Rahalla saa ja hevosella pääsee?
Tapani Itäranta tekee pitkää ja ansiokasta uraa Yleisradiossa dokumenttien ohjaajana. ( Aivan syystä TV2 lähettää ensi kesänä omana sarjanaan hänen ohjaamiaan dokumentteja.) Katselin hänen toista raakaleikattua dokumenttiversiotaan Oskari Tokoista, suomalaisen työvänliikkeen hahmosta, joka eli suurimman osan elämästään USAssa.
Kuten monen muunkin Tapani Itärannan yhteistyössä Rooppe Alftanin kanssa ohjaamassa dokumentissa, on tässäkin kysymyksessä mitä mielenkiintoisin ja värikkäin tarina Suomen historiasta. Tarina, johon mahtuu niin sisällissota, punikkijohtajuus, Muurmannin legioona, välirikko Otto Wille Kuusisen kanssa, Kanadan metsätyömaat ja USAn kaivokset, työskentely sosialidemokraattisen liikkeen puolesta USAssa ja Suomen puolesta sotien aikana, CIA:n rahavirrat ja jännityksellä odotetut vierailut vanhaan kotimaahan Suomeen.
Mutta verrattuna moneen muuhun Tapani Itärannan dokumenttiin tämän elokuvan toteutukseen oli saatu lisärahoitusta- yhteistyöllä ulkopuolisen tuotantoyhtiön Filmaattisten kanssa.
Niinpä lopputuloksessa se myös näkyy. On ollut mahdollsita kuvata historiallisilla tapahtumapaikoilla, rakentaa draaman ja todellisuuden tuntua autenttisilla ympäristöillä. Lentokoneella pääsee, jos on rahaa.
Tosiasia on, että äärimmäisen harvoin Yleisradion omat rahat riittävät laadukkaiden dokumenttielokuvien tuottamiseen. ( Osin lopputuloksessa näkyy, että esim. dokumenteissa Täynnä Tarmoa ja Kansalainen Jussila ei Yleisradion lisäksi ole ollut riittävästi muuta rahoitusta.)
Niinpä useimmat suomalaiset dokumenttielokvuat tuotetaan Yleisradion, Suomen Elokuvasäätiön ja Audiovisuaalaisen Kulttuurin Edistämiskeskuksen AVEK:n yhteistyöllä unohtamatta kansainvälistä rahoitusta, joka esimerkiksi Dokumenttiprojektin yhteistuotannoissa näyttelee suurta osaa.
Mutta ruusuista ei ole tällainen yksityisten tuotantoyhtiöidenkään elämä. päinvastoin. Dokumenttielokuvan tekeminen on nimittäin kallista työtä, joka vaatii paljon aikaa. ( Euroopassa on arvioitu, että pelkästään tuotannon valmistelu ja rahoituksen kokoaminen coi kestää parisenkin vuotta.) Useiden Dokumenttiprojektin elokuvien tuotantoaika on 3-4 vuotta ja hyvin harva toteutetaan alle vuodessa.
Ja kun ohjaaja työskentelee oikeastaan koko ajan projektinsa kanssa, niin millään ilveellä ohjaajan korvaus ei nouse kovin suureksi. Päinvastoin, hyvin usein puhutaan minimipalkan rajoilla liikkumisesta.
