Kuva ja kuva
Meillä Dokumenttiprojektissa on jatkuva ongelma. Dokumenttien still-kuva tarjonta on poikkeuksetta joko huonoa tai keskinkertaista.
Ja kuitenkin juuri yksi kuva parhaimmillaan kertoo elokuvasta niin paljon ja ratkaisee myös usein kuinka paljon dokumentti saa palstatilaa esimerkiksi televisiolähetyksen yhteydessä.
Kuinka monesta dokumentista muistamme kuvan, joka olisi jäänyt mieleemme. Pirjo Honkasalon Melancholian 3 huonetta kadettipuvussa oleva poika viattominen kasvoineen. Mika Ronkaisen Huutajat jäällä jäänmurtajan edessä. Websterin Katastrofin ainesten soutava mies (kuva ei sinänsä ollut ihmeellinen, mutta toistuen esitettynä kasvoi symboliseksi). Vasen vartaloon dokumentin polvillaan rukoileva nyrkkeilijä Umar Kemiläinen.
Mutta mitä muita kuvia tulee mieleen ?
Ja kuinka monella dokumentilla on jo tuotantovaiheessa kuva, jolla elokuvasta voidaan kertoa tavalla, että se jää ihmisten mieleen. Jälleen, aivan kuten Ulla Simonen aiheellisesti yhdessä Dokumenttiprojekti Goes Cinema hankkeen palaverissa totesi: Mika Ronkaisen Freetimes Machos on omannut kuvansa jo pitkän aikaa ennen elokuvan valmistumista.
Harrastuksen vuoksi voi vierailla Dokumenttiprojektin kotisivuilla www.yle.fi/dokumenttiprojekti ja siellä Tuotannossa osiossa ja vertailla minkätasoisia kuvia kullakin tuotannolla on yleisölle tarjota.
