Klassikot verkkoon
Missä voisi katso Lasse Naukkarisen No comments-elokuvan. Entä Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Ikäluokan? Ja nuoremmistakin: missä on nähtävillä Seppo Rustaniuksen Punaiset esiliinat, entä Kai Nordbergin Eloonjääneet, John Websterin Valon ja varjon huoneet, Markku Lehmuskallion Minä elän jne.. jne..
Kyllä, Elokuvakontakti tekee tärkeää ja hyvää työtä.Sillä on myytävänä parisenkymmentä dokumenttia dvd:na (Katastrofin aiaeksista Tom Of Finlandiin) ja lainattavissa aikamoinen valikoima muita dokumentteja.
Mutta missä katsoisin klassikkodokumentin nyt ja heti ( länsimaisen kulttuurin voimavara ja samalla kirous on tarpeen välittömän tyydytyksen mahdollisuus ja toive).? Missä on verkko-osoite, jossa elokuva olisi katsottavissa parhaalla mahdollisella laadulla? Vaikka sitten varustettuna tuottajan ja ohjaajan "mainostiedoilla" ja dvd:n ostomahdollisuudella.
Ylen Areena olisi erinomainen paikka hyvin valikoidulle kokoelmalle 
Dokumenttiprojektin klassikoita. Ja jos linkki ( nyt kun uusi Areena tarjoaa mahdollisuudun käyttää Areenan playereita myös muissa kuin yle.fi/areena osoitteissa) olisi sijoitettuna keskeisille dokumenttitoimijasivuille,
elokuville löytyisi myös katsojia.
Kysymys on. voiko katselu olla ilmaista? Elokuvan tuottajan kannalta katsottuna toiveena tietysti olisi, että katselu olisi maksullista. Kansainvälinen kokemus ei ole kovin lupaavaa: maksullisuus ei toimi. Osin sen aiheuttaman ylimääräisen vaivan takia, osin siksi että netissä on niin paljon saatavana tavaraa ilmaiseksi. Osin siksi, että dokumenttielokuva mielletään päälevittäjä television myötä luonteeltaan helposti ns. ilmaisjakeluksi (kuten Yleisradion ohjelmat).
Ja jo nettiin ohjelman sijoittaminen pysyvästi maksaa, erityisesti jos kyseessä on suomalainen dokumenttielokuva, joka on käyttänyt levymusiikkia. Kun musiikin minuuttimaksu Gramexille on noin sata euroa, niin paljon levymusiikkia sisältävä dokumentti jää helposti verkkoon sijoittamatta.
Mutta verkkoon sijoitettuna elokuvalla olisi ainakin potentiaalisia katsojia, kun nyt useimmat dokumentit ovat ns. unohdettua tavaraa. Verkkokatselu voisi parhaimpien elokuvien osalta synnyttää jopa dvd-myyntiä tai erikoisnäytösten järjestämistä kouluissa, järjestöissä tai vaikka taloyhtiön kokouksissa.
Niinpä Dokumenttiprojekti pyrkii perustamaan Dokumenttiprojektin klassikoille oman "ohjelmapaikan" verkkoon vielä ensi vuoden aikana yhteistyössä eri tahojen kanssa. Jos... niin suo.
Lataaminen omalle tietokoneella on sitten aivan toinen juttu.
