Maahanmuuttajat, ulkomaalaiset ja muukalaiset
Eduskuntavaalien vähiten suosittuihin teemoihin kuuluu puhua maahanmuuton lisäämisen puolesta. Onhan kotimaassakin työttömiä omaksi tarpeeksi, muistuu kansanedustajaehdokkaan mieleen.
Sekin muistuu, että maahanmutto on ollut pääasiassa humanitaarista, siis pakolaisia ja poliittisen turvapaikan hakijoita. Näillä perustein Suomeen tulleet eivät ole niitä helpoimmin työllistettäviä vuosikausienkaan jälkeen.
Maahanmutossa on toinenkin linja: työperäinen maahanmuutto. Siitä pitäisi puhua enemmän, sillä Suomea uhkaa työvoimapula.
Toisaalta mielipidetutkimukset hirvittävät parlamenttiin pyrkijöitä. Tutkimusten mukaan kansalaiset yhä karsastavat maahanmuuttajia. Miksi siis rummuttaa tällaisia asioita vaalikampanjassaan?
Viime vuoden lopulla kaikki keskeiset työmarkkinajärjestöt aloittivat yhteisen kampanjan suvaitsevaisuuden lisäämiseksi maahanmuuttajia kohtaan. Tämä kohdistui niin työntekijöihin, työnantajiin kuin yhteiskuntaan laajemminkin.
En tiedä mikä vaikutus tällaisilla kampanjoilla on, mutta se oli kuin yhteinen hätähuuto. Koettakaa nyt ymmärtää, että meidän on vain totuttava siihen, että työpaikoille tulee lisää maahanmuuttajia. Muuten meiltä loppuu työvoima tulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle (tämän kirjoittaja muitten mukana).
Olen käyttänyt sanaa maahanmuuttaja, koska se on virallinen termi Suomeen asettuvista. Vuosikymmeniä sitten puhuttiin muukalaisista. Siis vierasta kieltä puhuvista ihmisistä, joita ei ihan oikeasti haluttu edes tulevan Suomeen.
Sittemmin vakiintui sana ulkomaalainen, vaikka henkilö olisi asunut Suomessa vuosikymmeniä ja pitäisi Suomea jo kotimaanaan.
Onhan meillä edelleen ulkomaalaisvirasto, jonka tehtävänä on tarkkailla ketä tänne EU:n rajojen ulkopuolelta on pyrkimässä.
Viraston kovaa linjaa voi toisaalta ymmärtääkin, koska maahanmuutto on ollut pääasiassa humanitaarista. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, joitten joukkoon mahtuu kaikenlaisia.
Aktiivista, työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa – siis työvoiman hankintaa Suomeen – on harjoitettu vasta aivan viime vuosina. Linjakin on vasta hahmottumassa, koska linjasta on erilaisia näkemyksiä.
Kunhan vaalit ovat ohi, niin tuleva hallitus ja valitut kansanedustajat joutuvat toden teolla paneutumaan siihen, kuinka aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa käytännössä toteutetaan.
Hyviksi ja tehokkaiksi havaittuja toimintamalleja voisi etsiä vaikka Norjasta.
