Miksi olet olemassa Yle ?
Vaimo sen aloitti. Kuultuaan aikansa pärmätystäni Ylen sisällä käytävästä keskustelusta dokumenteista, reality-tv:stä, sarjoista jne... hän kysyi:” puhutteko te koskaan siitä, miksi Yle on olemassa.” Niinpä, sanoisi joku muukin kuin Raid.
Aikoinaan opetin yritysten pikkupomoille ja keskitason johdolle ns. tavoiteajattelua.Eli koko johtamismenettelyn lähtemistä tavoitteen kirkastamisesta : mikä on organisaation perustavoite, miksi se on olemassa. Mikä on sinun tehtäväsi ja tavoitteesi tässä kokonaistavoitteessa?
Poikkeuksetta tämä kysymyksenasettelu koettiin helpottavana, tarpeellisena ja hedelmällisenä. ( Joku vaihtoi kyllä myös ammattia vuoden prosessin jälkeen...).
Yleisradio on niin iso organsiaatio, että siellä on helppo unohtaa, miksi YLE on olemassa.Mikä tekee siitä niin erityisen, että sen olemassaolosta on säädetty lailla. Miksi se on niin merkityksellinen Suomelle ja suomalaisille, että sitä rahoitetaan verorahoilla.
( Muuten, lupamaksussa maksamme Ylen kaikista palveluista vajaa 70 senttiä päivä. Iltis taitaa maksaa 1,20 senttiä. Verkkojulkaisuna Aamulehden lukeminen 1,60 euroa/ kerta. Videovuokra 3-10 euroa/kerta. Areenasta voi katsoa tuhansia ohjelmia koko ajan ilmaiseksi, maksamatta edes lupamaksua. Kannatan mallia, jossa vähävaraisille annettaisiin selvä helpotus, mutta kaikki muut maksaisivat summan joka vastaa lupamaksumittarilla 1 euro/päivä).
Miksi kansa on tahdollaan luonut Yleisradion ja säätänyt sitä ylläpitämään lain.
Eli mitä sanoo laki Yleisradiosta:
Yleisradion tehtävänä on tuoda täyden palvelun yleisradio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Yleisradion toiminta rahoitetaan televisiomaksuilla. Yhtiö ei saa lähettää kanavillaan mainontaa.
Ja mitä tämä tarkoittaa? Jatketaan lukemista:
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;
3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;
5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;
6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;
7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.
Eli Yleisradiolle on asetettu aika selkeät arvotavoitteet. Syyt, miksi Yleisradio on olemassa.
Vastaavatko ne enää käsitystämme siitä, mikä on Yleisradion tehtävä? Ottaako tavoiteasettelu esimerkiksi riittävästi huomioon globalisaatiokehityksen? Tai onko niin, että nuoremman sukupolven osalta eettinen tavoiteasettelu on liukenemassa elämästä nauttimisen historiaan?
Ja entä ohjelman tekijöinä ja tuottajina ( noina pikkupomoina) : kuinka hyvin omassa duunissamme toteutamme organisaatiolle asetettuja tavoitteita? Pyrimmekö muuttamaan niitä, noudattamaan niitä, tulkitsemaan niitä uudelleen, luovasti soveltamaan. Vai teemmekö työtä tavoitteet hämärtyneinä, tuulien puhaltamana?
Vetäessäni koulutusta yrityksissä useimmat kokivat, että heille organisaation perusolemassaolon tarkoitus oli hukassa. Vaikeina aikoina – kuten nyt Ylen leikatessa budjettiaan – tavoitteet yleensä kirkastuvat – tai hämärtyvät. Let´s see.
3 kommenttia
Su 03.10.2010 @ 13:16
Otsikon kysymys on aiheellinen ja sen esittäminen erinomaisen hyödyllistä. Tuota keskustelua pitäisi käydä kabinettien lisäksi turuilla ja toreilla. Keskustelua pitäisi käydä myös YLE:n kanavilla - kriittisesti ja eri näkökulmista.
Kun otsikon kysymykseen on saatu kunnollinen ja laaja vastaus, voidaan ryhtyä miettimään seuraavaa asiaa. Nimittäin vastausta siihen, että miten olemassaolo rahoitetaan. Rahoitus liittyy olennaisesti siihen, millaiset resurssit toiminnalle on ja pystyykö YLE hoitamaan sen tehtävän, miksi se on olemassa. Koska YLE:n toiminnasta ja rahoituksesta säädetään lailla, on YLE:n tehtävien ymmärtäminen tärkeää myös poliitikoille.
YLE:n tarkoitusta ja rahoitusta miettivät tuntuvat näkevän asian nyt näin:
1) Miten Yleisradion rahoitus pitää järjestää
2) Paljonko Yleisradio tarvitsee rahaa
3) Mitä pitää tehdä jos ei saada tarpeeksi rahaa
Oikeampi tapa olisi tämä:
1) Mihin Yleisradiota yleensä tarvitaan ja mitkä ovat Yleisradion tehtävät
2) Paljonko tämän pyörittäminen maksaa
3) Miten Yleisradion rahoitus pitää järjestää
YLE:n toimintaahan ei nykyisellään rahoiteta varsinaisesti verorahoilla (vaikka kirjoittaja niin esittääkin), vaan keräämällä varat televisiovastaanottimen omistavilta henkilöiltä. Tällaista maksuahan voidaan kutsua "sananvapausveroksi", koska viestin vastaanottamiseen tarvittavan välineen omistaminen edellyttää rekisteröitymistä ja maksua, riippumatta siitä, käytetäänkö sitä YLE:n tuotannon katsomiseen vai ei. Toisaalta YLE:n nettipalvelujen tai radiokanavien seuraaminen ei edellytä rekisteröitymistä tai maksua.
