Valtavirtadokumenteista.Iikka Vehkalahti 15.01.09

Ovatko erinomaisella ammattitaidolla toteutetut jutut kuten
Touching the Void, Straned ja Deep Water "oikeita "dokumenttielokuvia vai?.
Sunnuntaina esitettävä Deep Water ( Syvillä vesillä) on jakanut mielipiteitä
Dokumenttiprojektin toimituksessakin.
 
 
Eli on selkeästi koettu, että parhaaseen esitysaikaan televisiossa katsotaan jonkinlaista muuta ohjelmistoa kuin vaativaa, luovaa ja kunnianhimoista dokumenttielokuvaa. Tarvitaan suuria massoja tavoittaa tuotantoa, joka on helppo lähestyä ja sulattaa.
 
Niinpä BBC:kin tuottaa dokumentin alla tarinoita, joissa miljonääri menee tutustumaan käyhien elämään tai toimittaja asuu afrikkalaisessa savimajassa.Tai sitten suurella rahalla radion entisiä kuulokuvia muistuttavia dramatisoituja ”dokumentteja” gladiaattoreista tai Pompein tuhosta.
 
Mutta myös kunnianhimoisemmat, syvällisempään ja merkittävämpään tuotantoon pyrkivät tekijät ovat tietoisesti toteutuksessaan ottaneet huomioon ns. suuren yleisön vaatimukset. Viimeisten vuosien aikana on tehty useita suurtuotantoja, jotka ovat menestyneet myös elokuvafestivaaleilla, vaikka luonteeltaan ne eivät istu aivan perinteisen dokumenttielokuvan
pirtaan.
 
Dokumenttiprojekti on ostanut ja esittänyt niistä kaksi.Kevin McDonaldin Touching the Void on erinomaisesti toteutettu tarina kahdesta vuorikiipeilijästä ja turvaköyden katkaisemisesta. Ohjaajan seuraava työ oli Idi Aminista kertova fiktio The King of Scotland. Gonzalo Arijenin ohjaama Stranded, jonka tuottamisessa Dokumenttiprojekti oli mukana, voitti IDFAn pääpalkinnon viime vuonna.
.
Keskiviikkona Dokumenttiprojekissa esitetty Deep Water on myös historiaan sijoittuva, dramaattinen tarina  maailman ympäri yksinpurjehduskilpailusta ja traagisesta kuolemaan päättyvästä huijauksesta.
 
Deep Water ( Syvillä vesillä) esitetään uusintana ensi sunnuntaina. Kannattaa katsoa ja miettiä, miksi nämä kaikki kolme elokuvaa, dramaattisuudestaan, erinomaisesta toteutuksestaan ja kiehtovasta tarinastaan huolimatta, eivät jotenkin tunnu dokumenttielokuvalta, Onko niin, että oma näkemyksemme on niin rajoittunut, vai onko niin että tuotteistaminen, fiktiivisten elementtien käyttäminen, liian hyvin punottu dramaturgia siirtää dokumenttia kohti fiktiivisen elokuvan kokemusta ja samalla hävittää syystä tai toisesta todellisuuden, realismin kokemusta katsojassa.
 
Eli toisin sanoen: aivan kuten miljonääri köyhien parissa seikkailemassa tai toimittaja savimajassa tuntuu viihteeltä, niin myös mainstream-dokumentit taiteilevat viihteen ja todellisuuden rajamastossa, jossa voittaessaan viihteellisyydessään ne menettävät todellisuuden kokemisen arvoa.
 
No, ammattitaitoinen ja lahjomaton apulaistuottajamme Tarja Forsman totesi Deep Waterista että sen olisi voinut esittää melkein mikä kanava tahansa ja että hänestä se oli pitkästyttävä ja huono.
Allekirjoittanut taas on puolustanut a Deep Wateria  sillä, että myös
dokumenttielokuvaan pitää mahtua erilaisia tekemisen tapoja ja nämä kolme kuuluvat oman lajinsa parhaimmistoon.