Suomi Idfassa. Iikka Vehkalahti 19.10.2008
Maailman suurin dokumenttielokuvafestivaali IDFA on tehnyt valintansa 3500 ehdokkaasta. Tänä vuonna suomalaisia dokumenttielokuvia ei siellä paljon nähdä, mutta Yle on muuten vahvasti esillä.Kaikien kaikkiaan: dokumenttielokuvista kiinnostuneen kannattaa matkustaa Amsterdamiin.
Amsterdamin valintoja odotetaan ympäri maailmaa, vaikka kaikkein kovimmat tekijät asettavatkin elokuvateattereihin pyrkiessään joissain tapauksessa Berlinaren etusijalle. Mutta useimmille ja erityisesti pienten maiden tekijöille elokuvan menestyminen IDFAssa on lähtölaukaus sekä maailmanlaajuiselle festivaalikiertueelle että tv-myynneille.
Niinpä esimerkiksi Teheranissa esillä olleet ”suomalaistuotannot” Arto Halosen Pyhän Kirjan Varjo ja Nishta Jainin Lakshmi ja Minä lähtivät liikkeelle juuri Amsterdamissa. Halosen elokuva on tänä vuona lähes 30 festivaalilla, Lakshmi ja Minä on kerännyt jo puolisen tusinaa palkintoa ja myyty useaan maahan.
Suomalaisista vain Pirjo Honkasalo on voittanut Atmanillaan IDFAn Joris Ivens- pääpalkinnon,mutta perinteisesti suomalaiset ovat olleet maan kokoon verrattuna vahvasti mukana festivaalilla.
Tänä vuonna näin ei ole.
Osittain tämä johtuu siitä, että kilpailusarjoihin IDFA hyväksyy vain maailman ensi-iltoja tai kansainvälisiä ensi-iltoja ( so. elokuva on voitu esittää valmistusmaassa).Mutta myös siitä, että Suomesta ei ole nyt tullut sellaisia elokuvia, jotka olisivat murtautuneet lävitse.
Mutta YLE on silti vahvasti esillä tänäkin vuonna, koska kuten aiemminkin dokumenttielokuvamaailmassa Yleisradiota useimmiten edustavat ( Erkki Astala, Jenny Westergård, Sari Volanen, Outi Saarikoski ja allekirjoittanut) ovat osuneet ennakko-ostoissaan vahvoihin tuotantoihin, jotka kilpailevat useissa sarjoissa.
Ennakko-osto on prosessi, jossa dokumentin tuotantoon lähdetään jo alkuvaiheessa.. Tällöin on mahdollisuus vaikuttaa elokuvan muodostumiseen, joissakin tapauksissa paljonkin. Jos on kysymyksessä elokuvat,. josta tulee todellinen hitti ennakko-osto on myös Ylelle edullinen
tapa hankkia maailman parhaita dokumentteja ohjelmistoonsa.
Early bird… hankintoja ovat olleet Dokumenttiprojektille mm. Darwins Nightmare, Stranded, Why We Fight, English Surgeon, Farmers Wife, Country Boys jne…Ennakko-ostojen riskinä on tietysti epävarmuus siitä tuleeko elokuvasta odotetun hyvä. Ennakko-ostot tehdään poikkeuksetta henkilökohtaisen tuntemuksen perusteella. Kollegojani kehuen voi sanoa, että Ylen porukan osumatarkkuus on suuri ja Ylen maine ”dokumenttielokuvan taivaana” ( lainaus Tue Steen Mullerilta) on ainakin näiltä osin aika perusteltu.
Tämän vuoden IDFAssa Joris Ivens elokuvien joukossa on Ylen nimi crediteissä ainakin elokuvissa: Necrobusiness, The Queen and I, Raja Hindustan ( King of India) ja Carmen Meets Borat. Ja avajaiselokuvana on Volasen Sarin tukema Episode 3.
Ja näin muissakin sarjoissa, joita IDFAssa on paljon. Silver Wolfista (alle 60 min dokumentit) kilpailevat mm. From Prison to Parliament ja Lucanamaro. Ja hupaisaa on, että teemamaa Intian osalta Suomi on (vaatimattomilla rahamäärillään) suurmaa. Pitkistä dokumenteista joka toinen intialainen on suomalaisten tukema, joukossa mm. Forver Young, Lakshmi and Me, Bilal, .I for Motion, King of India and Journals Of Willy School.
