Turisti pulassa Afrikassa UM:n määräysten takia
Haluaisinpa nähdä sen konsuliasioista päättaneen ulkoministeriön virkamiehen ilmeen, kun hänelle itselleen ulkomailla pulaan joutuneena ei anneta kohdemaassa päivystävän konsulivirkamiehen kännykkänumeroa.
Suosittelen kokeilemaan palvelua täällä Tansaniassa tai missä muualla maailmassa tahansa. Hätätapauksissa virka-ajan ulkopuolella voi soittaa numeroon +358-9-1605 5551 (Suomen ulkoasiainministeriö).
Mikä ongelma tässä sitten on? Yksinkertaisesti se, että kaikkialla maailmassa kännykkäyhteydet eivät toimi yhtä hyvin kuin Suomessa.. Puhelut pätkivät, ääni ei kuulu, yhteytttä ei saada, mutta tekstiviestit voivat kulkea. Silloin tarvittaisiin päivystävän virkamiehen kännykän numero, johon tekstiviestin voisi lahettää sopivasta paikasta.
Esimerkiksi Dar Es Salaamissa on usein päiviä, jolloin lähetystön numeroon ei pääse soittamaan ollenkaan, koska paikallinen puhelinverkko on ylikuormitettu ja tukossa. Kännykkäyhteydet toimivat yleensä paremmin.
Miksi päivystävän virkamiehen numeroa ei sitten anneta hätään joutuneelle? Varmaankin siksi, että virkamiestä ei häirittäisi humalaisten suomalaisten soitoilla keskellä yötä. Kaikki vain eivät ole omaa syytään pulaan joutuneita viinaturisteja.
Ulkoministeriön korkean konsulivirkamiehen päätös on tyypillinen osoitus kirjoituspöytä-ajattelusta. Asioita ei ajatella loppuun asti. Suosittelen näin veronmaksajana pientä lisäohjetta puhelimeen vastaavalle työntekijälle: terveen järjen käyttö myös sallittu.
On tietysti hyvä sinänsä kun on saatu aikaan tällainen kellon ympäri päivystävä hätänumero. Kiitos varmaankin tsunamin tai muiden hätätapausten.
Melkein viisikymmentä vuotta maailmalla matkusttellessani minulta ei koskaan ole viety passia tai kameroitanikaan hotellihuoneesta. Jo todennänkoisyydenkin mukaan joskus näin piti tapahtua kaikesta varovaisuudestani huolimatta.
Dar Es Salaamin suurlahetystö kyllä ansiokkaasti varoittelee tänne tulevia maan ja kaupungin vaaroista. Kannattaa lukea osoitteesta
http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=65881&nodeid=15735&contentlan=1&culture=fi-FI
Oli aika hassu tilanne, kun päivystävä virkamies Dar Es Salaamissa sai Suomen kautta hänelle soitettuani ( 2,95 euroa/ min) sanotuksi, että lähetä tekstiviesti, ne kulkevat, kun puhe ei oikein kuulu. Sitten ääni taas häipyi ja Suomessa oleva virkailija ei saanut – ohjeitten mukaan – antaa paikallisen päivystäjän kännykkänumeroa.
Erilaisten kummallisten kiemuroitten jälkeen - lähetystön portilla olevat turvamiehet antoivat ystävällisesti konsulivirkamiehen kännykkänumeron - sain yhteyden ja uusi passi järjestyi minulle lauantaipäivänäkin, sillä muuten en olisi voinut jatkaa matkaaa Sansibariin. Kiitos konsulivirkamiehelle.
Tiedoksi tarvitseville: passin hinta on 260 000 Tansanian shillinkiä eli 140 - 150 euroa!
Varkaita ja korruptiota
Dar Es Salaam on taskuvarkaiden ja muidenkin rikollisten paratiisi. Turisti, valkoinen, on hyvä kohde. Korruptio muuten on Tansaniassa hyvin laajalle ja syvälle levinnyttä. Maan tapa niin kuin “kotiryssät” suomettumisen aikaan Suomessa.
Sananvapaudessa Tansaniassa ei ole kehumista. On parasta olla arvostelematta ainakaan kovin kärkevästi hallitusta tai presidenttiä. Sellainen lehti voidaan jopa lakkauttaa.
Tervetuloa vaan pääministeri Matti Vanhanen Tansaniaan ja Etelä- Afrikkaan vierailulle maaliskuussa 2010. Tuossa muutaman korttelin päässä majapaikastani hän on Suomen suurlahetystössä vieraanvaraisuutta nauttimassa. Terveisiä ja minua parempaa onnea matkaan.
