluttiin antaa aina vain uusia ja uusia etuisuuksia.
Nyt tämä tie on toistaiseksi loppuun kuljettu sekä kotimaisista että kansainvälisistä syistä johtuen. Talouden tasapainottaminen ja vanhojen etuisuuksien maltillinen vähentäminen on kuitenkin vaikeaa. Kuka nyt sydänverellään rakentamaansa taloa haluaisi pienentää?
6 kommenttia
Su 23.01.2011 @ 21:29
Köyhyys on Suomessa kunniassaan, se menestyy parhaiten, jos siti mittattaisi prosenteina oltas vamaankin EU:n yläpäässä ?
Ma 24.01.2011 @ 09:24
Hyvä, kun pidät blogisivuston tasoa yllä. Tosivähän jaksaa
nuorempaa ikäluokkaa analyysit kiinnostaa. Olisi hyvä, jos sukupolvien vuoropuhelu (vaikka osin riitainenkin) virkistyisi. Menneet ikäluokat ovat melko käpertyneitä - uusia avauksia ei paljon näy, pelätään menetyksiä. Nuoremmat ovat pahasti vieraantuneita laskuopista, kymmenjärjestelmä kun on kymmenen kertaa vaikeampaa kuin digitaalinen maailma, jossa peukku nousee vain ylös tai alas - tykkään, en tykkää.
Ti 25.01.2011 @ 13:09
Köyhyys on Suomessa kunniassaan, se menestyy parhaiten, jos siti mittattaisi prosenteina oltas vamaankin EU:n yläpäässä ?
Hyvänen aika Kokoomuksen aikanahan tämä velkamäärä on noussut aivan tuhottomaksi. Turhia on olleet Lääkelaitoksen muutto ,mikä tuo uusi Yliopisto onkaan,Musiikki talo ja satoja muita asioita joita on tämän Hallituskauden aikana tehty ja nyt tämä Eduskunnan remontti,kaikki Kokoomuksen aikana,sitten nämä vaalisotkut,kyllä niihinkin valtion rahaa tuhlattu tavattomasti Jos aletaan katsoa näitä Sosialimenoja niin pieniä ovat kaikkiaan,Kansanedustajat on nostaneet palkkojaan ja kaikkia etuuksiaan niin paljon että hirvittää. Niinhän se on että Kokoomus edustajilla ei ole rahan käytössä minkäänlaista rotia kun itsellä on millä mällätä,niin säästämisestä ei tiedetä mitään,paitsi pienituloisten kurjistamisessa,nythän köyhyys on lisääntynyt aivan suunnattomasti,siitäkin on tutkimuksia,että siinä se Kokoomuksen ja Kepun harjoittama politiikka on. Heinäluoman jälkeen talous jäi melko hyvään kuntoon,kyllä Katainen, Vanhanen ja Kiviniemi on pitäneet huolen että haaskataan vain epäolennaisiiin. Hyssälä on oma lukunsa.
Ti 25.01.2011 @ 22:04
Köyhyys on Suomessa kunniassaan, se menestyy parhaiten, jos siti mittattaisi prosenteina oltas vamaankin EU:n yläpäässä ?
Hyvänen aika Kokoomuksen aikanahan tämä velkamäärä on noussut aivan tuhottomaksi. Turhia on olleet Lääkelaitoksen muutto ,mikä tuo uusi Yliopisto onkaan,Musiikki talo ja satoja muita asioita joita on tämän Hallituskauden aikana tehty ja nyt tämä Eduskunnan remontti,kaikki Kokoomuksen aikana,sitten nämä vaalisotkut,kyllä niihinkin valtion rahaa tuhlattu tavattomasti Jos aletaan katsoa näitä Sosialimenoja niin pieniä ovat kaikkiaan,Kansanedustajat on nostaneet palkkojaan ja kaikkia etuuksiaan niin paljon että hirvittää. Niinhän se on että Kokoomus edustajilla ei ole rahan käytössä minkäänlaista rotia kun itsellä on millä mällätä,niin säästämisestä ei tiedetä mitään,paitsi pienituloisten kurjistamisessa,nythän köyhyys on lisääntynyt aivan suunnattomasti,siitäkin on tutkimuksia,että siinä se Kokoomuksen ja Kepun harjoittama politiikka on. Heinäluoman jälkeen talous jäi melko hyvään kuntoon,kyllä Katainen, Vanhanen ja Kiviniemi on pitäneet huolen että haaskataan vain epäolennaisiiin. Hyssälä on oma lukunsa.
