Tulta ja tulikiveä
Olen saanut tulenkivenkatkuisia viestejä Burma VJ:n esitysajasta viime viikon keskiviikkona. Lentopallo kun lykkäsi yhden maailman parhaimman dokumenttielokuvan ensi-esityksen alun lähelle puoltayötä. Tiedän, en jaksanut itsekään valvoa sinne asti ja kiroillen, että onko tässä tv-työssä mitään järkeä menin nukkumaan. Mutta onneksi on sentään Ylen Areena.
No, kuulun niihin onnekkaisiin, joka on nähnyt Burma VJ:n isollakin kankaalla. Mutta jos en olisi, haluaisin nähdä ehdottomasti ainakin televisiossa (Dokumenttiprojekti järjestää kyllä uusinnankin). Se on niitä elokuvia, joita seuraa herpaantumatta, ihailee taitavuutta millä se on kudottu yhteen ja jonka tkemiseen on ollut todellinen syy.
Niinpä: menkää Areenaan. Areenan flashplayer tekee katsomisesta aivan ok kokemuksen. (Oikeastaan katson/tsekkaan monia dokumentteja Areenassa, televisio ei oikein istu ison perheen, koiran ja Dokumenttiprojektin tuottajan ammatin omaavan ihmisen aikatauluihin).
Burma VJ on Areenassa vielä 25 päivää. Ja sieltä näkee myös eilisen Lonnrot72017 prosessiin kuuluvan Tarinateltan ensimmäisen osan, jossa erityisesti katkelma Kansakunnan olohuoneesta (joka on puolestaan elokuvateattereissa DPGC-sarjaan kuuluvana) on kerännyt kiitosta.