Ote vierailun virallisesta tiedotteesta:
‘Tansanian vierailun tapaamisissa käsitellään maiden kahdenvälisiä suhteita ja yhteistyötä, Tansanian kehitystä, alueellisia kysymyksiä, Itä-Afrikan integraatiota sekä ilmasto- ja ympäristökysymyksiä.
Tiistaina 16. maaliskuuta pääministeri avaa Dar es Salaamin kestävän kehityksen instituutin, joka on yksi uusista kehitysyhteistyön avauksista Suomen hallituksen kehityspoliittisen ohjelman toimeenpanossa. Instituutin päätehtävä on auttaa Afrikan maita saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteita sekä tukea maiden osallistumista kauppa-, ympäristö- ja ilmastoneuvotteluihin.”
Tansania on Suomen pitkä-aikaisin ja historiallisesti tärkein kehitysyhteistyökumppani. Suhteellinen osuus on kuitenkin laskenut.
Afrikkalainen sosialismi vei talousahdinkoon
Kehitysyhteistyö alkoi jo 1960 – luvun alkupuolella yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa. Silloin oltiin innostuneita presidentti Julius Nyereren afrikkalaisesta sosialismista.
Nyerere uskoi – varoitteluista huolimatta – marxilaiseen talousmalliin, joka sittemmin johti taloudelliseen katastrofiin väestön pakkosiirtoineen ja maatalouden kollektivisointeineen. Avautuivat siinä sinisilmäisesti kehitysapua antaneittenkin silmät vuosien mittaan.
Nyerere luopui vapaaehtoisesti vallasta 1985, ja sen jalkeen sosialismia on purettu, aluksi Maailmanpankin kovaotteisin ja kyseenalaisinkin keinoin.
Joka tapauksessa vallassa istuvat yhä sosialistisen kauden korkeat virkamiehet. Heidän on ymmärrettävästi vaikea sopeutua siihen, että valtion ei pidä enää hoitaa ihan kaikkea.
Sosialistisen kauden kankea byrokratia vaivaa edelleen Tansaniaa, josta jo sain pientä esimakua. Kaikki vie aikaa, on pilkuntarkkaa ja tehotonta. On turha kuvitella, että mikään tapahtuisi nopeasti ja juuri niin kuin on suunniteltu. Pitkää pinnaa tarvitaan.
Sai Nyere silti paljon hyvääkin aikaan. Tansanialaisten lukutaito nousi noin 80 prosenttiin, naisilla sen alle, terveydenhoitoa parannettiin ja tansanialaisille kasvoi kansallinen identiteetti. Eri uskontojakin suvaitaan varsin hyvin.
Kun siirtomaaherrat aikanaan, ensin Saksa ja sitten Englanti, riistivät entisen Tanganjikan ja Sansibarin luonnonvaroja, niin nyt Tansaniassa kehitysavun antajia osin kupataan.
Poliitikot ja virkamiehet rikastuvat
Kehitysapurahaa siirtyy korruption takia poliitikkojen ja korkeitten virkamiesten taskuun, mutta menee sita tarkoitettuun kohteeseenkin kohtuullinen määrä.
Ei korruptiota mihinkään saada kitketyksi, se on maan tapa niin kuin turistien huiputtaminenkin. Korruptio varmaankin hieman vähenee ajan mitaan, kun sitä niin paljon julkisestikin arvostellaan.
Kehitysavun antajien vain on hyväksyttävä, etta osa avusta päätyy Sveitsin pankkiin. Sveitsiä sanotaankin eniten kehitysapua saavaksi maaksi maailmassa. Siellä on monen vallanpitäjän ja korkean virkamiehen salainen pankkitili.
Nykyisin Suomi antaa kehitysapua pääosin budjettitukena, jolloin rahavirtojen kulkua on helpompi seurata. Aika ajoin tehdään tarkastuksia. Seuraavana ovat Suomen tukemat metsäprojektit.
Näistä aikanaan lisää YLE Radio Suomen Metsäradioon tekemissäni jutuissa. Yksi suomalaisen metsä-asiantuntijan haastattelu tosin varastettiin hotellista viedyn nauhurini mukana, mutta muuta on jäljellä.
Olehan varovainen vierailusi aikana täällä Dar Es Salaamissa pääministeri Matti Vanhanen, vaikka et asukaan halvassa Luther Housessa kaupungin keskustassa.
Kamerani ja nauhurini muuten vietiin kun olimme käymässä viereisessä, 100 vuotta vanhassa luterilaisessa kirkossa. Se on nähtävyys sinänsä, kannattaa vilkaista, mutta hotellia en suosittele.
Kaksi vähän yli parikymppistä nuorta pohdiskeli kuka on oikea suomalainen.