Ti 25.01.2011 @ 22:11
Köyhyys on Suomessa kunniassaan, se menestyy parhaiten, jos siti mittattaisi prosenteina oltas vamaankin EU:n yläpäässä ?
Hyvänen aika Kokoomuksen aikanahan tämä velkamäärä on noussut aivan tuhottomaksi. Turhia on olleet Lääkelaitoksen muutto ,mikä tuo uusi Yliopisto onkaan,Musiikki talo ja satoja muita asioita joita on tämän Hallituskauden aikana tehty ja nyt tämä Eduskunnan remontti,kaikki Kokoomuksen aikana,sitten nämä vaalisotkut,kyllä niihinkin valtion rahaa tuhlattu tavattomasti Jos aletaan katsoa näitä Sosialimenoja niin pieniä ovat kaikkiaan,Kansanedustajat on nostaneet palkkojaan ja kaikkia etuuksiaan niin paljon että hirvittää. Niinhän se on että Kokoomus edustajilla ei ole rahan käytössä minkäänlaista rotia kun itsellä on millä mällätä,niin säästämisestä ei tiedetä mitään,paitsi pienituloisten kurjistamisessa,nythän köyhyys on lisääntynyt aivan suunnattomasti,siitäkin on tutkimuksia,että siinä se Kokoomuksen ja Kepun harjoittama politiikka on. Heinäluoman jälkeen talous jäi melko hyvään kuntoon,kyllä Katainen, Vanhanen ja Kiviniemi on pitäneet huolen että haaskataan vain epäolennaisiiin. Hyssälä on oma lukunsa.
Vastaus:
Tuntuu vaalit painavan kovasti päälle. Blogi oli historiallinen katsaus yli 40 vuoden ajalta. Ei ´talouspuolue´ kokoomuskaan syytön ole velkaantumiseen kuten eivät muutkaan puolueet. Aikanaan edes Holkerin (kok) hallitus (1987 - 1991), jossa demaritkin olivat mukana, ei vaalien ja laman alla uskaltanut painaa jarrua vaan antoi rahan palaa.
M.L.
To 09.02.2012 @ 22:26
Köyhyys on Suomessa kunniassaan, se menestyy parhaiten, jos siti mittattaisi prosenteina oltas vamaankin EU:n yläpäässä ?
Hyvänen aika Kokoomuksen aikanahan tämä velkamäärä on noussut aivan tuhottomaksi. Turhia on olleet Lääkelaitoksen muutto ,mikä tuo uusi Yliopisto onkaan,Musiikki talo ja satoja muita asioita joita on tämän Hallituskauden aikana tehty ja nyt tämä Eduskunnan remontti,kaikki Kokoomuksen aikana,sitten nämä vaalisotkut,kyllä niihinkin valtion rahaa tuhlattu tavattomasti Jos aletaan katsoa näitä Sosialimenoja niin pieniä ovat kaikkiaan,Kansanedustajat on nostaneet palkkojaan ja kaikkia etuuksiaan niin paljon että hirvittää. Niinhän se on että Kokoomus edustajilla ei ole rahan käytössä minkäänlaista rotia kun itsellä on millä mällätä,niin säästämisestä ei tiedetä mitään,paitsi pienituloisten kurjistamisessa,nythän köyhyys on lisääntynyt aivan suunnattomasti,siitäkin on tutkimuksia,että siinä se Kokoomuksen ja Kepun harjoittama politiikka on. Heinäluoman jälkeen talous jäi melko hyvään kuntoon,kyllä Katainen, Vanhanen ja Kiviniemi on pitäneet huolen että haaskataan vain epäolennaisiiin. Hyssälä on oma lukunsa.
Vastaus:
Tuntuu vaalit painavan kovasti päälle. Blogi oli historiallinen katsaus yli 40 vuoden ajalta. Ei ´talouspuolue´ kokoomuskaan syytön ole velkaantumiseen kuten eivät muutkaan puolueet. Aikanaan edes Holkerin (kok) hallitus (1987 - 1991), jossa demaritkin olivat mukana, ei vaalien ja laman alla uskaltanut painaa jarrua vaan antoi rahan palaa.M.L.
