Eino Mäkinen – valo- ja elokuvia Ateneumissa
Dokumenttielokuva on päässyt ensimmäistä kertaa Ateneumiin. Esillä on kansatieteellisen elokuvan grand old maniksi aikanaan ristityn Eino Mäkisen (1908-1987) valokuva- ja elokuvanäyttely. Elokuvien myötä tapahtumaan liittyy myös aimo annos dokumenttielokuvan historiaa.
Mäkinen teki merkittävän elämäntyön kansatieteellisen elokuvan parissa. Kun Kansatieteellinen Filmi Oy 1930-luvun puolivälissä perustettiin, Mäkinen valittiin toimitusjohtajaksi. Ensi vuosien käytännössä se tarkoitti useamman dokumenttielokuvan valmistamista vuosittain. Mäkinen oli toiminnan ydinhahmo ja elokuvien pääkuvaaja. Suunnitteluapua hankkeet saivat kuvattavan aihepiirin tieteelliseltä neuvonantajalta. Huomattavimmat elokuvansa Mäkinen teki yhteistyössä Kustaa Vilkunan kanssa.
Yhtiö valmisti yli 30 lyhytelokuvaa ohjelmanaan kansanperinteen pelastaminen: filminauhalle tallentuivat kuvaushetkellä katoamassa olleet työmenetelmät ja –taidot. Tunnetuimmat esimerkit tästä ovat kaskenpoltosta ja ruuhen veistosta.
Mäkinen ei kuitenkaan ollut täysin vakuuttunut elokuvauksen mahdollisuudesta tieteen teossa kuten esimerkiksi Sakari Pälsi. Siksi Mäkinen kannatti täysin voimin filmille tallennettujen perinnekäytänteiden ja -tapojen populaaria esittämistä. Yhdessä äänitysalan pioneerin Lauri Pulkkilan Filmistudio Oy:n kanssa Kansatieteellinen Filmi julkaisi 10 yleisille markkinoille suunnattua kansatieteellistä lyhyelokuvaa.
Eino Mäkinen - Valokuvia ja elokuvia -näyttely antaa kuvan monipuolisesta visualistista. Vaikka ei itse ehkä paras esimerkki olekaan, hänet tunnettiin modernin taidevalokuvan puolestapuhujana. Ateneumissa on nähtävänä Mäkisen valokuvia ja elokuvia 1920–40 -luvuilta. Monilla esillä olevalla valokuvalla on suora yhteys Mäkisen elokuviin.
Valokuvaajana, jota hän arvosti enemmän kuin elokuvaajan uraansa, Eino Mäkinen arvosteli 1920-luvun lopulla vanhakantaisena pitämänsä harmonisen maisemakuvauksen perinnettä. Hänen tavoitteenaan oli kirjoittaa ja piirtää valolla dynaamisia näkyjä, tehdä katsojaan vaikutus.
Eino Mäkinen tutustui arkkitehti Alvar Aaltoon 1930-luvun alussa. Mäkisestä tuli ajan myötä Aallon luottovalokuvaaja, joka kuvasi arkkitehdin rakennukset ja Artekille suunnittelemat huonekalut ja esineet. Mäkisellä oli tärkeä sijansa Aallon apuna myös Pariisin (1937) ja New Yorkin (1939) maailmannäyttelyiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Eino Mäkisen elokuvat ja pääosa valokuvista on talletettu Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon (KAVA). Mäkisen ja erikoistutkija Lauri Tykkyläisen yhteistyön ansiosta kokoelmat tulivat silloiselle elokuva-arkistolle, joka on huolehtinut kuvaajan tuotannosta kokonaisvaltaisesti.
Ateneumin näyttely on toteutettu yhteistyössä Kavan kanssa. Kuraattorina toimii valokuvasuunnittelija Kai Vase ja näyttelyarkkitehti Marja Kanervo.
Eino Mäkisen näyttelyn yhteydessä järjestetään seminaari Ateneumissa keskiviikkona 25.1.2011, jonka yhteydessä esitetään noin kello 15 myös elokuvia (dvd-formaatissa). Tarkat kellonajat eivät vielä ole tiedossa.
Filmiltä Mäkisen elokuvia esitetään hiukan yli tunnin kestävässä näytöksessä Orionissa (Eerikinkatu 15) lauantaina 29.1. klo 17. Esillä ovat 35 mm:n klassikot: Kaskisavun mailta (1937), Rauman pitsit (1938), Suonikylän talvielämää (1938), Kallankari (1940) ja Haaparuuhen synty (1936).
