Tarinateltta liikkeelle.
CINEDU tiimin tarinateltta-hanke on yksi valtakunnallisen Lönnrot-hankkeen osahankkeista. Tarinateltta-hankkeen ideana on houkutella kaikenlaisia suomalaisia telttaan sijoitettuun kuvausstudioon kertomaan tarinansa.
Idea tarinateltasta sai alkuunsa maissin- ja paellanmyyntibisneksestä, jolla rahoitin osan erään dokumenttini jälkitöistä. Kierreltyäni pari vuotta markkinoilla ja festareilla ympäri Suomea Kyösti Mankamon “Vanha Rouva” pakettiautolla, sain idean festareille sijoittuvasta dokumenttielokuvasta, joka kerrottaisiin festarimyyjän näkökulmasta. Ajatuksena oli soveltaa pilke silmässä myös life style -ohjelmista tuttuja konventioita näyttämällä seikkaperäisesti festaripaellan valmistus A:sta Ö:hön.
Festareilla minuun vaikutti erityisesti eri taustoista lähtöisin olevien suomalaisten ja maahanmuuttaja -myyjien välinen solidaarisuus ja aulius vaihtaa kokemuksia ja alan tietotaitoa – ja tarinoita. Panin merkille, että monet asiakkaat suhtautuivat meihin teltoissamme ahertaviin myyjiin kuin rippi-isään tai kampaajaan. Se oli hienoa aikaa.
Tarinateltta-hanke on jotakin aivan muuta. Sen sijaan, että CINEDU tiimimme kantaisi kuvauskalustonsa “sinne, missä tapahtuu”, pystytämme kuvausteltan eri puolille Suomea tarkoituksenmukaisiin ympäristöihin, jotta loisimme otolliset edellytykset sille, että “jotakin tapahtuisi” meidän teltassamme. Uskomme, että näin voisimme taltioida sellaisia tarinoita, joista emme osaisi uneksiakaan.
Tarinankertojien houkutteleminen telttaamme on kaikki kaikessa. Alustavasti olemme suunnitelleet hankkivamme selkeästi erottuvan, mielikuvitusta ruokkivan, uteliaisuutta, lämpöä ja turvallisuudentunnetta huokuvan teltan. Parhaat teltat olemme löytäneet ns. keskiaikasista teltoista. Olemme lähettäneet tarjouspyynnön teltasta.
Halkaisijaltaan 5 metrin telttaan verrattuna kaikki standarditeltat tuntuvat myyntikojuilta tai mainos-, hää- ja puutarhateltoilta. Voimme kuvitella mielessämme, miten Lönnrot-hankkeen viirit liehuvat keskisalon huipulla…
Samoin kuin muinaiset kiertävät elokuvaesitysteltat, myös tarinateltan tulisi tarvittaessa olla valoa läpäisemätön. Olemme myös varautuneet vuoraamaan telttamme sisäseinät ja katon mustilla studioverhoilla. Teltta valaistaan kuvauslamppujen lisäksi mm. “antiikkisilla” lyhdyillä.
Teltan sisutus on olennainen osa koko pakettia. Kun potentiaalinen tarinankertoja astuu sisään, hänen ensimmäisen tuntemuksensa tulisi olla kotoinen. Ihan kuin aika olisi pysähtynyt. Tarinankertoja ohjataan lempeästi puiselle kauniille tuolille pullakahvia notkuvan pöydän äärelle. Hänen kanssaan jutellaan ja vastataan auliisti kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin. Kun aika on otollinen, ohjataan tarinankertoja kameran eteen.
Dokumenttielokuvantekijöinä ymmärrämme, että yllättämällä haastateltavia housut kintuissa emme saavuta mitään aidompaa totuutta – korkeintaan aitoa vaivautuneisuutta. Ideaalitapauksessa tarinankertoja on jo kuullut Tarinateltta-hankkeesta etukäteen. Suunnitelmamme on sopia etukäteen kuvauksista eri instituutioiden, kuten koulujen, kasarmien, palvelukeskusten, työpaikkojen ja sairaaaloiden kanssa tulostamme. Tapaamme vastaavat esimiehet, luottamusmiehet ja oppilaskuntien aktiivit noin viikkoa ennen kuvauksia. Edellä mainitut puolestaan panevat sanan kiertämään. Jonkinlainen aikataulu- ja varauslista täytynee kehitellä, jotta tarinankertojien ei tarvitsisi turhaan odotella vuoroaan teltan ulkopuolella.
Mikäli kuvausryhmä saapuisi koulun pihalle telttoineen päivineen ilman ennakkovaroitusta potentiaaliset tarinankertojat saattaisivat mennä lievään kipsiin. Odottamaton tapahtuma pistää spasmat aina hiukan sekaisin. Esimerkiksi läheisen kuolinuutisen sulattelu ja siitä toipuminen kestää aina oman aikansa. Kun viikko on kulunut, tarinankertojat ovat ehtineet sulatella ilouutisemme ja palauttaneet mieleensä lukusia tarinoita, kertoneet tarinoita keskenään tuttavapiirissän ja päätyneet juuri siihen tarinaan joka heille on merkityksellisin ja jonka he haluavat kertoa kaikille suomalaisille ja jälkipolville. Vihdoinkin heidän tarinansa saa arvoisensa yleisön!
Osa tarinankeruumatkastamme tehdään ennaltasovituissa paikoissa. On myös toisia tapoja. Toisinaan saatamme pystyttää tarinatelttamme vaikkapa markkinoille tai puiston laidalle. Epäilemättä silloinkin joku astuu sisälle
