Ministeri Hyssälä sossun luukulla
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ei ole koskaan joutunut asioimaan ´sossun ´ luukulla. Onnekseen. Sieltä nimittäin haetaan monen selvityksen jälkeen viimesijaista toimeentulotukea, jos rahat eivät riitä mitenkään muuten ihmisarvoiseen elämiseen.
Vuosi sitten suostuttelin Hyssälän tulemaan sossuun ja tapaamaan siellä ihan oikean toimeentulotukiasiakkaan. Tosin entisen, sillä hän oli jo päässyt monine sairauksineen vihdoin työkyvyttömyyseläkkeelle. (Vallan vaiheilla 21.12. 2006, uusintalähetys.)
Nimettömänä esiintyneen henkilön tie sossun luukulle oli sydäntä särkevä. Särkynyt avioliitto, pieleen menneet bisnekset ja terveyden romahtaminen. Ei kuitenkaan alkoholiongelmaa. Entinen yrittäjä, joka putosi aivan tyhjän päälle.
Voi hyvin sanoa, että tämä henkilö oli sosiaalibyrokratian moniongelmainen, jonka byrokratia oli nujertaa. Järjestelmämme on ilmeisen tarkoituksellisesti tehty niin monimutkaiseksi, että mahdollisimman harva jaksaisi hakea sieltä aivan oikeutettuakaan apua.
Näin arveli myös pitkäaikainen sosiaalityöntekijä, etuuskäsittelijä Anita Pesonenkin ministeri Hyssälälle. Tuista päättävät etuuskäsittelijät ovat kuin puun ja kuoren välissä. Toisaalta pitäisi säästää, toisaalta ihmisiä ei pitäisi heitteillekään jättää.
Tyypillinen esimerkki tukibyrokratian sudenkuopista on tämä: älä auta itseäsi velkaantumalla. Jos maksat vaikka vuokrasi velalla, niin olet yhä pahemmassa loukussa. Velka nimittäin katsotaan useimmiten tuloksi ja vähennetään toimeentulotuesta.
Itse asiassa kaikki sosiaalibyrokratian sudenkuopat ovat hyvin alan asiantuntijoitten tiedossa. Miksi sitten niitä ei korjata? Tätä kysyin kerran eräältä asiaan perehtyneeltä.
- Jos tukien saanti olisi yksinkertaista, niin eihän yhteiskunnan rahat riittäisi....
Taidatkos sen selkeämmin sanoa. Tätä tämä henkilö ei kuitenkaan halunnut sanoa omalla nimellään julkisuuteen. Arvatenkin, koska oli aika merkittävässä asemassa.
Joka tapauksessa oikein hyvää joulua kaikille, toivottavasti ette koskaan joudu sossun luukulle.
3 kommenttia
Pe 22.12.2006 @ 10:49
Hyvä, että lähetetään uusintana tuo mainitsemasi ohjelma. Usein säännöt ovat tulkinnanvaraisia, ja vielä useammin sosiaalityöntekijät käyttävät sääntöjä tuen hakijoita vastaan. Aivan kuin tuen hakija olisi hakemassa henkilökohtaista lainaa sosiaalityöntekijältä, siltä minusta on usein tuntunut.
Ilmeisesti alalle hakeutuu suhteellisen runsaasti henkilöitä, jotka haluavat vain alistaa ja nöyryyttää tuen hakijoita. Tämä on minun ja tuttujeni kokemus.
Toisaalta välillä törmää aivan ihmeellisiin sosiaalityöntekijöihin: Asiat sujuvat jouhevasti, ei harrasteta mitään pilkun nussimista. Asiakas ja työntekijä ovat tyytyväisiä.
Eräs tuttuni ei alkanut sosiaalityöntekijänsä kanssa saada mitään tulosta aikaan: Etuuksia otettiin vain pois, niitä ei myönnetty lainkaan. Tuttuni oli sananmukaisesti hätää kärsimässä. Sitten häntä neuvottiin ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen, jonka avustuksella asiat alkoivat vihdoinkin sujua. Siis vasta sitten.
Toimeentulotukiasiakkaalla ei tosiaan ole paljon oikeusturvaa. Mistä sitä voi kaikkia pykäliä ja porsaanreikiä tietää, tavallinen köyhä?
Onneksi meillä on toimiva sosiaaliasiamiesjärjestelmä olemassa, vaikka eihän sieltäkään tietysti voi saada apua AKUUTTIIN hätään. Lisäksi toimeentulotuen hakijat ovat usein niin alaspainettuja ja lamaantuneita, ent. ihmisiä, että yhteydenotto sosiaaliasiamieheen on todella korkean kynnyksen takana.
Hyvää joulua köyhille ja rikkaille ja keskituloisille!
Ma 25.12.2006 @ 16:48
Nimimerkki ´Köyhä´ toi lisää kokemuksia kuinka ´sossu´ käytännössä toimii. Kuva on kovin erilainen kuin sosiaalipolitiikkaan erikoistuneiden poliitikkojen ja johtavien virkamiesten puheista saa. Niitten perusteellahan yleisesti ottaen kaikki toimii ja tietyt ongelmat on kyllä tiedostettu, mutta, mutta......entä sitten?
Ainiharva päättäjä uskaltaa sanoa suoraan, että eihän toimeentulotukijärjestelmä ole rakennettu autettavien - nykykielellä asiakkaitten - ehdoilla ollenkaan. Apua saa, jos on supertehokas ja tietäväinen.
No, myönnän kyllä, että järjestelmän järjestelmällisiä hyödyntäjiäkin on, mutta se lienee kuitenkin marginaalista.
Kukahan sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä uskaltaisi sanoa käytännön kokemukseen perustuvan mielipiteensä toimeentulotukijärjestelmästä tänä päivänän?
Matti L.