Yleisradion toiminnan pitäisi olla yksinomaan verovaroin kustannettua. Esimerkiksi esillä olleessa mediamaksu-leikissä ei ole järjen hiventäkään. Rakennetaan käsittämätön rinnakkainen järjestely rahan keräämiseksi, vaikka toimiva on jo olemassa. Tarvittavat varat voisi hyvin poimia kerätyistä verovaroista, kuten muidenkin valtion laitosten pyörittämiseen.
On esitetty huoli siitä, että verorahoitteisena kulloisetkin eduskunnan poliittiset valtasuhteet voisivat vaikuttaa jotenkin erikoisesti Yleisradion puolueettomuuteen. Rahahanoja kiristämällä eduskunta tai hallitus voisivat jotenkin ohjailla Yleisradion toimintaa ja etenkin sen esittämiä ajatuksia. Tämäkö ei sitten mediamaksu-aikakaudella (tai nykyisellä "sananvapausvero" -lupamaksuaikakaudella) olisi riski? Kyllä se on. Poliitikot maksun suuruuden päättävät samalla tavalla.
Jos Yleisradion yhteisestä kassasta saama summa mietitään järkeväksi ja sidotaan esimerkiksi viimeksi kuluneen 5 .. 10 vuoden yleiseen kustannusindeksiin, lakeja ja asetuksia myöten, niin silloin Yleisradion toiminta ja sen puolueettomuus on vähintäänkin yhtä suojassa poliitikkojen oikuilta - ja myös talouden lyhytaikaisilta heilahteluilta, jota tässä niin kovin pelätään. Valtion budjettineuvotteluissa yksinkertaisesti korvamerkitään lain vaatima summa ja lopuista sitten tapellaan. Ei pitäisi olla hirvittävän iso ongelma, jollei siitä sellaista tee.
YLE:n kanavillakin tätä keskustelua pitäisi käydä kriittisesti, eikä valita näkökulmaksi sitä, että puolustetaan poteroista YLE:n nykytilaa, eikä todella mietitä, miten YLE voisi kustannustehokkaasti lunastaa olemassaolon oikeutensa kansakunnan omana julkisen palvelun sähköisenä tiedonvälitysinstituutiona.
Ma 04.10.2010 @ 08:23
Hei Iikka,
toivottavasti sinulta ei mennyt ohi se Ylen sisällä käyty keskustelu, jossa punnittiin juuri näitä mainitsemiasi asioita. Painopisteitä, tavoitteita, perusteita, keinoja päästä tavoitteisiin.
Julkisestihan Ylen olemassaolon perusteista on keskusteltu pitkään ja hartaasti (kenties jo vuodesta 1926), eikä se keskustelu näytä laantumisen merkkejä.
Se, miten Ylen toiminnasta keskustellaan, näyttäytyy julkisesti melko kapeana, kuten Sami Mollgren osuvasti tiivisti. Todellisuudessa (ainakin jonkunlaisessa todellisuudessa) keskustelua käydään Ylen sisällä jatkuvasti, ja myös omistajataholla ja sen kanssa.
Yleisradion tehtävistä voi lukea lisää täältä: http://avoinyle.fi/www/fi/
To 07.10.2010 @ 10:20
Moi
Kirjoitukseni innoittimena oli enemmänkin se, että hyvin helposti itse kuinkin toiminnassa eri tasot ti sektorit eivät elä välttämättä toisiinsa oikeasti kietoutuneina. Tarkoitan esim. tilannetta, jossa Maailmanpankin tiedotuskokouksessa osnottajat korostavat tieedon, dokumenttien jne.. tärkeyttä televisiossa ja astuessaan hotellihuoneisiinsa avaavat aivan toisenlaisten ohjelmien kanavat.
No, tämä on kärjistettyä, mutta suuri kysymys on, miten pystymme suuret tavoitteet ja ideat konkretisoituvat päätöksiksi ja valinnoiksi, jokta oikesti heijastavat suuria tavoitteita.Kokemukseni on,että strategiakeskusteluissa ja tavoiteasetteluissa ( ja niitä papereita minäkin aikoinani eri henkilöilel Ylessä väsäsin) ollaan aika hyvin puissa. Mutta: mitä se merkitsee osuus katekismuksessa vaatisi paljon wittgensteinilaisuutta. ( Esimerkki: tv 2 ja päivittäissarja UP.Arvopäätös tätä täytyy pystyä katsomaan koko perhe on minusta yleläinen päätös. Suomen historiaan jäävien dokumenttielokuvien tuottaminen- vaikka ne eivät aina keräisi hirveästi tänään katsojia - on yleläinen päätös.Kokeilevan, uutta luovan lyhtyelokuvan tuottaminen on yleläinen päätös. Äänen anaminen katsojille, heidän oslalistumisensa rakentaminen yleläinen päätös, Areena ja Elävä Arkisto yleläinen toiminta, kolmasulottuvuus.fi Yleä.... ja sitten on hyvä kirjata myös toisenlaisia esimerkkejä)
Ps. tiedän lupamaksu ei ole vero, mutta jos katsotaan hiukan kauempaa asiaa, niin luonteeltaan kyse
on maksutavasta, jossa kansalaiset, yhteiskunta, kansa,eduskunta on sopinut yle toiminnan rahoituksesta.
mikä tämä maksutapa on vero, mediamaksu, lupamaksu ei ole kaikkein oleellisin.
