Paavo Väyryselle haavasta ”kirkko”
Paavo Väyrynen on innostunut puurakentamisesta. Niin innostunut, että on rakennuttanut haapapuusta ruotsalaista 1300 – luvun kirkkorakentamista mukaelevan paanukattoisen ”kirkon” Pohjanrannan matkailutilalleen Keminmaalle.
Hirsirakennus (110 neliömetriä) ei ole tarkasti ottaen mikään kirkko, vaikka sitä siksi halutaankin kutsua. Joka tapauksessa peräti piispa siunaa tämän ohjelmapalvelurakennuksen käyttöönsä 29. toukokuuta 2010. Kelpaa siinä sitten vihkiä vaikka hääpareja.
Paavo ja Vuokko Väyrysen omistamalle tilalle (Pohjanranta OY) tuleva ”kirkko” on mukaeltu kopio Keminmaan vanhimmasta kirkosta, 1300-luvulla rakennetusta paanukirkosta. Kuvassa Södra Rådan kirkko, joka paloi vuonna 2001. Se on esikuvana Väyrysen kirkolle. Kuva: Södra Råda -projekti
Näille Pohjanrannan matkailutilan pelloille "kirkko" nousee. Kuvan:Pohjanranta OY.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen ryhtyy antamaan vauhtia puurakentamiselle myös itse asettamansa työryhmän voimin. Lokakuuhun 2010 mennessä työryhmältä pitäisi tulla ehdotuksia kuinka nykyistä paremmalla puurakentamisella ja puusta tehdyillä tuotteilla voitaisiin hillitä ilmastonmuutosta.
Aika haastava tehtävä, mutta Paavo Väyrynenhän on isojen haasteiden mies.
Mutta miksi tarvitaan vielä uusi työryhmä, kun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti on käynnistetty jo kaksi puutuoteohjelmaa? Toinen on puutuotealan elinkeinopoliittinen ohjelma ja toinen puurakentamisen edistämisohjelma.
Väyrynen selvitteli ulkoministeriössä 17.5. 2010 järjestetyssä seminaarissaan tarvetta sillä, että puurakentamisen edistämiseen on jopa enemmän perusteita kuin puulla energiapuolella. Siis ilmastonmuutoksen kannalta.
Väyrynen sanoi puhuneensa asiasta elinkeinoministerille (Mauri Pekkariselle) jo alkuvuodesta, ”mutta kun mitään ei kuulunut, niin ajattelin, että minäkin voin toimia”.
”Voin itse hyvin asiaperustein asettaa työryhmän”, Väyrynen järkeili astumistaan ministerikollegansa tontille. Siis kuin sattumoisin keskustan puheenjohtajakisan ollessa kuumimmillaan.
Saa nähdä mitä työryhmää vetävä ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin saa lokakuuhun mennessä ja eduskuntavaalien lähestyessä aikaan.
Herrat olivat ensin yhteisvoimin mietiskelleet löytyisikö joku aukko jo olemassa olevien puurakennusohjelmien välistä ja löytyihän se: ilmastoaukko.
Onhan puurakentamiselle kyllä hyviä perusteita. Metsät/puut ovat hiilivarastoja kuten jokainen puurakennuskin. Puu muuttuu myös energiaksi ja on 100 – prosenttisesti kierrätettävää. On monia muitakin perusteita.
Kummallisuus Suomessa vain on, että miksi puurakentaminen ei edisty nykyistä paremmin. Lontooseen on noussut 9 – kerroksinen puurakennus ja Ruotsissa rakennetaan ainakin kuusikerroksisia asuinrakennuksia halvemmalla kuin betonista.
Suomea hallitsee ”betonimafia” kuten eräs puualan professori tiivisti minulle näkemyksensä.
Suomessa ei myöskään saa rakentaa kahta kerrosta korkeampia puurakennuksia ilman kallista sprinklerijärjestelmää. Puurakentamisen osaaminenkaan ei ole Suomessa kehittynyt kuten Ruotsissa.
Kumma juttu. Suomi ja Ruotsi aloittivat nykyaikaisen puurakentamisen kehittämisen samaan aikaan 1990 – luvulla. Ruotsin asuinkerrostaloista jo melkein viidennes tehdään puusta. Suomessa pantiin hanskat naulaan kahdeksan koekohteen jälkeen.
Puurakentamisen tieto Ruotsista Suomeen ei kulje tai sen ei haluta kulkevan. Miksi esimerkiksi Ruotsissa muutettiin paloturvallisuusmääräyksiä, mutta Suomessa ei? Hirret ja varsinkin liimapuu eivät hevin syty tai jos syttyvät niin palavat huonosti ja hiiltyvät.
Ruotsissa myös on lisätty 1990 – luvulta alkaen tuntuvasti puurakentamisen koulutusta. Myös kunnat ovat innostuneet puurakentamisesta.
Puuala olisi Suomessa tarvinnut samanlaisen yhteisponnistuksen kuin aikanaan oli betonirakentamisen kehittämisessä.
”Puualalla on keskitytty omien prosessien tehostamiseen sen sijaan, että olisi kehitetty kilpailukykyisiä ratkaisuja rakentamiseen”, Metsäteollisuus r.y:n päällikkö Mikko Viljakainen sanoi Rakennuslehden haastattelussa joulukuussa 2009.
Kyllä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen oikeilla jäljillä on työryhmineen. Eri asia sitten on mitä vaikutusta monillakaan työryhmillä on lopulta poliittiseen päätöksentekoon.
Ei Suomesta oikeastaan tietoa puutu vaan tahtoa. Niin se on politiikassa kuin bisneksessäkin.
Yksi asia vielä. Kyllä haavalle pitäisi saada jalostetumpaa käyttöä kuin sellukattilaan pano metsänomistajalle maksettavaan pilkkahintaan. Puuhan kasvaa nopeasti ja on helppoa työstää.
Muista sitten Paavo tervauttaa se haavasta tehdyn ”kirkkosi” paanukatto säännöllisesti. Silloin se saattaa kestää pidempään kuin sinä itse, vaikka pitkäikäistä sukua Väyryset ovatkin.
