Taiteilija ja tuottaja
Televisio on tietoisesti kehittynyt paljon kymmenen vuoden aikana (sen verran olen ollut Ylen palveluksessa). Toiminta on tullut tilauspohjaiseksi, asiakaslähtöisemmäksi, joustavammaksi, tehokkaammaksi, tuottavammaksi.
Tavoitteena on tuottaa hyviä, yleisön saavuttamia televisio-ohjelmia segmentoituneelle yleisölle mahdollisimman ammattitaitoisesti ja taloudellisesti. Ja sehän on vain hyvä. Koska televisio käyttää joka päivä melkoisen määrän uutisia, asiaohjelmia, draamoja, viihdettä, reality-tv.tä jne.. jne… Tuotteita meidän päivittäiseen kulutukseemme. ( Joista osa jää elämään ajankuvina).
Tätähän myös tv-dokumenttien tekeminen on, saksalainen Geo on tuotteistanut dokumenttinsa Jo niin pitkälle, että kuvakoot ja kuvakulmat dokumenteissa on määritelty etukäteen.
Mutta että dokumenttielokuvankin alueella on liikahdettu samaan suuntaan.. Järjestetään foorumeita, pitsaustilaisuuksia ja kerrotaan tekijöille millaisia ohjelmapaikkoja ja toiveita meillä rahoittajilla ja televisiolla on. Ja me televisiossa vaadimme, että tarinan täytyy vangita yleisö, saada yleisöä, istua televisioon, olla suunnattu tietylle yleisölle.
Kaikki tämä on perusteltua ja aiheuttanut paljon hyvää. Tuottajille on tullut tietoisuus siitä, että dokumenttielokuviakaan ei tehdä tyhjiöön, ne eivät ole ohjaajien masturbointia.
Mutta toisaalta: Mikko Niskanen ei tehnyt tuotetta ohjatessaan Kahdeksaa surmanluotia, kansainvälisen tason työtä.. Eivätkä markkinatutkimuksia, yleisösegmenttejä ja tilaajien toiveita ole ajatelleet monet, monet muutkaan mestarillisten taideteosten tekijät.
Taitelijan ja tuottajan ammatit ovat eri ammatteja. Niitä ei pitäisi sotkea keskenään. Tämän pitäisi tajuta sekä tekijöiden että tuottajien.
Jos dokumenttielokuvan aihetta ja toteutusta suunnitellessa ajatellaan ensisijaisesti, että mitenhän tämä rahoittajaa tyydyttää ja mihinhän ohjelmapaikkaan tämä elokuva istuu, voidaan olla aika kaukana luovan prosessin alkulähteiltä: minulla on tarina/asia jonka haluan kertoa muille parhaaalla mahdollisella tavalla ja minun välineeni siinä on dokumenttielokuva ( ja minä teen sen vaikka te sanoisitte piru vie mitä).