Uhkaako mökkitontille kuseksiminen ympäristöä?

Maalla on ikimuistoinen tapa lirauttaa elimistössä suodattunut ylimääräinen neste silloin tällöin kesämökkitontille vähän eri paikkoihin. Ei siis samaan paikkaan joka päivä.
Näin tekevät myös lemmikkieläimet kuten koirat ja kissat kesämökillä. Ne tosin jättävät ulkona jälkeensä muutakin. Poikkeus lienee edesmennyt kissamme, joka tuli aina sisään hiekkalaatikolle tarpeilleen kuten kaupungissakin, vaikka ei olisi tarvinnut.

Nyt minua on alkanut epäilyttää, että kiistelty jätevesiasetus saattaakin uhata ikimuistoista kesämökkiläisten maan tapaa mökkitonteilla lirauttelusta. Vai uhkaako sittenkään?

Kaivoin valtioneuvoston asetuksen 11.kesäkuuta 2003 ja huokasin helpotuksesta. ”Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.”

Kysymys on siis TALOUSVESISTÄ. Mikä on talousjätevettä, se selvinnee jatkamalla asetuksen lukemista.

Asetuksen ensimmäisen pykälän mukaan tarkoitus on:
”vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet”.

Entäpä jos vesiä ja vesistöjä ei ole mailla eikä halmeilla, ja vettä pulppuavan kaivon tekokin on sattuman kauppaa?

Puhdistettavaksi tarkoitetun talousjäteveden määritelmä piti lukea pariinkin kertaan. Toivottavasti virkamiehet itse ja asiasta päättäneet poliitikot ymmärtävät sisällön.

Asetuksessa tarkoitetaan: ”1) talousjätevedellä asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöstä, pesutiloistaja niitä vastaavista tioista ja laittteista sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa, karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa jätevettä”.

Mieleni keveni, ihmisten tai lemmikkieläinten lirauttelusta ei puhuta mitään. Ei myöskään perinteisestä HUUSSISTA mökin nurkalla vaan VESIKÄYMÄLÖISTÄ.

Julkisuudessa käytyä keskustelua kuunnellessa on saanut kuvan kuin joka kesämökillä (tai omakotitalossa) olisi vesikäymällä. Se on kaupungissa kasvaneitten kotkotuksia. Ei mökillä olla kuin kaupungissa, eihän siellä ole katuvalojakaan.

Kannatan perinteistä ulkohuussia, mutta olen joutunut antamaan hieman periksi. Nyt kesämökin yhdessä nurkassa, pienen seinän takana on kuivakäymälä. Se maksoi reilusti alle tonnin.

Kiinteä aine, siis kakka, jää muovisäkkiin, se juokseva aine menee harmaitten vesien joukkoon viemäriin ja parin saostuskaivon kautta suodattuu maahan. Jatkuvasti pyörivä propeli vie hajut putkea pitkin katolle. Siinä sivussa jätöksetkin kuivuvat pöntössä.

Tällainen kuivakäymälä tai useampikin olisi oiva ratkaisu myös omakotitaloihin. Ei tarvittaisi massiivisia, kalliita vedenpuhdistamoja. Vähän vaivaa siitä kyllä olisi, kun pönttöjen täyttymistä tulisi tarkkailla ja tyhjentää kompostoitumaan.

Talvella kuivakäymälästä on sekin hyvä puoli, että se ei jäädy toisin kuin vesivessa. Mökin voi siis jättää vaikka aivan kylmilleen.

Jos perinteinen, ikimuistoinen tapa lirautella mökkitontin nurkille alkaa tuntua kaupunkilaisista brutaalilta (kuten vappuna ympäri kaupunkia kuseksiminen), niin siitä vaan kuivakämälään lorottamaan. Sinne menevät nekin jätökset harmaiden talousvesien mukana, eikä kenellekään tule sen takia harmaita hiuksia.

Minkähän takia jätevesiasetuksen antanut hallitus ei jo alkuaan, siis 2003, pannut pystyyn kampanjaa kuivakäymälöitten puolesta? Se olisi ollut järkevä ympäristöteko ja kohtuullinen kansalaisten kukkarolle.