Voiko Jumala tukea kansanedustajaehdokasta?
Kun kansanedustajiksi pyrkivillä on tukiryhmiä, niin mikäpä olisikaan vahvempi tukija kuin itse Jumala taivaassa.
Houkutteleva ajatus…. varsinkin jos olisit entisen Suomen Kristillisen liiton, nykyisten Kristillisdemokraattien edustajaehdokas.
Mutta olisiko tuollainen edes Jumalan tahto? Mennä nyt ilmoittamaan syntisille ihmisille – Jumalalta lupaa kysymättä – että minun tukijani se vasta vahva on. Helvettiin joudutte, jos ette minua äänestä.
En tiedä kuinka paljon tällaisia asioita pohdittiin, kun toukokuun 6. päivänä 1958
Helsingin Kuusisaareen kokoontui miesryhmä perustamaan uutta yhteiskunnallista liikettä kristilliseltä arvopohjalta.
Filosofian tohtori ja kasvatustieteilijä, pastori Paavo Päivänsalon olohuoneessa istuneiden miesten mieltä vaivasi se maallistumiskehitys, josta oli nähtävillä merkkejä.
Suomalainen yhteiskunta oli murroksessa, sisäpoliittiset ristiriidat olivat huomattavia ja hallitusten kestot lyhyitä.
Maaltamuutto ja työväenliike ravistelivat vanhoja rakenteita ja myös kirkkoa alkoi koetella kriisi liberaalien uudistajien kyseenalaistaessa vanhoja oppeja. Kaikille kristillinen arvopohja ei ollut itsestään selvyys.
Yhtymäkohtia nykyiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen on moniakin. Uskonnolliset arvot eivät ole nykyisin valta-arvoja, varsinkin luterilaisesta kirkosta erotaan paljon, ja yhteiskunta kun globaalin talouden vaikutuksesta jälleen kerran murroksessa. Suomen syrjäseutuja uhkaa autioituminen kasvukeskusten vetäessä väkeä.
Kristilliset arvot Suomen politiikassa ovat osoittautuneet kuitenkin varsin kestäviksi. Suurissa puolueissa on aina ollut avoimesti kristillisiä edustajia, mutta heidän vaikutusvallalleen asetettiin selvät rajat. Näin nykyisten kristillisdemokraattien historiakirjassa huomautetaan.
Vuosina 1906 – 1922 Suomessa toimi Kristillinen työväenpuoluekin. Se syntyi vastareaktiona sen ajan sosialidemokratian kaikkein radikaaleimmille muodoille.
Muutenkin eduskunnassa oli silloin vahva kristillinen leima.
Itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä kymmeniä pappeja valittiin kansanedustajiksi. Omaa kristillistä puoluetta ei kuitenkin saatu perustetuksi ennen kuin 6. toukokuuta 1958.
Kesti kuitenkin toistakymmentä vuotta ennen kuin silloinen Suomen Kristillinen liitto sai ensimmäisen kansanedustajansa 1970. Hän oli Kymen vaalipiiristä valittu metsänhoitaja Raino Westerholm.
Vuonna 2001 puolue muutti nimensä pitkällisten kiistojen jälkeen muotoon Suomen kristillisdemokraatit (KD) r.p. Nykyisin puolueella on seitsemän kansanedustajaa. Lieneekö sattuma, kuin seitsemän sakramenttia.
Kristillisdemokraatit aloittaa Vallan vaiheilla – ohjelmassa (9.5. 2008) sarjan, jossa käsitellään pitkin kevättä eri puolueiden identiteettiä. Arvioijina ovat sekä oman että muiden puolueiden jäsenet.
Tällä blogipalstalla halukkaat voivat käydä aiheesta jatkokeskustelua.
1 kommentti
La 17.05.2008 @ 12:32
On suorastaan naurettavaa, että kahden kauppiaan antamia rahalahjoituksia tutkitaan mutta samalla unohdetaan isojen suomalaisten oligarkkien toiminta puolueiden vaalirahoittajina.
Esimerkkinä Stiftelse för det tvåspråkiga Finland. Se antoi Rkp:lle vaalirahoitusta 800 000 euroa. Siis paljon enemmän kuin Kakkonen ja Sukari yhteensä. Sen hallituksessa istuvat nämä vaikutusvaltaiset miehet: Björn Wahlroos Sampo Oyj:n tj., Stig Gustavson Konecranes Oyj:n hallituksen pj. ja x-tj., Stig Stendahl Fiskars Oyj:n tj. ja Christoffer Taxell EK:n pj.
Huonekalukauppiaan ja halpahalliyrittäjän pikkuruisia rahasummia setvitään, mutta todella suuria summia lahjoittavia ei uskalleta selvitellä. Eihän Suomen pitänyt olla kuin Venäjä, missä toimittajien pitää pelätä? Vai onko kielimuuri esteenä.
Toinen säätiö Ekonomiska upplysningsfonden esimerkiksi rahoitti yhden presidentinvaaliehdokkaan kampanjaa 30 000 eurolla. Tuo SftF antoi 50 000 €.
Toimittajat eivät silti uskalla selvitellä mistä rahat tulivat. Ilmeisesti tietävät, että nyt mennäänkin talouspolitiikan huipulle jos selvitettäisiin.
Stefan Wallin sanoi vaalien jälkeen,että hänen ei tarvitse tietää ketkä Rkp:n vaalikampanjan rahoittivat.
Wallin istuu Stiftelse för Åbo Akademin valtuuskunnassa vuodesta 1999 missä Stendahl on puheenjohtajana, mutta Wallin ei tiedä mitään ja media hyväksyy Wallinin selitykset .Toimittajat pelkäävät ruotsalaisia kuin Suomen jääkiekkoilijat!
