Encountersin kokemuksia

Docpointin aikana viisi suomalaista tekijää esitteli kovan tason kansainvälisille rahoittajille ja levittäjille elokuvahankkeitaan. Tuija Halttunen oli yksi tekijöistä ja hän kirjoitti kokemuksistaan

(Tuija Halttusen elokuvahanke on mikrotason elokuva meistä ja muukalaisista. Kysymys on suomalaisissa lähiöissä tapahtuvista konflikteista asukkaiden ja maahanmuuttajien välillä ja ertiyisten sovittelijoiden toiminnasta ongelmien ratkaisussa.)

Hei

tässä lyhyesti (jos osaan!) palaute, jonka Encountersissa From next doorista saimme. Ehkä se kiinnostaa sinua.

Ensiksi: opin, että meidän tuotannolliset kykymme eivät riitä kv-rahoituksen hoitoon. Meillä (tarkoitan tuotantoyhtiötämme Elokasta) ei ole tuotannollista taitoa sellaisen hoitamiseen. Kahden kotimaisen lyhärin jälkeen uskallan uskoa, että kotimainen pitkä dokkari onnistuu meiltä, mutta kv puoli on ihan eri asia. Ei minulla riitä siihen taitoa. Samoin totesin, kun puhuttiin mahdollisesta kotimaisesta teatterilevityksestä. Naapureiden kohdalla voin pystyä hoitamaan Pirkanmaan Elokuvakeskuksen, mutta muuten käyty keskustelu sai minut epäröimään muuta teatterilevitysmahdollisuutta - kuinka voisin sen kyetä hoitamaan, meinaan. Kuitenkin näen tässä teatterielokuvankin mahdollisuuksia enkä mielestäni vain narsistisista syistä, vaan nimenomaan aiheen takia.

Palaute kollegoiltasi:
BBC - kohtelias ja ystävällinen, mutta ei selvästikään kiinnostunut ainakaan rahoittamisesta. Näki elokuvassa mahdollisuuden nimenomaan prosessin kuvaamisessa, mutta tuntui että heidän rakennevaatimuksensa ovat aika konventionaaliset enkä ole varma mahdanko niihin sopia. Enpä sitä sanonut ääneen, mutta jäin miettimään itsekseni: sinun rajasi ovat paljon laajemmalla kerronnallisesti ja sepä vasta onni tekijälle. Joka tap. selvä kuva jäi, että BBC:stä ei rahaa tule.

ARTE - oli erittäin kiinnostunut. Nimenomaan prosessin kuvaamisesta. Moitti traileria yksipuoliseksi ja päähenkilömiestä liian karikatyyriksi siinä - olen tietysti samaa mieltä: yritin tahallani tehdä vain provokatiivista juttua. Olit kyllä täysin oikeassa, että musta mies olisi pitänyt saada puhumaan! Mutta tämä menee traileriopin puolelle - en todellakaan ymmärtänyt miten suuri merkitys trailerilla on, kun vastapuoli ei tiedä minusta tekijänä mitään ja tuomitsee lähestymistapani ym. vain muutaman minuutin näkemisen perusteella. Olin siis vähän hölmö, kun emme panostaneet traileriin kunnolla. Joka tapauksessa: Ann-Laurie pyysi treatmentia heti kun on valmis, vaikutti aidosti kiinnostuneelta tai sitten osasi olla vain erityisen kohtelias (pirustako näistä tietää).

ITVS - oli kiinnostunut. Claire piti päähenkilöstä kovasti, kaipasi myös mustaa miestä puhumaan. Kaiken kaikkiaan kehui päähenkilöä kovasti, kyseli onko tämä synkistelyelokuva, vai onko lopussa tarjolla toivoa (sanoin, että on, koska on kyse "paranemisprosessista"). Sanoi, että tällaisen mahdollisen muuttumisprosessin kuvaus on uutta ja on kiinnostunut. Mutta leffa on hänelle liian aikaisessa vaiheessa tähän hakuun (päättyy perjantaina): sanoi, että on valmis auttamaan hakemuksen teossa, jos on ajankohtaista vielä vuoden päästä. Muistaakseni pyysi treatmentia.

Autlook films - sanoi olleensa ensiksi hyvin innostunut, kun luuli että teen elokuvaa yleensä naapuruussuhteista. Vähän pettynyt, kun kuuli tämän maahanmuuttajateeman (tehty niin paljon), mutta sitten taas innostui, kun kuuli muuttumisprosessista. Ehdotti kerrontaa sovittelijoiden (usean) kautta. Eli vähän sitä mitä olen mietiskellytkin. Sanoi, että katsoo mielellään rough cutin (taitavat sanoa kaikille) ja sanoi, että myös vanhat leffani voi laittaa näytille. Sanoi, jotain, että niitäkin (siis vanhoja) voi vielä levittää - en oikein ymmärtänyt

Esther - oli väsyneen oloinen - on kiinnostunut, jos kuvaa muuttumisprosessia: sitä mitä tapahtuu tällaisen prosessin myötä osallistujien ajattelussa. Ehdotti valittavaksi yhtä taloa, jonka kautta piirretään kuva suomalaisesta yhteiskunnasta. (ei ihan maahanmuuttajatalot edusta suomalaista yhteiskuntaa kaikilta osin). Ehdotti kerrontaa nimenomaan osallistuvien riitelijöiden kautta ja sovittelijoiden jättämistä näkymättömään osaan - eli täysin päinvastaista kuin Peter. Kun kysyttiin onko hän kiinnostunut, sanoi että laittakaa rough cut sen katsoo mielellään. Jäi vähän sellainen olo, että sanoi ystävällisyyttään - oletteko te kohteliaita ja sanotte vain, ettei meille tekijöille tule paha mieli?

Siinä se. Illalla juttelin pitkään jonkun puolalaisen Arturin kanssa, joka kai on levittäjä ja jonkun festarin pomo. Oli hauskaa väitellä 1980-luvun politiikasta. Unohdin kokonaan mainostaa mitään leffaa.

Itse jäin vakavasti miettimään, että onko tämä Naapurit edes elokuva, joka pitäisi tehdä ulkomaisille markkinoille. Minusta tämä on tosi tärkeä elokuva suomalaisille. Jos siitä ovat ulkomailla kiinnostuneita, hienoa - olen otettu ja iloinen ja tietysti sitäkin haluaisin. Mutta: jotenkin minulla on sellainen tunne, että tämä on tärkeä elokuva Suomessa ja jos lähden sitä tekemään ulkomaisille markkinoille mieleiseksi, niin menetänkö jotain? Tuleeko siitä liian smooth ja häviää joku... en tiedä.

Kaiken kaikkiaan hieno ja opettavainen kokemus Se on maailma, joka helposti voisi imaista mukaansa ja mikä sen imartelevampaa kuin höpistä kv-levityksista yms. Olen kuitenkin niin maalainen ja metsäläinen, että vaikka haluaisin mainetta ja kunniaa ja kiitosta kuten kuka tahansa ohjaaja, niin en vain ole ihan varma onko tämä Naapurit kv juttu. Sitä suuremmalla syyllä, kun meillä ei ole siihen tarvittavaa tuotannollista osaamista. pitäisi löytää joku yhteistuottaja Suomesta ja sehän on vaikeaa - jonkun hyvän tuottajan kainaloon olen yrittänyt päästä viimeiset 10 vuotta.

Tuli sitten näin pitkä taas.

Anteeksi.

Palaillaan.

Tuija