Tuska loman alkaessa
Kaisaniemen puistosta,Helsingin Töölönlahden yli kuului perjantaina 27.6. 2008 Tuska – festivaalin musiikkia. Erotin vain sanat fuck you, johon yleisö vastasi samalla tavalla.
Sitten suomeksi v- tu ja taas yleisö vastasi samoin.
Muista sanoista en saanut selvää, enkä musiikistakaan. Kappale toisensa jälkeen samankaltaista, puuromaista heavy metal – mökästystä.
Kuten huomaatte en diggaa tätä musaa. Vai pitäisköhän sanoa, että tämä musiikki ei ole lempimusiikkiani?
Joka tapauksessa kesälomani oli alkamassa ja minulle tuli tuska Tuska – festivaalista. Siis näistä mustiin pukeutuneista faneista. Vai pitäisikö sanoa musiikin ihailijakaartista?
Olin huomannut, että pikkulapset ja kansaneläkeläiset olisivat päässeet festivaaaleille ilmaiseksi. En nyt ihan vielä ole kansaneläkeiässä, mutta tuskittelin miten vanhemmat suojaavat lastensa korvat, jos ovat jälkikasvunsa mukaan ottaneet.
Jos musiikki kuuluu selvästi lähes kahden kilometrin päähän, niin esiintymispaikalla desibelejä täytyy olla toista sataa. Sellainen vaurioittaa korvat. Siis näiden pienten lasten korvat loppuiäksi, jos vanhemmat eivät ole panneet korvatulppia tai muita suojaimia.
Pahoin pelkään, että joillekin lapsille jäi Tuska-festivaaleilta ikuinen muisto ja vanhemmille ikuinen tuska vaurion havaitessaan.
Elämä on armoton. Sitä saa mitä niittää, kuten sanotaan.
Töölön lahtea kiertäessäni tuskittelin vielä muustakin syystä. Edellisen viikonvaihteen mökkimatkan kokemusten takia. Huomasin, että vuosikymmeniin autoilijat eivät ole oppineet mitään. Aina kun jätin 40 – 50 metrin turvavälin edelliseen, niin siihen kiilasi auto vain voidakseen ajaa samassa pitkässä jonossa edelläni.
Kun sitten bensiiniä säästääkseni ajoin tiukasti nopeusrajoitusten mukaan, niin melkein kaikki muut eivät ajaneet.Tuskaani ei lievittänyt edes vahingonilo kaahaajien kiinni jäämisestä, sillä poliiseja ei näkynyt.
Se hieman ilahdutti, että säästin litran bensiiniä sadalle kilometrille, yhteensä seitsemän litraa. Kannattaa moottoritielläkin ajaa vain satasta, vaikka muut vilahtavat ohi.
Mutta oli tuskaani yksi ammatillinenkin syy. Kevätkauden viimeisessä puolueiden identiteetti – sarjan ohjelmassa sanoin kokoomuksen viime eduskuntavaaleissa esiintyneen kuin työväenpuolue.... tai jotakin sinnepäin.
Puoluesihteeri Taru Tujunen huomautti heti sähköpostissaan:
”Kokoomus ei ilmoittanut viime eduskuntavaaleissa olevansa työväenpuolue. Kokoomus kävi vuoden 2007 vaalit teemalla "Suomen Toivo".”
Niin tai näin, mutta ei noista keskustaan tunkevista puolueista enää oikein selvää saa. Sanalla työväkikin tarkoitetaan nykyisin melkein ketä vain.
Nyt tuskani alkaa kuitenkin hellittää. Loma on alkanut ja Vallan vaiheilla – ohjelmani pyörivät omia aikojaan 11.elokuutta saakka. Osa on uusia, osa uusintoja.
Tuskatonta kesää kaikille!
